PastoriPike – tyylitajuinen talenttiäijä
Itsevarmuus ja uho kuuluvat hiphopiin, mutta toiset hallitsevat lajin paremmin kuin toiset. Yhdysvalloissa Kanye West pitää itseään Yeezuksena ja on uhonnut hakevansa maan presidentiksi. Suomessa PastoriPike julistaa lopettavansa koulukiusaamisen ja kutsuu itseään mustaksi messiaaksi, visionääriksi ja – tietysti – Kanyen perilliseksi.
PastoriPike on saavuttanut puolessatoista vuodessa paljon. Hänen kappaleitaan on kuunneltu Spotifyssa yli kolme miljoonaa kertaa. Hänen Aito G -levynsä (2017) oli ehdolla Emma-patsaan saajaksi Kriitikoiden valinta -kategoriassa. Hän on esiintynyt Sidewaysin, Weekend Festivalin ja Blockfestin kaltaisissa tapahtumissa – ja esiintyy niissä myös tänä kesänä.
PastoriPiken asenteesta kertoo paljon se, miten hän suhtautuu lisääntyneeseen suosioonsa.
”Jos ihan rehellisiä ollaan, mielestäni tämä on liian vähän. Tiedän mihin pystyn. Haluan päästä ylemmäs ja tavoittaa koko Suomen. Mutta en tiedä tyydynkö siihenkään, jos saan sen”, Pike sanoo.
Suomen kaltaisessa maassa tällainen lausunto kuulostaa lähes pöyristyttävältä. Kiittämättömyyttä! Rehvastelua! Vaiko sittenkin merkki modernista räppäristä, joka ei ole kahlinnut itseään ajan tai paikan stereotypioihin? Tekijästä, joka uskaltaa ajatella isosti?
Rötöstelijästä räppäriksi
PastoriPike alias Pierlin Makumbu syntyi Helsingissä 30. elokuuta 1987 kongolaisten vanhempien perheeseen. Toisin kuin moni nykyinen kollegansa, hän ei viettänyt teini-ikäänsä Wu-Tang Clanin hiphop-musiikkia kuunnellen. Sen sijaan hän lorvi kaduilla, teki ryöstöjä ja tappeli ventovieraiden kanssa.
Täyskäännös elämässä tapahtui myöhäisteini-iässä, kun Pike tuli uskoon ja törmäsi seurakunnan tapahtumassa Connection Posse -nimiseen gospel rap -ryhmään. Esityksen inspiroimana Pike päätti itsekin alkaa räppäämään. Vuonna 2009 hän perusti kristillisen rap-ryhmän Pastorit (myöh. PSRT) ystäviensä Joonatan Palmin ja Prinssi Jusufin kanssa. Pastorit julkaisi kolme levyä, kunnes jäi tauolle vuoden 2016 tammikuussa.
”Silloin kun tein gospelia Pastoreissa, vanhempani olivat helpottuneita, koska musajutut veivät minut pois rikoksista. Mutta samalla vanhempani halusivat, että tekisin muitakin töitä. Niinpä menin joksikin aikaa TV7-kanavalle kuvaajaksi”, Pike sanoo.
Kun pesti TV7:lla päättyi, räppäri Mikael Gabriel pyysi Pikeä kuvaajaksi kiertueelleen. Vaikka työ oli mieluisaa, Pike ajatteli taukoamatta vain yhtä asiaa: hänkin halusi kokeilla siipiään sooloräppärinä.
”Kun mainitsin asiasta Mikael Gabrielille, se kehotti, että tulisin perusteilla olevaan levy-yhtiöön. Sitten alettiin kehittelemään räppiäni ja lavaesitystäni. Kiersin Miklun kanssa varmaan kaksi vuotta, ennen kuin ryhdyin tiputtamaan omia sinkkuja.”
PastoriPiken ensimmäinen single Bulifleim ilmestyi marraskuussa 2016. Kappale sai lentävän lähdön alkuvuodesta 2017, kun Mikael Gabriel pyysi jälleen Piken mukaan kiertueelleen. Tällä kertaa toimenkuvana ei kuitenkaan ollut keikkojen kuvaaminen, vaan esiintyminen.
”Kun Miklulla alkoi Vain elämää -kauden jälkeen Himmee-kiertue, se pyysi minut keikoille vetämään Bulifleimin biisiensä väliin. En olisi ikinä uskonut pääseväni sellaiseen. Sitten vedin niillä keikoilla Bulifleimin, ja ihmiset alkoivat levittää sitä. Kun Aito G julkaistiin, jengi tunsi jo minut.”
Koulukiusaamista vastaan
Toukokuussa 2017 ilmestyneen Aito G -levyn kruununjalokivi on Jay Kovan tuottama nimibiisi, jolla räppäävät PastoriPiken lisäksi Gracias, Kingfish, Sebastian Da Costa, Musta Barbaari ja Bile. He kaikki ovat afrikkalaistaustaisia räppäreitä, mikä on Piken mukaan herättänyt yleisössä paitsi ihastusta, myös hämmennystä.
”Suomen hiphop-skene ei ole monikulttuurinen, ainakaan vielä, mutta me taistellaan sen puolesta”, Pike aloittaa. ”Ennen kuin me tehtiin Aito G, jengi epäili meidän porukkaa. Vasta sitten kun biisi breikkasi, jengi tuli kehumaan. Me ihmeteltiin, että missä te olitte ennen sitä? Pidettiinkö meitä uhkana, koska me ollaan kaikki mustia? Jengi kuuntelee, luuppaa ja matkii Dr. Dreta. Miksei me voitaisi tehdä sitä samaa täällä Suomessa? Älkää pelätkö. Me halutaan vaan tuoda hyvää ja rakastavaa sanomaa.”
Pike sanoo mieltävänsä itsensä kongolaiseksi, vaikka onkin asunut Suomessa koko ikänsä. Aivan erityisesti häntä viehättävät kongolainen asenne ja tyylitaju, jotka ovat toimineet inspiraationa myös Piken lanseeraamalle Hullutyyli-vaatemallistolle.
”Me kongolaiset ei luovuteta helposti, ja meidän tyyli on aina 10/10. Hullutyyli ei ole sitä, että on kalliit merkkivaatteet, vaan sitä, miten kannat vaatteesi ja rakastat itseäsi.”
Viime aikoina Pike on pohtinut vakavissaan sitä, mihin suuntaan haluaa musiikkiaan ja elämäänsä viedä. Lopputuloksen voi kuunnella kesäkuussa ilmestyvältä uudelta singleltä.
”Kun jäin syksyllä tauolle, aloin tehdä aika syvällisiä tai koskettavia tekstejä. Ajattelin, että haluan kertoa ihmisille, mitä mieltä olen ja kuka oikeasti olen. En ole vain se energinen äijä, joka hyppii lavalla koko ajan. Toki olen sellainenkin, mutta minussa on myös syvällinen puoli.”
Vapaa-ajallaan Pike toimii jalkapallojunioreiden apuvalmentajana ja maalailee suuria tulevaisuudensuunnitelmia.
”Haluan puuttua koulukiusaamiseen. Oikeasti puuttua, enkä vaan puhua siitä. Tietysti haluan myös jäähallit täyteen jossain vaiheessa. Ja tv-ohjelmia. Vaikka mitä! Olen talenttiäijä, joten tulen tekemään vaikka mitä!”
Lue myös:
Kube – nykyräpin aallonharjalla