Petri Somer säveltää biisin viikossa

Kun Petri Somer soitti lapsena pianoa, soittoläksyjen lisäksi koskettimistolta irtosi muutakin.

– Ihmemies McGyverin tunnarin tapailin korvakuulolta, hän muistelee.

Somerilla on absoluuttinen sävelkorva. Lahjakkuus ja nuoruusvuosien intohimoinen harjoittelu ovat johtaneet siihen, että Somer, 39, vastaanotti Iskelmä Gaalassa perjantaina 2. helmikuuta Teoston jakaman Vuoden Musiikintekijä -palkinnon. Sen Somer sai ennen kaikkea viime vuosien ansiokkaasta iskelmäsäveltäjän työstään. Somerin yksin tai työryhmän jäsenenä kirjoittamia kappaleita ovat levyttäneet muun muassa Suvi Teräsniska, Jari Sillanpää, Yö, Yölintu, Jesse Kaikuranta, Nomi, Ilta ja monet muut suomalaiset sekä muutamat ulkomaisetkin artistit.

– Minulle kaikki musiikki on arvokasta, Somer sanoo – ja hänen kommenttinaan ajatuksella on poikkeuksellisen vahva pohja: vain harva on käynyt läpi yhtä monipuolisen musiikkiuran kuin hän.

Enon askelmerkeissä

Ensimmäisen askeleen kohti musiikkiammattilaisuutta Somer otti pianotunneilla 6-vuotiaana. Varhaisina soittovuosina oli toki muutakin tekemistä, muun muassa tennis. Siitä ei ollut ammatiksi, mutta harrastuksena pelaaminen jatkuu edelleen. Musiikillinen lahjakkuus ilmeni varhain, mutta se jalostui osaamiseksi vasta määrätietoisen treenaamisen kautta.

– Lukio meni pianoa soittaessa. Treenasin neljä tuntia päivässä.

Ylioppilaslakki tuli hankittua eliittilukio Suomalaisesta Yhteiskoulusta, mutta Somerin mukaan ”koulun ehkäpä huonoimmilla papereilla”.

– Arvosanoja ei ole kyllä kyseltykään, hän naurahtaa.

Musiikkitaidot hän osoitti muuten, niin Sibelius-Akatemian kuin PopJazz –konservatorionkin pääsykokeissa. Molemmissa opinnot alkoivat – ja loppuivat, Somer on diplomia vaille konserttipianisti.

– Konservatoriossa olin kahdeksan kuukautta, kunnes kyllästyin tahtiin ja päätin, että tekemällä oppii parhaiten. Perustin firman ja aloin tehdä musiikkia.

Valinnasta on seurannut jatsin soittamista, säestyskeikkoja muun muassa Arja Saijonmaan, Nina Tapion ja Suomessa vierailevien ulkomaisten laulajien kanssa, kosketinsoittaja-säveltäjän homma rockyhtye Giant Leapissa – sekä ennen kaikkea biisintekemistä.

Somer säveltää noin 50 kappaletta vuodessa – eli noin yhden viikossa. Suurin osa menee käyttöön, huomatuimmat teokset iskelmälaulajien tulkittaviksi, mutta myös marginaalisempaa musiikkia syntyy koko ajan. Somer on ahkera ja sen ansiosta tuottelias.

– Inspiraatiota ei voi jäädä odottamaan. Kirjoitan joka päivä työhuoneellani, kunnes lapset pitää hakea päivähoidosta. Illalla saatan jatkaa tai mennä keikalle.

Klassista, jatsia, rockia, iskelmää… ja biisinkirjoitusta. Somer on monipuolinen harvinaisella, mutta omassa suvussaan tutuksi tulleella tavalla. Somer on musiikkisukua, esi-isiin kuuluu muun muassa 1800-luvulla vaikuttanut kirjailija-säveltäjä Karl Collan, joka muistetaan ennen kaikkea Sylvian joululaulusta, eno Jukka Linkola on säveltäjä ja taiteilijaprofessori, pikkuserkkuja ovat muun muassa basisti-säveltäjä Lauri Porra ja J. Karjalaisen kitaristina tunnettu Mikko Lankinen.

– Ollaan verrattu Jukan kanssa, että uramme muistuttavat toisiaan hämmästyttävän paljon. Kumpikin aloitti klassisesta, ja päätyi jatsin kautta säveltäjäksi.

Yhden hitin tarina

Miten menestysiskelmä sitten syntyy? Täsmällistä ja takuuvarmaa vastausta ei tiedä sellaisen säveltämisessä useasti onnistunut Somerkaan, mutta parhaimmillaan biisinteko sujuu kuin sanoittaja Saara Törmän ja tämän säveltäjä-tuottaja puolison Aku Rannilan luona Järvenpäässä muutama vuosi sitten.

– Sinä päivänä oli selvää, että jotain on saatava aikaan, Somer muistelee.

Hänellä oli valmiina kappaleelle tunnusomaisen piirteen antanut pianoriffi, Rannila jatkoi tehden biisiin monen raidan verran lopullisessa versiossakin kuultavia sovitus- ja tuotantoratkaisuja.

– Kyllä siinä jo tajuttiin, että hitti tästä tulee.

Vielä piti houkutella laulaja tulkitsemaan Törmän sanoitus, joka tuntui aluksi liiankin omakohtaiselta. Siltä, että kuulija pääsee tirkistelemään laulajan sielunelämää turhan avoimesti.

– Sen takia on tuottajat ja biisintekijät ja levy-yhtiöt, että ne pystyvät ohjaamaan laulajaa silloin, kun nämä eivät tiedä, mikä olisi heille parasta, Somer sanoo.

Laulaja suostui. Onneksi, huokaa Somer nyt. Sillä olisi ollut todella iso menetys, jos Jari Sillanpää ei olisi koskaan levyttänyt Sinä ansaitset kultaa –kappaletta. Menetys kuulijoille – ja Sillanpäälle itselleen, biisi on yksi hänen pitkän uransa suurimmista hiteistä.

Somer kertoo, ettei säveltäjän ole välttämätöntä tuntea artistia, jonka tulkittavaksi biisin säveltää. Sen sijaan on hyvä tietää, mihin laulaja pystyy. Mikä on hänen äänialansa, millaisen tulkintaan hän kykenee ja millaisia ovat hänen maneerinsa. Somer on säveltänyt menestyksekkäästi hyvin erilaisille laulajille.

– Suvi Teräsniska on niin hyvä laulaja, että hän selviytyy millaisesta melodiasta tahansa. Yölle ja Yölinnulle pitää puolestaan ottaa huomioon laulajan ääniala, Somer kertoo.

Hän kirjoittaa myös biisejä, joita tehdessä ei tiedä sen tulevaa esittäjää. Sitäkin toki tapahtuu, että jollekin artistille suunniteltu ja varta vasten tehty kappale ei kelpaakaan hänelle, mutta sopiikin hyvin jollekin toiselle.

Millaisia terveisiä Vuoden Musiikintekijä sitten tahtoo lähettää 90-vuotiaalle Teostolle?

– Varmistetaan yhteisellä työllä ja panoksella, että myös seuraavat vuosikymmenet mahdollistavat musiikin ammattimaisen tekemisen.