Oona Kapari luo pohdiskelevia sanoituksia ja omaperäisiä äänimaailmoja

Oona Kapari (s. 1982) on työskennellyt äänittäjänä, miksaajana ja tuottajana Finnvoxin studiolla sekä omalla Kuohu Records -studiollaan. Lisäksi hän on keikkaillut eri bändien kanssa, viime vuosina erityisesti Likka-bändissä kitaristina ja taustalaulajana. Viimeisen vuoden aikana Kapari on paneutunut täysillä albumiinsa Maailmojen murheet.

”Kappaleiden tuotannollisissa ratkaisuissa työtaustani varmasti kuuluu. Olen kaikkiaan tehnyt todella paljon itse tälle levylle, ja esimerkiksi sämplet ja saundimaailma ovat vahvasti omaa tyyliäni. Nautin siitä, että sain viedä omat ideani kerrankin loppuun asti”, Kapari kertoo.

Hän kuvailee levyn musiikkia suomenkieliseksi indiepopiksi, joka erottuu omaperäisellä äänimaisemallaan. Kapari on itse sanoittanut ja säveltänyt levyn kappaleet. Kappaleiden sanoituksissa hän kuvaa naiseutta ja naisille asetettuja vaatimuksia.

”Olen kirjoittanut biisejä teini-ikäisestä alkaen, ja se on minulle varsinainen henkireikä. Koska Maailmojen murheet syntyi pitkän ajanjakson aikana, kappaleet kertovat erilaisista elämänvaiheista. Puran sanoituksiini tuntemuksiani elämästä, omaa kasvuani ja monenlaisia paineita, mitä maailma naisille asettaa, ja mitä itse asetan itselleni.”

”Pohdin, miten näiden paineiden kanssa selvitään. Albumi muodostaa kaaren synkkyydestä toivoon ja hyväksyntään. Maailma etenee kaiken aikaa, ja siihen virtaan pitää heittäytyä mukaan. Samalla siinä kasvaa ihmisenä”, Kapari kuvailee sanotuksiaan.   

Äänittäjän ja miksaajan työn oppii tekemällä

”Aloitin musiikkiharrastuksen seitsemänvuotiaana laulamalla ja soittamalla kitaraa. Opiskelin Pop & Jazz Konservatoriossa bändikoulussa, ja lukion jälkeen menin ammattikouluun opiskelemaan muusikkolinjalle. Pääaineeni olivat kitara ja musiikkiteknologia”, Kapari muistelee.

 ”Pääsin läpi pääsykokeista, koska osasin jo vähän äänittää ja miksata. Tätini mies oli antanut minulle aiemmin lahjaksi neliraiturin, jolla äänitin omia biisejä”.

Jo konservatoriossa opiskellessaan Kapari alkoi tehdä eri bändien kanssa keikkoja ja hänellä oli myös omia kitaraoppilaita. Musiikkitekniikan alaan liittyviä tehtäviä hän alkoi tehdä koulutukseen liittyvien harjoittelujaksojen aikana.

”Ensimmäinen harjoittelupaikkani oli musiikkiteatterissa, ja sen jälkeen pääsin harjoittelijaksi Finnvoxille. Se oli todellinen lottovoitto. Harjoittelun päätyttyä pääsin sinne töihin ja jäin kahdeksaksi vuodeksi. Edelleen teen siellä töitä freelancerina. Finnvoxilla opin valtavasti äänittämisestä ja miksaamisesta. Vaikka minulla oli teknistä osaamista pohjalla, vasta tekemällä opin, mitä kannattaa tehdä.”

Kapari painottaa, että käytetyn tekniikan laadulla on merkitystä.

”Finnvoxin tilat ja laitteet ovat niin hyvät kuin maailmassa nyt voi olla. Kun tekniikka on kohdallaan, tekijöillä on tilaa kasvaa osaajina.”

Hän päätyi perustamaan oman studionsa Kuohu Recordsin, kun hänen työtehtävänsä alkoivat olla enemmän tuottajan kuin äänittäjän töitä.

Naisia levy-yhtiöiden pomoiksi ja Spotifyn editoreiksi

Vaikka Kapari pohtii debyyttialbumilla elämäänsä naisena, hän ei koe, että sukupuoli on vaikuttanut hänen arvostukseensa musiikkitekniikan taitajana.

”Harvoin kukaan kiinnittää sukupuoleeni huomiota äänittäjänä. Joskus joudun kuitenkin taistelemaan luottamuksesta osaamiseeni. Kun aletaan töihin, taitoni nähdään kyllä. Kitaristina sen sijaan saan usein kuulla epäilyjä, että osaako nainen soittaa kitaraa. Se on kummallista!”.

