Naistenpäivän musiikkivinkit – 16 musiikin tekijää, joista haluat tietää juuri nyt
Naistenpäivän kunniaksi nostamme esiin tämän hetken mielenkiintoisimpia musiikin tekijöitämme eri genreistä ja tyyleistä. Ehkäpä jo tänä keväänä ja kesänä koronarajoitusten hellitettyä kuulet heidän musiikkiaan myös keikkapaikoilla, konserttisaleissa ja festivaaleilla.
20 prosenttia Teoston asiakkaista on juridisesti naisia, ja vuonna 2020 liittyneistä uusista musiikin tekijöistä jo neljäsosa. Juridisten sukupuolten keskuudessa on myös muunsukupuolisia. Saamme Teostolla asiakasdataa sukupuolista vain sosiaaliturvatunnuksen perusteella, jolloin sukupuolen moninaisuus jää edelleen tilastoista näkymättömiin.
Pyysimme koostetta varten vinkkejä Music Finlandilta, Suomen Musiikkikustantajilta, Suomen Musiikintekijöiltä ja Suomen Säveltäjiltä.
Vilma Jää
Vilma Jään omassa suomalais-ugrilaista lauluperinnettä, synteettisiä biittejä ja popestetiikkaa yhdistävässä soolomusiikissa elektroninen soundi yhdistyy luontevasti kansanmusiikillemme luontaisten kanteleen, harmoonin, kampiliiran ja viulun ääniin. Jää julkaisi debyyttisinglensä Saatanan saalistaja viime vuoden marraskuussa.
Cecilia Damström
Erityisesti yhteiskunnallisiin asioihin musiikillaan kantaa ottava Damström sävelsi hiljattain ilmastonmuutosta käsittelevän ICE-teoksensa, jonka Sinfonia Lahti kantaesitti syksyllä 2021. Ilmaston lämpenemisestä kertovan, kuulokuvaltaan järisyttävänkin todenmukaisen teoksen nimi viittaa sekä kirjaimellisesti jäähän että syvemmin englanninkieliseen fraasiin ”In Case of Emergency”.
Lue myös:
Aili Järvelä
Kaustilaislähtöinen kansanmuusikko, laulaja-lauluntekijä Aili Järvelä on suurelle yleisölle tuttu muun muassa Paula Vesalan koskettavan Tulkoon mitä vaan -coverversion takaa, mutta hänen ennakkoluuloton asenteensa eri musiikinlajeja kohtaan on tuottanut viime aikoina myös upeita, genrerajoista piittaamattomia omia ulostuloja. 18-henkisen Sointi Jazz Orchestran kanssa tehty Unituulia-albumi julkaistiin marraskuussa. Järvelän säveltämät, sanoittamat ja sovittamat kappaleet kantaesitettiin jo vuonna 2018, mutta hienot kappaleet saatiin myös viimein levytettyyn muotoon.
pehmoaino
Tuoreimpiin popmusiikin laulaja-lauluntekijätulokkaisiimme lukeutuva pehmoaino julkaisi YleX:n soittolistalle välittömästi nousseen debyyttisinglensä elokuussa. Hänen toinen singlensä Rakasta mua ilmestyi marraskuussa, ja nosti hänet yhdeksi puhutuimmista uusista artistinimistämme. Sony Musicille levyttävän pehmoainon musiikissa kuuluu ennakkoluuloton ja yllätyksellinen indiepop, joka yhdistyy persoonallisella tavalla koskettaviin melodioihin ja teksteihin.
Lue myös: Mitä on pop vuosimallia 2022?
Rosa Coste
Rovaniemeläistä r’n’b-musiikkia tekevä Rosa Coste on kasvanut hiphopin, rokin ja afrikkalaisen rytmimusiikin ympäröimänä. Vuosi sitten ensimmäisen singlensä musta julkaissut Coste herätti musiikinkuuntelijoiden kiinnostuksen erityisen lahjakkaana lyyrikkona ja koskettavana tarinankertojana. PME Recordsin kautta syksyllä 2021 julkaistu EP Ole varovainen on jo herättänyt paljon kiinnostusta, ja artisti nähdäänkin kesällä 2022 festivaalien lavoilla ympäri Suomea.
