Olli Lindholm: Musiikintekijän arki vaatii yrittäjähenkisyyttä
Olet tehnyt monenlaisia töitä. Kuinka sinusta tuli musiikkialan yrittäjä?
Kasvatuksen myötä olen saanut vahvan ajatuksen siitä, että pitää olla yritteliäs ja ansaita itse leipänsä. Yhteiskunnan yleiset muutokset heijastuvat myös musiikkialaan eli välillä on ollut vähemmän keikkaa ja haastavampia vaiheita. Olen toiminut myös mm. taksikuskina ja siivousyrityksessä työnjohtajana. Oma yritykseni on ollut toiminnassa reilun vuoden.
Musiikin saralla työkuviooni on vaikuttanut se, että olen ollut aina osa Yö-yhtyettä, enkä vapaasti eri puolilla toimiva freelancer-muusikko. Aiemmin bändikeikkoja riitti enemmän, joten viime aikoina olen alkanut tehdä esiintymisiä myös trio-pohjalta.
Kuinka musiikintekijän työ ja yrittäjyys mielestäsi poikkeaa muista yrittämisen muodoista – vai poikkeaako?
Yhtä lailla musiikissa pitää luoda uutta jatkuvasti ja pysyä kehityksessä mukana. Toimintakentän pitää olla laaja, kuten meilläkin on koko Suomi. Ei voi toimia paikallisesti. Moniin työpaikkoihin verrattuna se on tietysti erilaista, että bändin toimipiste kootaan joka ilta kasaan erikseen.
Tässä ammatissa myös sääolosuhteilla on tärkeä rooli. Huonolla ilmalla on selvä vaikutus yleisön määrään. Ennen kesäaika oli muutenkin erilainen – keikkoja oli ihan kesäkuun alusta alkaen elokuun puoleen väliin saakka. Nykyisin tuntuu, että Suomi aukaisee ovensa juhannuksen jälkeen ja sitten on mielettömästi töitä. Kelit ovat riskialttiimpia kesäkuussa ja ihmiset seuraavat Forecaa. Liput ostetaan myöhemmin kuin aiemmin.
Itse tein päätöksen juhannuskeikkailun lopettamisesta sen jälkeen, kun monta juhannusta oli mennyt heikosti ja sen päälle Parkanossa oli parina kesänä +2 astetta lämmintä. 1990-luvulla oli normaalia, että oli kuusi juhannuskeikkaa.
Onko bändin luotsaaminen samanlaista kuin yrityksen luotsaaminen?
Kyllä niissä on yhtäläisyyksiä. Ihan samalla tavalla bändin kesken eletään ilot ja surut. Jonkun täytyy olla johtaja, tehdä päätöksiä ja kantaa vastuu päätöksistä. Työn määrän kannalta voisi olla hyvä, jos sama ihminen ei tekisi biisejä ja johtaisi bändiä.
Miten musiikkibisneksen digitaalinen kehitys on vaikuttanut työhösi? Kappaleiden säveltäminen ja esittäminen on edelleen yhtä vaativaa, mutta musiikkia kuunnellaan paljon digipalveluista, joista tuloja kertyy aiempaa vähemmän.
Muutos on vaikuttanut Yö-yhtyeeseen negatiivisesti. Meidän yleisömme on vähän vanhempaa. He ostavat 1-2 levyä vuodessa eli eivät ole musiikin suurkuluttajia. Nyt kun levyjä ei juuri ole tarjolla missään, he eivät ole valmiita maksamaan säännöllisesti netin musiikkipalveluille.
Yö-bändissä me joudumme todella miettimään, oliko Puolet taivaasta – puolet helvetistä viimeinen levymme. Levyn tekeminen vaatii kustannuksia, jotka pitäisi pystyä kattamaan.
Missä muualla sinuun voi törmätä kuin Porissa SuomiAreenassa 11.7.?
Kaiken maailman juhlissa, Oulusta Helsinkiin. Keikkoja on yksin ja bändin kanssa. Lomaa pidän elokuun lopulla ja sitten alkavat Voicen kuvaukset.
Syksyllä Yö juhlistaa 35-vuotista taivaltaan.
Juhlakiertueeseen liittyen mietimme kesällä biisejä, valaistuksia ja tehdään sopimuksia valmiiksi. Kiertueella keikkoja tulee olemaan 23!
Teosto on tänä kesänä mukana SuomiAreenassa. Tule 11.-12. heinäkuuta Poriin ja osallistu kiinnostaviin keskusteluihin kotimaisesta omistajuudesta, osaamisesta, luovuudesta ja yrittäjyydestä. Twitterissä keskustellaan hashtageilla #SuomiAreena #Omistajuus #LuovatAlat
» Tutustu puhujiin ja keskusteluteemoihin
