Paljonko Spotifysta tienaa? Näin kertyvät musiikin korvaukset digikanavista

Online-alustoilta tilitettävät korvaukset ovat olleet viime vuosina tasaisessa kasvussa. Suomessa musiikkialustojen ehdottomia ykkösiä ovat Spotify ja YouTube. Streaming-palveluita on lisäksi muitakin, kuten esimerkiksi Apple Music, mutta sen markkinaosuus on Suomessa vielä melko pieni.

Suomessa Teosto tekee sopimukset online-alustojen kanssa niistä korvauksista, joita palvelut musiikin tekijöille maksavat. Sopimusten myötä musiikkia voi laillisesti käyttää useilla alustoilla, kuten Facebookissa, YouTubessa ja SoundCloudissa. Korvausten määrä näiltä alustoilta on kuitenkin monen tekijän summa.

Teosto-korvauksia tulee vain tunnistetuista kappaleista

Musiikista ei voi saada korvauksia, jollei sen tekijätietoja ole alustalla tiedossa. Jotta musiikin tekijä voi saada esimerkiksi YouTubessa käytetystä musiikistaan Teosto-korvauksia, teos täytyy pystyä tunnistamaan.

Suurille musiikkialustoille kappaleet ja niiden tiedot toimittaa joko levy-yhtiö tai digitaalinen jakelija eli ns. aggregaattori, joka on alustan kumppani. Moni suoratoistopalvelu ei tee julkaisusopimuksia yksittäisten musiikintekijöiden tai edes pienten levy-yhtiöiden kanssa, minkä vuoksi avuksi tarvitaan välikäsi.

”Nykyisin noin kymmenesosa Spotifyn striimeistä on sellaisia, joille ei ole tunnistettu tekijätietoja. Tekijätietojen oikeellisuuden voi itsekin tarkistaa Spotifysta ja olla tarvittaessa yhteydessä levy-yhtiöön tai aggregaattoriin. Kannattaa myös seurata Teoston raporteilta, onko tilityksiä tullut kaikista niistä kappaleista, joita tietää alustoilla soitetun”, neuvoo Teoston lisensoinnin päällikkö Markus Kaarto.

Ja jotta tilitetyt tekijänoikeuskorvaukset löytävät perille oikeille tekijöille, Teostolle on tehtävä myös teosilmoitus. Sen pystyy onneksi tekemään jokainen Teoston asiakas itse helppokäyttöisessä verkkopalvelussa.

Sopimusneuvotteluissa neuvotellaan korvaustasosta

Korvauksiin vaikuttaa se, millainen sopimus digitaalisella alustalla on tekijänoikeusjärjestösi kanssa. Sopimusten neuvottelu onkin yksi keskeisimmistä Teoston asiakkailleen tarjoamista palveluista. Viime vuodesta lähtien online-alustojen sopimusneuvotteluja on hoitanut yhteispohjoismainen Polaris Music Hub.

Sopimusneuvottelut suurten ylikansallisten alustojen kanssa eivät ole lastenleikkiä. Alustat haluavat minimoida omia kustannuksiaan, Teoston tavoite taas on saada asiakkailleen niin hyvät korvaukset kuin mahdollista. Neuvotteluun voi mennä helposti vuosikin.

”Kyllä se vaatii kymmeniä tapaamisia ja satoja sähköposteja. Arvioidaan Teoston edustaman musiikin arvoa, miten sen kuunteluosuudet ovat kehittyneet ja mikä on ennuste tulevaisuudesta. Meidän on huolehdittava myös hinnoittelun tasavertaisuudesta eli emme voi yhdelle alustalle tehdä ihan toisenlaista sopimusta kuin toiselle”, kertoo Kaarto. Lisensoinnin asiantuntijoiden lisäksi sopimukset työllistävät erityisesti lakiosastoa.

Sopimusneuvotteluiden venyessä alkaa riski sopimuksen päättymisestä painaa päälle. Tällöin uhkana on suomalaisen musiikin katoaminen palvelusta.

Sopimukset ovat liikesalaisuuden piiriin kuuluvia, eikä niiden yksityiskohtia tai summia voida avata. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisille periaatteille nämä sopimukset on yleensä rakennettu.   

Paljon soitetut kappaleet saavat eniten

Sopimusmalleista tällä hetkellä yleisin on ns. pro rata -tilitysmalli. Siinä kuluttajilta kerätyt maksut, kuten vaikkapa maksullisen Spotifyn kuukausimaksut kerätään kokonaispottiin. Tämä kokonaispotti jaetaan sitten musiikin tekijöille, artisteille, kustantajille ja levy-yhtiöille biisien kesken kaikkien kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa.

”Kyse on eräänlaisesta biisin markkinaosuudesta. Jos kappaleen kuuntelun osuus palvelussa on puoli prosenttia, se saa myös puoli prosenttia kokonaispotista”, selventää Kaarto pro rata -mallia.

Tilitykseen vaikuttaa siis eniten se, kuinka korkealla kyseinen kappale on kuuntelutilastoissa. Yhdestä striimistä saatava summa on riippuvainen palvelussa soitettujen kappaleiden kokonaismäärästä kuukauden aikana ja kappaleen suosiosta suhteessa muuhun musiikkiin. Jotkut tekijät ovat avanneet omia tilityksiään, mikä antaa hieman suuntaa online-alustojen korvaustasosta.  

Mallin on kritisoitu suosivan sellaista musiikkia, jota kuunnellaan online-alustoilla erityisen paljon. Harvinaisemmat kappaleet saavat pienempiä summia per striimi. Pari vuotta sitten tehty tutkimus kertoo, että suuri osa kappaleista saa hyvin vähän kuuntelukertoja. Noin 90 prosenttia kappaleista sai vain 1–9 striimauskertaa kuukaudessa. Todellisia hittejä oli vain 0,4 prosenttia kappaleista. Niille maksetaan eniten korvauksia.

