Nuoret biisintekijämme maailmalla: co-writing-kulttuuri vakiintui suomalaiseen musiikkivientiin
Tiesitkö, että Suomessa yhä useampi biisintekijä uurtaa uraansa kansainvälisillä areenoilla? Eva Louhivuori, Joona Pietikäinen alias Skywalk, Daniel Helenius alias The Second Level ja Victor Sågfors kertovat, millaista on tehdä kansainvälistä uraa biisinkirjoittajana ja osallistua co-writing-sessioihin eri puolilla maailmaa.
Opinnot Yhdysvalloissa ja biisileirit saivat Eva Louhivuoren kansainvälistymään
Naiset ovat edelleen biisinkirjoittajina vähemmistössä, mutta uusia tekijöitä tulee koko ajan lisää. Olen itse musiikkisuvusta, ja aloin kirjoittaa kappaleita jo ala-asteella.Eva Louhivuori
34-vuotias Eva Louhivuori opiskeli aikanaan vuoden verran Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa ennen siirtymistään Berklee College of Musiciin Bostoniin.
”Berkleessä opiskelin biisinkirjoittamista ja kielitaitoni kehittyi. Tapasin ranskalaisen poikaystäväni Manu Laudicin Berkleessä ja aloimme kiertää Eurooppaa Eva + Manu -duona vuonna 2011. Aloitimme blogin, jonka tavoite oli julkaista biisi per viikko, ja se johti levytys- ja kustannussopimukseen HMC:n kanssa”, Louhivuori kertoo.
Louhivuori pitää onnenpotkuna päätymistä kustantaja Nordic Music Partnersin talliin.
”Moni yhteistyöhön johtanut kontakti on tullut kustantamon kautta. Vuodesta 2017 alkaen olen tehnyt K-pop ja J-pop -biisejä. Osallistuin Music Finlandin A-pop-biisileirille, ja Janne Hyötyn kanssa siellä tekemäni kappale julkaistiin Koreassa. Se avasi ovet Aasiaan. Olen sen jälkeen osallistunut biisileireille esimerkiksi Soulissa ja Tokiossa. Co-writing-sessioita järjestetään nykyään yhä enemmän myös digitaalisesti.”
Biisi voidaan julkaista yllättävässä paikassa.
”Viime vuonna esimerkiksi Filippiineillä julkaistiin jo vuonna 2019 co-write-sessiossa kirjoittamani kappale. Sen esitti tyttöbändi Bini. Toinen sovittamani kappale päätyi japanilaiseen TV-mainokseen.”
Louhivuori pitää verkostoja erittäin tärkeänä kansainvälisen uran edistämisessä.
”Verkostoni ovat kasvaneet Berkleen kansainvälisten opiskelijoiden, kustantajan ja biisileirien kautta. Biisinkirjoittajan pitää verkostoitua muiden kirjoittajien kanssa. Itseä kiinnostaviin tekijöihin kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tärkeitä piirteitä verkoston luomisessa ovat luotettavuus ja oma-aloitteisuus”, Louhivuori sanoo.
Joona Pietikäinen alias Skywalk pitää co-writingia itselleen sopivimpana tapana tehdä musiikkia
Co-writingissa on tärkeää, että tulee ihmisten kanssa toimeen. Kun olet hyvä tyyppi ja osaat asiasi, kanssasi on mukava tehdä töitä. Pitää tarttua tilaisuuksiin.Joona Pietikäinen alias The Skywalk
Joona Pietikäinen on osallistunut satoihin co-writing-sessioihin vuodesta 2016 alkaen. Hän on 27-vuotias.
”Co-writingissa käytetään hyödyksi eri osa-alueita ihmisten osaamisessa. Siinä voi yhdistää omaa potentiaalia muiden taitoihin. Yleensä co-writingissa on kolme tyyppiä, jotka kannustavat toisiaan. Kun kolme ammattilaista yhdessä ponnistelee biisin eteen, siitä syntyy usein hyvää uutta musaa”, Pietikäinen toteaa.
Hän vahvistaa, että verkostojen voima on valtava.
”Ruotsi on pitkään ollut Suomea edellä co-writingissa, mutta viime vuosina meidät on otettu mukaan Pohjoismaiseen Scandi-pop-porukkaan. Meillä on tienraivaajia, kuten oma kustantajani Teemu Brunila, jotka auttavat kontaktien syntymisessä.”