Lue myös:
Tytti Arola
Kokeellista taidemusiikkia luova Tytti Arola on alallaan nouseva säveltäjä ja äänitaiteilija, joka yhdistelee ennakkoluulottomasti elektroniikkaa ja kenttä-äänityksiä perinteisten soittimien soittoon. Arolalle on myös tyypillistä arkisten äänien, kuten kodinelektroniikan käyttäminen osana musiikkiaan.
Havainnollistavana esimerkkinä toimii Arolan ja islantilaissäveltäjä Þorkell Nordain yhdessä säveltämä …and once the good more sähkökitarakvartetille ja pienille tuulettimille (2020). Arolan sävel- ja äänitaide yhdistyy usein myös visuaalisten taiteiden kanssa.
Lue myös: Tytti Arola toivoo monenlaisten ihmisten päätyvän säveltäjiksi
VIIVI
Viime vuonna popmaailmassa breikannut VIIVI ja hänen hittinsä USA oli yksi vuoden soitetuimmista radiokappaleista ja ylitti myös striimausten määrässä platinarajan parissa kuukaudessa. VIIVI kahmi toukokuussa järjestettävän Emma Gaalan palkintoehdokkuuksia jopa viidestä eri kategoriasta. VIIVI on erityisen ajankohtainen myös vuonna 2022: hän valmistelee parhaillaan odotettua debyyttialbumiaan. Viides single Hyväuskoinen julkaistiin marraskuussa.
Lue myös: Teosto kumppanina Emma Gaalan vuoden biisi -kategoriassa (ehdokkaana VIIVI: USA)
Olivera
Espoolainen laulaja‐lauluntekijä Olivera on tehnyt englanninkielistä elektropop-indiemusiikkiaan jo seitsemän vuotta, mutta suuren yleisön tietoisuuteen hän ampaisi tämän vuoden Uuden Musiikin Kilpailun finaalista. Thank God I’m an Atheist -kappaleellaan upeasti neljänneksi sijoittunut Olivera on tehnyt oman musiikkinsa lisäksi kansainvälistä yhteistyöstä eri musiikkituottajien, kuten maailmantähti DJ Tiëston ja yhdysvaltalaistuottaja 3LAU:n kanssa.
Nelli Milan
Oululaissyntyinen, nykyisin Helsingissä ja Berliinissä vaikuttava laulaja-lauluntekijä ja tuottaja Nelli Milan on kehittänyt jo vuosia musiikillista suuntaansa alkaen bändivetoisesta indieilmaisusta omaehtoiseen poppiin ja elektroniseen musiikkiin. Hän julkaisi lokakuussa ensimmäisen osan itse tuottamastaan albumiduosta Levottomat Luut, jonka toinen osa ilmestyi helmikuussa 2022.
Levyduon ensimmäisestä osiosta lohkaistu Massii ft. F on 80-luvun loppua ja 90-luvun alkua ansiokkaasti henkivä house- ja diskovaikutteinen popteos.
Mendi Moon
Mendi Moon eli Wilma Virintie on helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä, joka julkaisi ensimmäistä kertaa englanninkielistä elektropoppiaan jo vuonna 2018. Moon kutsuu musiikkiaan F-popiksi skandinaavisella melankolialla, Spice girls -energialla ja rockilla höystettynä.
Virintie tekee myös musiikkia muille Nordic Music Partners -kustantamon biisintekijänä. Hän on mukana Music Finlandin Vientiartistijalostamossa.
Natalia Castrillón
Kolumbialainen Natalia Castrillón on harpisti, laulaja ja säveltäjä, joka on juurtunut Helsinkiin opiskeltuaan ja valmistuttuaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Nordic Master in Global Music -ohjelmasta vuonna 2019. Hänen taianomaisessa säveltaiteessaan klassinen ja kokeellinen musiikki yhdistyvät latinalaisamerikkalaiseen perinnemusiikkiin, ja innovatiiviset ja perkussiiviset soittotekniikat sulautuvat perinteisempään harpun soittoon. Castrillón tunnetaan myös lahjakkaana improvisoijana.
Helmikuussa julkaistu tuore YouTube-video Lo efiméro (suom. Lyhytaikainen) on kuin nopea väläys ajasta ja paikasta, jossa kaikki on paremmin. Teoksessa soi Natalia Castrillónin harpun lisäksi hänen veljensä, myös Sibelius-Akatemiassa vaikuttavan Sergio Castrillónin maaginen sello.
