27.04.2020 Teksti: Jani Jalonen. Kuvat: Lauri Laavakari

Maailma näyttää nyt aivan toiselta, miltä se näytti vain muutama kuukausi sitten. Musiikkialalla tämä kuva on juuri nyt hyvin ristiriitainen. "Viimeisimmät tiedot alan kehityksestä saivat minut pohtimaan, miten musiikkia kulutetaan tulevaisuudessa", kirjoittaa Teoston asiakkuusjohtaja Jani Jalonen Teostory-lehdessä.

Iso osa musiikkialasta on nyt täysin pysähdyksissä. Tapahtumat, konsertit ja festivaalit on peruttu ja tilanne tulee jatkumaan näin vielä pidemmän aikaa. Sisällön kuluttaminen puolestaan on noussut nopeasti ja voimakkaasti ja erityisesti Video On Demand -palveluissa nähdään kasvavia käyttö- ja tilaajamääriä. 

Monessa yhteydessä puhutaan siitä, että paluuta entiseen ei enää ole, vaan tulemme koronakriisistä ulos toiseen maailmaan. Osallistuin hiljattain englantilaisen Midia-konsulttitoimiston webinaariin, jossa käsiteltiin koronakriisin vaikutuksia viihdesisältöjen kuluttamiseen ja tulevaisuuteen. Vaikka näkökulma oli pääosin Yhdysvaltain ja Iso-Britannian markkinoissa, ovat samat kehityskaaret ovat nähtävillä myös Suomessa.  

Kulutus kasvaa mutta kasvaako musiikki?

Yleisesti sisältöjen kulutus on kasvanut voimakkaasti; kovimmat kasvut näkyvät uutisten, pelien ja videosisältöjen kuluttamisessa. Tuotantopuoli ei ole vielä ehtinyt muutokseen mukaan, mutta tulee pienellä viiveellä myös löytämään uusia muotoja.

Musiikin osalta näkymä ei kuitenkaan näytä järin hyvältä. Streaming-kulutus on jopa hieman pudonnut, kun työmatkakuuntelu ja ravintoloiden soittolistat ovat vähentyneet. Fyysisten äänitteiden myynti kokee uusia iskuja, kun kivijalkakaupan asiakasmäärät putoavat ja Amazonin kaltainen jakelukoneisto priorisoi kuljetuksissaan elintärkeää jakelua kuten ruokaa ja lääkkeitä.

  

Erityisen kiinnostavaa on Midian pohdinta siitä, miten musiikin streaming -palvelut joutuvat miettimään strategiaansa uuden musiikin esittelijöinä. Uutta musiikkia toki julkaistaan koko ajan, mutta moni artisti siirtää isoja julkaisuja hamaan tulevaisuuteen tukemaan siirtyviä kiertueitaan. Ennen kiertueet tukivat albumeja, nyt tilanne on monessa tapauksessa päinvastoin. 

Mikä voi olla musiikkialan uusi alku?

Usein sanotaan, että meillä on taipumuksena yliarvioida muutosta lyhyellä tähtäimellä ja aliarvioida sitä pitkällä tähtäimellä. Niin saattaa olla nytkin. Tuskin musiikkialalla kaikki muuttuu koronankaan takia. Keikoille mennään jatkossakin. Musiikkia kulutetaan jatkossakin. Musiikkia tehdään jatkossakin. 

On kuitenkin todennäköistä, että elämme saranavaihetta, joka synnyttää uusia alkuja. Todella moni sopeuttaa nyt toimintaansa ja ideoi uusia muotoja tarjota musiikkia. Myös yleisö on valmis ottamaan vastaan uusia malleja nopeasti. Tarjonta, kysyntä ja jakelu ovat kaikki muutoksessa yhtä aikaa. On selvää, että nyt alkaa uusi aika. 

Itse uskon, että eri sisältömuotojen yhdistelmät lisääntyvät. Musiikki, videosisältö, livelähetykset, pelit, podcastit, äänikirjat ja monet muut ovat nyt usein eri palveluissa, mutta saavat varmasti uusia muotoja sekä tuotteisiin että jakeluun. Lienee selvää, että erityisesti on-demand -tyyppisten sisältöpalvelujen matka kohti todellista valtavirtaa on nyt alkanut, jos se ei vielä sitä ole ollut. 

Me Teostossa näemme tilanteen kiinnostavana sekoituksena huolta toimeentulon realiteeteista mutta myös kiinnostusta uusista avautuvista mahdollisuuksista. Meidän on rakennettava entistä tehokkaammin ratkaisuja siihen, miten musiikkia voidaan käyttää mahdollisimman helposti nyt ja muutoksessa. Samalla musiikin säveltäjä ja sanat kirjoittanut tekijä on edelleen ansainnut palkan työstään. Käytännössä meidän on toimittava suunnannäyttäjänä sekä lisensoinnin että tilityksen uusissa toimintatavoissa ja ratkaisuissa. 

Myös musiikin merkitys meidän jokaisen hyvinvoinnille on saanut aivan uusia tasoja. Teoston ydintehtävä on mahdollistaa musiikin ammattimainen tekeminen ja käyttö. Kaikki voi muuttua ympärillä mutta perustehtävämme on edelleen täysin relevantti.

Kirjoittaja:
Jani Jalonen
Asiakkuusjohtaja
Teosto