Musiikkiviennin uusi kärkihanke kattaa kaikki musiikkityylit
Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo on kymmenkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Kasvu on ollut lähes vuosittaista. Tuorein tilastolukema löytyy vuodelta 2012, jolloin musiikkivienti toi Suomeen 35,8 miljoonaa euroa. Vientitulot koostuvat esimerkiksi äänitteiden, oheistuotteiden ja palvelujen myynnistä sekä tekijänoikeuskorvauksista.
Bändien, levy-yhtiöiden, managementien ja kustannusyhtiöiden lisäksi valtiovalta on tehnyt musiikkiviennissä tärkeitä satsauksia. Valtio tukee suomalaisen musiikin kansainvälistymistä ja vientiä vuosittain yli 2 miljoonalla eurolla. Valtion tuen monipuolisena kanavana työskentelee neljättä vuotta Music Finland, joka syntyi Music Export Finlandin ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMICin yhdistyessä.
Music Finlandin toiminnanjohtajan Tuomo Tähtisen mukaan suomalainen musiikki menestyy nykyään maailmalla paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
– Emme ole riippuvaisia yksittäisistä menestystarinoista, vaan musiikkivientimme kärki on leveä. Aiemmin Suomi tunnettiin lähinnä klassisen- ja metallimusiikin maana. Nykyään tuo mielikuva on muuttunut.
– Ulkomailla keikkailee aktiivisesti kaikkien eri musiikkityylien suomalaisedustajia ja suomalaista musiikkia soitetaan maailmalla hyvin monipuolisesti.
Jotkut ovat kaivanneet enemmän kansainvälisiä läpimurtoja.
– Suomalaisella mediallakin on asiassa aika iso rooli. Jos suomalaisbändi on vaikkapa Saksan albumilistan kärjessä, uutinen ylittää meillä hädin tuskin uutiskynnyksen. Kymmenen vuotta sitten se olisi ollut lööppitason asia. Olemme nykyään eri tavalla tottuneet menestymiseen maailmalla, Tähtinen pohtii.
Suuntana saksankielinen Eurooppa
Suomalaisen musiikin vahvoja markkina-alueita ovat jo pitkään olleet saksankielinen Eurooppa, Pohjoismaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat sekä Japani. Tekijänoikeuskorvauksia on tullut hyvin myös Benelux-maista ja Ranskasta.
Äskettäin käynnistynyt Aus Finnland -suomalaisen musiikin kärkihanke 2015-2016 suuntautuu saksankieliseen Eurooppaan.
– Hanke on suurin musiikkiviennin ponnistus, mitä Suomessa on koskaan tehty. Hanke kattaa kaikki musiikkityylit ja eri musiikkialan sektorit.
Vuosina 2012-2013 Music Finlandilla oli vastaavanlainen kärkihanke Isossa-Britanniassa.
– Tuolloin musiikkiviennin arvo kasvoi kohdemarkkinalla kahdeksan prosenttia. Suomalainen musiikki pääsi näkyvästi esiin brittimediassa ja musiikkialamme sai arvokkaita uusia kontakteja ja käynnisti merkittävää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Otimme hankkeesta oppia kuten myös niistä hankkeista, joita Music Export Finland ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC aikanaan tuottivat.
Monipuolista palvelutoimintaa
Tähtinen toteaa, että Music Finland ei ole apurahaorganisaatio.
– Toimintamme koostuu palveluista, joista osa sisältää rahallista tukea. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat kiertue- ja showcasetuki sekä teosvientituki ovat poikkeuksellisesti selkeitä rahallisia tuki-instrumentteja.
Teosvientituki on suunnattu niin tekijöille kuin kustantajille erilaisiin kansainvälistymistoimenpiteisiin. Käytännössä ne ovat olleet esimerkiksi promootio- ja co-writingmatkoja.
– Lisäksi kustantajat ja muut yritysmuotoiset toimijat voivat hakea työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamia hanketukia ja osallistua yhteisvientihankkeisiimme, joita on maailmalla vuosittain 10-20.
Music Finlandin henkilökunta ei päätä jaettavista tuista eikä tee taiteellisia valintoja.
– Suorissa rahallisissa avustuksissa tuensaajat valitsee Music Finlandin hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä. Showcase-artistit valitsee kunkin tapahtuman taiteellinen johto, Tähtinen kertoo.
Music Finland on järjestänyt vuodesta 2007 kotimaassa Biisilinna-leirin, joka on kansainvälinen co-writingleiri popbiisinkirjoittajille. Siihen liittyen on järjestetty satelliittitapahtumia Aasiassa. Toiminnan avittamana esimerkiksi Japanista ja Etelä-Koreasta on löytynyt hyviä markkinoita suomalaiselle biisiviennille.
– Lisäksi tarjoamme neuvontaa ja verkostoja suoraan tekijöille ja muille toimijoille. Pyrimme myös auttamaan suomalaista kustannuskenttää kehittymään, jotta tekijät saavat tukea kansainvälistymiseen.
Tarjolla on myös monipuolinen nuotistopalvelu.
– Meillä on yli 250 nuotistoasiakasta. He ovat pääasiassa aktiivisia suomalaisia taidemusiikkisäveltäjiä, joiden kustantamattomia teoksia myymme ja vuokraamme. Teemme myös säveltäjäpromootiota, joka on klassisen- ja nykytaidemusiikin ydinpalvelutoimintomme.
Kansainvälistymisen tie on pitkä
Tähtinen muistuttaa, ettei kansainvälistyminen ole kaikille musiikintekijöille tarpeellista.
– Monille se on kuitenkin luontevaa ja ehkä jopa ainut vaihtoehto, jos haluaa tehdä musiikkia ammattimaisesti ja saada siitä toimeentulon. Suomi on hyvä ja terve kotimarkkina, mutta pienessä maassa on tilaa vain tietylle joukolle tekijöitä.
Tähtinen toteaa maailman muuttuneen. Digitaalisuus on häivyttänyt maantieteellisiä rajoja ja maailma on helpommin saavutettavissa.
– Digitaalisuudesta huolimatta henkilökohtaisen läsnäolon ja liikkumisen tarve on edelleen tosi suuri. Suomi sijaitsee syrjässä. Investoimme rahaa, jotta lähtemisen kynnys madaltuisi. Kommunikoimme musiikkialan tarpeita myös valtiovallan suuntaan. Suomessa on otettu iso loikka eristäytyneestä sisämarkkinasta relevantiksi kansainväliseksi toimijaksi.
Tähtinen toteaa kansainvälistymisen olevan pitkä tie.
– Se ei tapahdu itsestään eikä yhdessä yössä. Pitää olla valmis tekemään paljon töitä, heittäytymään ja ottamaan riskejä. Sisällön on oltava kunnossa ennen kuin maailmalle kannattaa lähteä. Suomesta ja isoilta markkinoilta tulevat ovat samalla viivalla, joten kilpailu on kovaa.
Tähtinen kehuu takavuosien suomalaisten musiikkialan pioneerihahmojen tekemää työtä.
– Se on avannut monia ovia. Nykyään Suomessa on enemmän kansainvälisiin markkinoihin liittyvää tietoa ja osaamista. Maailma muuttuu jatkuvasti ja työn tekemistä on jatkettava. Uskon, että jo nyt tehty työ kantaa hedelmää pitkälle eteenpäin.
Lue lisää:
Kärkihanke Aus Finnland 2015-2016
Esitetäänkö musiikkiasi ulkomailla?