Pietikäinen on Jyväskylästä kotoisin, ja hän opiskeli siellä kitaransoittoa kahdeksanvuotiaasta alkaen.
”Tiesin jo teini-ikäisenä, että halusin tehdä musiikista ammattini, mutta en halunnut olla soittaja. Latasin softia, ja aloin tehdä musiikkia itse. Innostuin tuottamisesta, ja tein frendeille musaa. Aloin tehdä DJ-keikkaa ja konemusaa. Muutin Tampereelle opiskelemaan ammattikorkeakoulussa musiikin tuottamista, ja siellä osallistuin co-writing-sessioon. Tajusin heti, että tämä on minun juttuni. Esiintymislavan sijaan voin olla studiossa”, Pietikäinen kertoo.
Vuosina 2017–18 hän asui Hollannissa, joka on Euroopan co-writing-keskus. Sinne lähtiessään hän sai vientitukea ja neuvoja Music Finlandilta.
”Puolet elektronisen musiikin TOP100-listan musiikista tulee Hollannista. Kustantaja BMG otti yhteyttä minuun, ja heidän kauttaan pääsin osallistumaan ammattilaisten kirjoitussessioihin. Kasvoin tekijänä tosi paljon. Tein kahdessa vuodessa ison määrän sessioita, ja sain ensimmäiset ulkomaan julkaisuni sekä todella paljon kontakteja.”
Samalla Pietikäisen itsevarmuus kasvoi.
”Olen ujo ihminen, mutta haastoin itseni ottamaan yhteyttä kiinnostaviin tekijöihin, ja ehdotin yhteistyötä.”
Vuodesta 2019 Pietikäinen on asunut Suomessa ja viime vuonna hän muutti Helsinkiin. Yhteistyö Nordic Music Partnersin kanssa alkoi Hollannissa syntyneiden saavutusten vuoksi, ja vauhti vain kiihtyy.
”Viime vuonna julkaistiin 42 biisiä, joissa olen ollut mukana joko tuottajana, kirjoittajana, miksaajana tai masteroijana, ja 7–9 niistä julkaistiin ulkomailla. Suomessa olen tehnyt esimerkiksi Pyhimykselle ja Vesalalle biisejä. Esimerkiksi eurooppalaiset Marc Benjamin, Jack Vallier ja Emily Roberts sekä aasialaiset Doul ja Anonymous ovat levyttäneet kirjoittamiani biisejä. Painopisteeni on kansainvälisessä tekemisessä”, Pietikäinen toteaa.
Daniel Helenius alias The Second Level päätti oppia muilta biisintekijöiltä
Yksi kontakti johtaa aina seuraavaan. Jos sinulla ei ole verkostoa, sinulla ei ole uraa. On tunnettava jengiä. Se vie eteenpäin, mutta itse pitää olla tosi aktiivinen. Moni ei vastaa viesteihin ja moni sanoo ei, mutta joskus joku tarttuu ideaasi.Daniel Helenius alias The Second Level
Daniel Helenius alkoi tehdä musiikkia yhdeksännellä luokalla peruskoulussa Helsingissä.
”Aloitin DJ:nä ja halusin tehdä itse biisejä, mutta se oli tosi vaikeaa. Aloin tunkea itseäni paikkoihin, jossa tyypit olivat parempia kuin minä. Nuorisokeskus Happi järjesti DJ-pajoja, ja aloin kirjoittaa yhdessä siellä tapaamani kaverin kanssa. Lukioaikana toimin DJ:nä puistobileissä, joihin tuli ihan käsittämättömät 5000 ihmistä. Silloin tajusin, että minulla on mahdollisuuksia, jos teen kovasti duunia ja heittäydyn tilaisuuksiin”, Helenius kertoo.
Nyt hän on vasta 25-vuotias, mutta on ehtinyt tehdä jo vaikka mitä. Hän ei ole opiskellut musiikkia muuten kuin tekemällä.
”Osallistuin DJ-kilpailuihin, ja voittojen kautta sain uusia keikkoja. Tärkeää oli Weekend-festareilla soittaminen vuonna 2015. Siitä se lähti, ja tajusin, että tarvitsen omaa musaa.”