”Toivoisin enemmän naisia päätöksentekijöiksi, kuten levy-yhtiöiden pomoiksi, Spotifyn editoreiksi ja radioasemien musiikkipäälliköiksi. Uskon, että se toisi enemmän naisille suunnattua musiikkia esiin”, Kapari pohtii.

Musiikin tekijöiden työ näkyväksi

Maailmojen murheet -levyllä on mukana Kaparin luottomuusikkoja.

”Huikean hyvä Jari Salminen soittaa levyllä rumpuja. Pyydän häntä aina rumpuihin, koska hän on todella luova omassa työssään. Antaa uurteiden tulla -kappaleen orkesterisovituksen teki mielettömän lahjakas Emilia Takayama, joka soittaa myös parin biisin flyygelit. Hymyile-kappaleessa vierailee kantelisti ja perkussionisti Maija Kauhanen. Bassokitarat soitti Visu Uimonen ja viulun Iiris Pyrhönen-Koivula.  Albumin masteroi Daniel Hagström ja Aurinko ja Maa -kappaleen duetoi kanssani ihana Antti Autio.”

”Uskomattomalla tuurilla sain vielä Greg Woodford-Wellsin miksaamaan Ruumiinosat-kappaleen. Hän huutokauppasi hyväntekeväisyysprojektina miksauksen Instagram-sivullaan, ja onnistuin olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, Kapari hymyilee.

Kapari toivoo, että musiikin tekijöiden nimet saataisiin digitaalisen musiikin aikana paremmin esiin.

”Halusin ehdottomasti tehdä nimenomaan albumin, sillä se kiinnostaa minua taidemuotona. Panen CD:n soimaan, kun kuuntelen musiikkia, ja selailen levyn mukana tulevaa kirjasta. Siitä välittyy artistin ilme, siitä voi lukea kappaleiden sanat, ja ennen muuta siitä saa paljon tietoa levyn musiikin tekijöistä. Tämän vuoksi toivon, että nämä kirjaset tekisivät paluun digitaalisessa muodossa artistien kotisivuilla.”

Omille verkkosivuilleen Kapari on kerännyt tietoa biiseistä, joiden tekemisessä hän on ollut mukana tuottajana tai äänittäjänä.

”Alkoi tuntua, ettei tekemäni työ näy missään. Spotifyssa esimerkiksi on ihan vasta saatu mukaan kenttä, johon voi lisätä tuottajan nimen. Aux ry:n palkintoja jakaessamme huomasimme, kuinka vaikeaa on saada tietoa tietyn kappaleen äänittäjistä ja musiikkitekniikan osaajista. Toivon, että levy-yhtiöt ja artistit havahtuisivat tuomaan tekijätiedot esiin.”

Verkostot antavat vauhtia uralle

Kapari kannustaa verkostoitumaan kansainvälisesti ja kotimaassa.

”Verkostoituminen on valtavan tärkeää. Sen myötä saa kontakteja, itsevarmuutta, tietoa ja taitoa ja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Suomessa musiikkialan ihmisiin tutustuu tietysti tekemällä töitä, mutta myös esimerkiksi järjestöissä ja eri tavoin erikoistuneissa Facebook-ryhmissä.”

”Itse kuulun esimerkiksi musiikin tuottajien ja teknologien yhteisön, Aux ry:n hallitukseen. Kansainvälisiä kontakteja syntyy esimerkiksi alan seminaareissa, jotka auttavat myös kehittämään omaa osaamista ja asennetta työhön.”

Muusikon ja musiikin tekijän urasta haaveileville Kapari esittäisi muutaman keskeisen kysymyksen.

”Kysy itseltäsi, mitä lopulta haluat. Kiinnostaako sinua tehdä kaupallisesti menestyvää musiikkia? Rakastatko todella pop-musiikkia? Innostaako sinua enemmän sosiaalinen media ja näkyvyys vai itse musiikki? Tarvitsetko levy-yhtiötä rinnallesi? Indien puolella on turha haaveilla laajasta radiosoitosta, mutta siellä on tilaa tehdä toisenlaisia ratkaisuja. Älä luovuta, jos menestys ei tule heti. Musiikin parissa voi tehdä töitä eri kentillä. Etsi rehellisesti omaa kulmaasi musiikin tekemiseen.”

Kuuntele Kaparia: Maailmojen murheet -levy