Anni Elif
Laulaja, sellisti ja säveltäjä Anni Elif Egecioglu on monen genren taitaja, joka on ehtinyt vaikuttaa jo useissa klassisen, jazzin ja vaihtoehtoisen musiikin rajapinnalla liikkuvissa yhtyeissä. Hänen Edith Södergranin runoihin kirjoitetuista sävellyksistään koostuva levy Edith oli Jazz-Emma-ehdokkaana vuonna 2018. Viime vuosina Anni Elifin eniten huomiota saanut yhtye on ollut elektroakustista rytmimusiikkia tekevä Elifantree.
Viime vuonna ilmestyneen Hachi-albumin teko oli kunnianhimoinen projekti, jossa Elifantree eli Elif, saksofonisti Pauli Lyytinen ja ääniteknikko Joonas Saikkonen kiersivät maailmaa kannettavan studion kanssa. Kolmikko äänitti musiikkiaan kahdeksan kansainvälisen lyömäsoitintaiteilijan kanssa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Englannissa, Sveitsissä, Ranskassa ja Japanissa. Äänitysympäristöt vaihtelivat aina mausoleumista ja metsäjärvestä Tokion metroon.
Lue myös: Anni Elif – Lauluja olemassaolon merkityksestä
Lyyti
Lyyti eli Lydia Lehtola on joensuulaislähtöinen laulaja-lauluntekijä, jonka viime vuonna ilmestynyt toinen albumi Toiveet ja helyt on persoonallista, sopivalla tavalla nostalgista ja herkkää runoelmapoppia. Pop-jazzmusiikkia ja kotimaista kirjallisuutta opiskellut Lyyti on mestarillinen lyyrikko, joka on kertonut rakentavansa sävellyksensä sanoitusten ehdoilla.
Laura Hynninen
Harpisti-säveltäjä Laura Hynnisen unenomainen Otilia valittiin hiljattain Yleisradion vuoden levyksi 2021. Hynninen yhdistää sävellyksiinsä harpunsoiton lisäksi myös omaa lauluaan ja live-elektroniikkaa, viimeksi myös Mehto & Hynninen -nimeä kantavan kokoonpanon kanssa. Hynninen on työskennellyt vakituisesti harpunsoittajana muun muassa Kansallisoopperassa ja Radion sinfoniaorkesterissa.
Laura Hynninen esitti sävellyksiään kokopitkässä Klassinen Hietsu -tapahtuman konsertissaan toukokuussa 2021. Musiikin kuulokuvaa täydensivät Hynnisen omat maalaukset.
Linda Fredriksson
Viime vuoden parhaaksi jazzlevyksi kehutun Juniper-albuminsa julkaissut saksofonisti ja säveltäjä Linda Fredriksson on noussut ansaitusti suomalaiseen jazzeliittiin. Mopo- ja Superposition-yhtyeistäkin tuttu jazztaiteilija loi debyyttialbumilleen genrerajoja rikkovan laulaja-lauluntekijämäisen otteen. Juniper rakentui Fredrikssonin henkilökohtaisista keittiö- ja mökkidemoista, jotka yhdistettiin levyllä virtuoosiseen bändisoittoon Olavi Louhivuoren, Tuomo Prättälän ja Mikael Saastamoisen kanssa.
Lue myös: Kolme näkökulmaa jazziin (yhtenä haastateltavana Linda Fredriksson)
Davia Akenami
Suomalais-nigerialainen Davia Akenami on Helsingissä asuva, englanninkielistä r’n’b-musiikkia tekevä ja esittävä independent-artisti, joka herätti viime kesänä lyhyessä ajassa useiden suomalaisten musiikkimedioiden huomion. Akenamin musiikissa on kuultavissa kaikuja myös afrobeatista ja trapista. Kesällä 2021 Akenami julkaisi debyytti-EP:nsä God Complex, ja ensisingle Glitter nosti hänet myös YleX:n Viikon Nosteessa -artistiksi.
Akenami on ollut mukana Teoston, Music Finlandin, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden Top 20 Future Hitmakers -kurssilla sekä Music Finlandin Vientiartistijalostamossa.