Vuodesta 2016 alkaen Helenius alkoi tehdä yhteistyötä Jaakko Salovaaran kanssa. Seuraava tärkeä kontakti oli norjalainen Magnus Bertelsen, joka on tehnyt hittejä monelle DJ:lle, kuten Alan Walkerille. Helenius ja Bertelsen tutustuivat Los Angelesissa 2018 järjestetyllä biisileirillä, minkä jälkeen Helenius lähti Norjaan tekemään musiikkia. Pari vuotta sitten hän palasi Suomeen ja teki kustannussopimuksen HMC:n kanssa ja teki muun muassa Pikku G:lle hyvin menestyneen Pantomiimi-biisin.
”Opettelin konemusiikin soundia puolisen vuotta, ja lähdin sitten Amsterdamiin kokeilemaan yhteistyötä siellä. Silloinen managerini Sami Vepsäläinen huomasi, että Amsterdamissa sävelletty biisi Stay sopisi norjalaiselle DJ Tungevaagille. Siitä tuli ensimmäinen Spinnin’ Recordsin julkaisema biisini keväällä 2020. Se on tanssimusiikin alalla johtava levy-yhtiö. Stay menestyi esimerkiksi Australiassa.”
Sitä seurasi syksyllä 2020 norjalaisen DJ Minus Manuksen kanssa tehty uusi versio biisistä Lemontree, jota on striimattu jo miljoonia kertoja.
”Lemontree sai levy-yhtiöt kiinnostumaan. Päätin tehdä sopimuksen Warner Musicin kanssa, joka omistaa Spinnin’ Recordsin.”
Suomen Musiikintekijät ja Music Finland ovat tukeneet myös Heleniuksen uraa.
”Jos haluat esimerkiksi USA:n markkinalle, menet sinne jonkun kanssa, joka tuntee sen. Suomen Musiikintekijät valitsivat minut Nordic LA -ohjelmaan, ja siitä on ollut paljon apua. Samoin Music Finlandin biisileiristä Suomenlinnassa viime vuonna.”
Victor Sågfors tekee J-popia ja K-popia ja opastaa muitakin Aasian markkinoille
J-pop oli minulle täysin uusi maailma, mutta innostuin nopeasti. Siitä se lähti, vaikka kesti pari vuotta ennen kuin ensimmäinen biisini julkaistiin Japanissa.Victor Sågfors
Vaasalainen Victor Sågfors perusti vuonna 2020 oman musiikkikustantamon nimeltä Roko Music Publishing. Sitä ennen hänellä oli vuodesta 2014 kustannussopimus Sugar House Publishingin kanssa.
”Olen aina halunnut perustaa oman kustannusyhtiön ja olla itsenäinen toimija, jolla on oma biisinkirjoittajatiimi. Teen sopimuksia taitavien kirjoittajien kanssa ja ohjaan heitä kirjoittamaan Japanin ja Korean markkinoille. Järjestän co-writing-sessioita itsekin. Nautin tästä työstä tosi paljon.”
Suomenruotsalainen Sågfors on kotoisin Kolpista, joka on Pedersöressä. Hän alkoi soittaa kitaraa 13-vuotiaana, ja perusti oman proge-bändin.
”Parikymppisenä löysin kansanopistosta vuoden kestävät musiikkituottajan opinnot. Opintojen aikana opin käyttämään tiettyjä ohjelmia, joita edelleen käytän. Tutustuin kansanopistossa myös inspiroiviin ihmisiin. Kun paneuduin tuottamiseen, innostuin siitä. Opiskelin vielä lisää musiikinteoriaa ja kitaransoittoa Pietarsaaressa.”
Tärkeä suunnanmuutos Sågforsin uralla tapahtui, kun hän tutustui Janne Hyötyyn, joka on pitkään tehnyt K-popia ja J-popia.
”Janne tiesi, minkälaista musiikkia tein, ja ehdotti yhteistä kirjoitusessiota vuonna 2014. Hän ajatteli, että tyylini sopisi J-popiin, missä bändin merkitys on keskeinen. Tämä sopi minulle täydellisesti.”
Victor Sågfors on osallistunut vuosien varrella myös Music Finlandin biisileireille, ja niiden tuotoksista kolme kappaletta on julkaistukin. Nyt Sågfors on 34-vuotias, ja lähes kaikki hänen työnsä suuntautuu kansainvälisille markkinoille: Japaniin, Koreaan ja kaikkialle Kaukoitään. Yli 15 hänen tekemäänsä kappaletta on vuosien mittaan noussut listaykköseksi Aasiassa.
