Oodi ilolle – äänestääkö vai eikö äänestää?
Tulevana sunnuntaina valitaan Suomesta 13 uutta meppiä eli europarlamentaarikkoa. Vaalipäivän aattona valituiksi tulevien nimien arvuuttelu ja veikkausrivien laatiminen kuuluvat asiaan. Samalla jännätään, sataako vai paistaako ja kuinka sää vaikuttaa äänestysprosenttiin. Suomea kutsutaan usein EU:n mallioppilaaksi, mutta äänestysaktiivisuudessa olisi parantamisen varaa, sillä äänestysaktiivisuus näyttäisi vakiintuneen 40 prosentin kieppeille.
Olen saanut kotikasvatuksen, jossa vaalipäivä on aina myös äänestyspäivä ja sitä perinnettä olen uskollisesti jatkanut. Toisaalta koen, että äänestämällä eurovaaleissa voidaan vaikuttaa aidosti meitä kaikkia koskeviin päätöksiin: EU-tasolla päätöksien merkitys ja kansallinen vaikutus on kasvanut entisestään, samoin erityisesti Euroopan parlamentin rooli on vahvistunut viime vuosikymmenien aikana – keskustelukerhosta on muovautunut todellinen lainsäätäjä.
Usein kuulee sanottavan, että EU-asiat tuntuvat kaukaisilta. Totta kuitenkin on, että parlamentissa päätetään aivan tavallisista arkipäivän asioista. EU-tasolla vaikutetaan mm. siihen, millaista on hengittämämme ilman laatu, lastemme lelujen turvallisuus tai jopa käytettyjen autojen verotus. Nämä ovat varmasti asioita, jotka oletettavasti kiinnostavat suurinta osaa suomalaisia. Nämä ovat myös asioita, joita on järkevää sekä tarkoituksenmukaista ratkaista yhdessä muiden maiden kanssa.
Voiko yksittäinen meppi sitten vaikuttaa ja saada tärkeitä asioita parlamentissa eteenpäin? Kyllä ja ei. Kyllä siksi, että ahkera, verkostoitunut ja asioihin perehtynyt europarlamentaarikko voi hyvinkin edistää tärkeäksi kokemaansa asiaa valiokunnissa ja omassa ryhmässään. Ei taas siksi, että aivan yksin saa harvoin mitään aikaiseksi. Mepin on tärkeää ymmärtää vaikuttamisen prosessi, pystyttävä toimimaan muiden kollegoiden kanssa ja haettava omille näkemyksille laajempaa tukea yhteistyön kautta. Oleellista on myös pyrkiä sellaisiin valiokuntiin, joissa todellisia lakiasäätäviä päätöksiä tehdään.
Euroopan parlamentin ja yksittäisten meppien roolin tärkeys tuli osoitettua todeksi viime vuonna, jolloin parlamentissa käsiteltiin Teostoa ja muita eurooppalaisia tekijänoikeusjärjestöjä koskevaa ns. kollektiivihallinnon direktiiviä. Musiikintekijöille direktiivi oli erityisen tärkeä, koska siinä määriteltiin mm. tekijänoikeusjärjestöjen hallintokäytäntöjä ja avoimuutta sekä luotiin yhteisiä pelisääntöjä musiikin rajat ylittävälle lisensoinnille. Vaikkei parlamentissa Suomi-puoluetta olekaan, oli ilahduttavaa huomata, kuinka suomalaiset mepit halusivat tehdä töitä kotimaisen musiikin tekijyyden ja musiikkimarkkinoiden edistämiseksi – yhteinen sävel löydettiin helposti, puoluerajat ylittäen.
Eikä siinä kaikki. Tulevat europarlamentaarikot joutuvat hyvin pian valintansa jälkeen paneutumaan eurooppalaiseen tekijänoikeuden uudistamiseen, jota komissiossa tällä hetkellä valmistellaan. EU:n tavoitteena on luoda digitaaliset sisämarkkinat, joissa sisältöjä voitaisiin hyödyntää entistä joustavammin ja samalla luotaisiin Eurooppaan kasvua ja innovaatioita. Tavoite on Teostonkin intresseissä. Mitä enemmän kotimaisia sisältöjä käytetään, sitä enemmän musiikki- ja muut luovat alat hyötyvät. On kuitenkin hyvä olla tarkkana ja muistuttaa päätöksentekijöitä siitä, että tasapaino tekijöiden ja palvelujen tuottajien välillä on tärkeää, kun sisämarkkinoita kehitetään. Luovan työn tekijöiden saama korvaus toimivan tekijänoikeusjärjestelmän kautta edistää talouskasvua, kulttuuria ja luo uusia työpaikkoja niin EU:ssa kuin Suomessakin. Puhuttaessa kotimaisesta sisällöntuotannosta tulevat mepit ovat varmasti myös hyvin tietoisia siitä, että pienen kieli- ja kulttuurialueen – kuten Suomen – omasta kulttuurista ja erityispiirteistä eivät muut pidä huolta.
Summa summarum: tuleva eurovaalikausi 2014–19 on tärkeä monessa mielessä. Oltiinpa puolesta tai vastaan, meppien tekemät päätökset näkyvät arjessamme. Tuleva kausi tuo myös haasteita ja uusia mahdollisuuksia musiikin tekijöille ja laajemmin koko musiikkialalle. Siksi ei olekaan sama, ketkä europarlamentaarikot valitaan edustamaan meitä suomalaisia. Ehdottaisinkin, että satoi tai paistoi – mennään kaikki sunnuntaina äänestämään?