Maksullisille ja maksuttomille tileille eri hinnat

Tekijälle tilitettävään summaan vaikuttaa myös se, kuunnellaanko musiikkia kuukausimaksullisella käyttäjätilillä vai maksuttomalla tilillä. Jos musiikkia kuunnellaan ”maksuttomalla puolella”, sen sekaan sijoitetaan mainoksia. Näistä kuuntelukerroista maksetaan suhteessa mainostuloihin. Koska mainostulot eivät näillä kanavilla ole päätä huimaavia, maksuttomien tilien kuuntelu kartuttaa musiikin tekijöiden kukkaroa huomattavasti vähemmän kuin kuukausimaksullinen kuuntelu. Esimerkiksi YouTubessa mainokset on myös mahdollista ohittaa, jolloin korvaustakaan ei kerry.

”Nyrkkisääntönä on, että maksuttomasta kuuntelusta saatu korvaus per striimi on noin kymmenesosa siitä, mitä maksullisen tilin kuuntelusta.”, sanoo Markus Kaarto.

Suomalaisten kappaleiden korvauksia pienentää se, että meillä ei olla kovin halukkaita hankkimaan musiikin suoratoistopalveluiden maksullisia tilejä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 32 prosenttia maksaa musiikkipalveluista, kun keskimäärin Pohjoismaissa lukema on 49 prosenttia.

Teoston sopimuksiin saattaa kuitenkin sisältyä minimimaksu.  Se on vähimmäistaso, joka tekijöille maksetaan, jolleivat mainostuotot yllä tavoitellulle tasolle.

Korvaukset jakautuvat yhä useamman tekijän kesken

Yhdestä striimistä saatavaan tekijänoikeuskorvaukseen vaikuttaa tietysti myös se, kuinka monen tekijän kesken potti jaetaan. Jos olet kappaleen ainoa tekijä eli olet sekä säveltänyt, sanoittanut että sovittanut sen, saat tekijöille varatun osuuden kokonaan itsellesi. Jos tekijöitä on useampi, korvaus jaetaan heidän kaikkien kesken. Jos kappaleella on kustantaja, myös hänelle kuuluu oma osuutensa.

Tekijät sopivat korvauksen jako-osuuksista itse ja ne ilmoitetaan Teostolle teosilmoituksen yhteydessä. Kustantajan osuudesta sovitaan tekijän ja kustantajan välisessä kustannussopimuksessa.

Musiikkialalla kappaleita tehdään yhä useammin porukalla, ns. co-write-sessioissa. Niissä useampi eri osa-alueiden osaaja osallistuu kappaleen tekemiseen, usein levy-yhtiön koolle kutsumassa yhteisessä luomispäivässä. Co-write-sessioita järjestetään myös ns. biisileireillä. Jos sessiosta syntyy julkaistava biisi, kaikki merkitään sen tekijöiksi.

Yleistyvät co-writet ovat pienentäneet yksittäisen tekijän saamaa osuutta korvauksista. Joillakin kappaleilla saattaa olla kustantajat mukaan luettuna jopa parikymmentä tekijää.

Tulevaisuuden tilitysmalli? Yhä useampi saa korvauksia Spotifysta

Viime vuosina musiikkialalla on keskusteltu paljon ns. user centric -mallista. Siinä maksun lähtökohtana on kuuntelija ja hänen musiikkimakunsa. User centric -mallissa yksittäisen kuuntelijan kuukausimaksu jaettaisiin ainoastaan niille kappaleille, joita hän on oikeasti kuunnellut, ei kenellekään muulle.

Korvaus perustuu siis yksittäisen käyttäjän kuuntelukertojen määrään: kuinka montaa eri kappaletta hän kuuntelee ja kuinka monta kertaa. Jos käyttäjä kuuntelisi vain yhtä kappaletta, menisi koko hänen maksamansa kuukausimaksu kyseisen kappaleen oikeudenomistajille.

User centric -mallia kannatetaan laajasti, koska se kasvattaisi sellaisten kappaleiden korvauksia, joita kuunnellaan vähemmän. Malli voisi myös lisätä palveluiden maksullista käyttöä, kun musiikin kuluttajalla olisi suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenelle hänen maksamansa rahat ohjautuvat.

Kaarto ei kuitenkaan usko user centric -malliin siirtymisen tapahtuvan lähivuosina.

”Se olisi mahdollinen ainoastaan silloin, jos kaikki oikeudenomistajat ottaisivat sen käyttöön yhtä aikaa. Vaikka esimerkiksi Deezer on tehnyt mallilla joitakin kokeiluja, yksimielisyydestä ollaan vielä hyvin kaukana, sillä isot levy-yhtiöt todennäköisesti menettäisivät liikevaihtoa mallin vuoksi. On myös esitetty, että ero korvauksissa ei ehkä sittenkään olisi kovin merkittävä. Asiasta tarvitaan lisää tutkimusta, jota myös Polaris Music Hub on tekemässä”, Kaarto huomauttaa.

Spotifyn soittolistat ja suosittelut kuitenkin jakavat pottia laajemmalle jo nyt. Myös muut kuin aivan ykkösartistit voivat saada Spotifystakin kelpo tuloja.

”Spotifyn omien tilastojen mukaan hyvin Spotifystä tienaavien määrä on laajentunut jo 43 000 artistiin, kun se vain pari vuotta sitten oli puolta pienempi. Erilaisiin tilanteisiin soveltuvat soittolistat ja suosittelut houkuttelevat löytämään kappaleita, joihin et törmäisi muuten. Näin myös ansainnan keskijoukko laajenee.”