”Olen pääasiassa tuottaja, ja kirjoitan kitaran kanssa. Omaperäinen kitaran käyttö on tavaramerkkini. On aina yllätys, mitkä kappaleet lopulta menestyvät.”
Vuosien mittaan Sågfors on rakentanut verkostoaan co-writing-sessioiden ja biisileirien avulla.
”Ennen koronapandemiaa matkustin usein Tokioon ja viivyin siellä pari kuukautta kerrallaan. Sain reissuihini Music Finlandin tukea. Tapasin alan bisnesosaajia ja kirjoittajia. Japanilaiset ja korealaiset arvostavat kohteliaisuutta, ahkeruutta ja tietynlaista nöyryyttä. Verkostosta on huolehdittava pitämällä yhteyttä etäältäkin. Toivottavasti pääsen pian taas matkustamaan”, Sågfors sanoo.
Vuonna 2020 ulkomailla julkaistiin jopa 102 kappaletta, joita oli tekemässä 62 suomalaista musiikintekijää. Co-writingin suosio perustuu siihen, että sen avulla saadaan aikaan hyviä biisejä.
”Co-writing on vakiintunut käytäntö musiikin kirjoittamisessa, koska se toimii niin hyvin. Kun yhteinen tavoite on luoda toimiva biisi, se on motivoivaa monelle musiikintekijälle. Co-writingiin osallistuvilla tekijöillä on erilaiset vahvuudet. Tyypillisesti mukana on tuottaja, melodioiden ja sävellyksen tekijä sekä tekstittäjä. Vähintään mukana on yksi tuottaja ja yksi topliner, joka tekee sanat ja melodiat. Biisileirien ja co-writing-sessioiden tavoite on sekä kehittyä biisintekijänä että luoda verkostoja”, Music Finlandin vientipäällikkö Katariina Sorsa toteaa.
Monet musiikinkustantajat ovat olleet edelläkävijöitä co-writing-kulttuurin tuomisessa Suomeen. Myös Music Finland järjestää muutaman co-writing-session vuodessa eri tasoisille tekijöille ja eri musiikinlajien edustajille. Lisäksi se tarjoaa teosvientitukea.
”On todella hyödyllistä kirjoittajille tavata livenä Berliinissä, Lontoossa tai vaikka Tokiossa. Annamme vientitukea matkakulujen lisäksi myös studiomaksuihin.”
Määrä kaksinkertaistui viidessä vuodessa
Music Finlandin vuosittaisen teosvientiselvityksen mukaan ulkomaisten artistien esittämiä suomalaisten tekijöiden popkappaleita julkaistiin vuoden 2020 aikana yhteensä 102. Tämä oli uusi ennätys. Vielä vuonna 2015 niitä julkaistiin 50 ja kirjoittajia oli vain parikymmentä. Vuonna 2020 ulkomailla julkaistun musiikin kirjoittajia oli jo 62. Vuoden 2021 luvut julkaistaan kevään aikana.
Vain viidennes kirjoittajista oli naisia. Vuonna 2020 lukumääräisesti eniten uusia kansainvälisiä julkaisuja sai kuitenkin Anna Timgren 17 vientikappaleella. Hän kirjoittaa esimerkiksi korealaista K-popia. Lukumääräisesti merkittävinä erottuvat myös Teemu Brunila ja Hank Solo eli Henri Salonen. Kun katsotaan, kenen kappaleet ovat menestyneet eniten, esiin nousevat länsimaissa Alma Miettinen ja Teemu Brunila. Aasian markkinoille kirjoitetussa musiikissa edelläkävijä on ollut Janne Hyöty.
”Vienti on jo merkittävää bisnestä. Musiikkivienti ei ole mikään nuorten tekijöiden ilmiö, mutta ensikertalaisten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Moni suuntautuu ulkomaille alusta alkaen ja jää Suomessa suurelle yleisölle aika tuntemattomaksi menestyksestään huolimatta.”
Lue lisää
- Popmusiikin teosvienti 2020 (Music Finland).
- Tutustu myös Teoston TOP 20 – Future Hitmakers -kurssiin!
