Rajut leikkaukset horjuttavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Hallitus päätti budjettiriihessään miljardiluokan leikkauksista. Niiden vuoksi myös taide ja kulttuuri kärsivät, vaikkakin alkuperäistä valtiovarainministeriön ehdotusta vähemmän. Valtiovarainministeriön alun perin esittämän 30 miljoonan euron kulttuurileikkausten sijaan valtionavustusten säästöt rajattiin 17,4 miljoonaan euroon. Leikkaukset jakautuvat esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin (10,8 miljoonaa euroa) sekä taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (6,5 miljoonaa euroa). Tarkemmin sopeutuksista päätetään syksyn aikana ennen eduskunnan budjettikäsittelyn aloitusta.

Kulttuurin perusrahoituksen lisäksi kylmää kyytiä sai myös luovan alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys, josta leikataan lähes puolet – viisi miljoonaa euroa. Tämä raha on pois tuhansien taiteilijoiden lakisääteisistä korvauksista sekä satojen alueellisten kulttuuritapahtumien ja –tuotantojen järjestämisestä ensi vuonna.

Leikkausten osittaista kaventumista ei voi pitää voittona kulttuurialalle, sillä prosentuaalisesti leikkausten osuus koko kentän rahoituksesta on edelleen erittäin merkittävä. On selvää, että leikkaukset tulevat ajamaan alas kulttuuritoimintaa ja luovien alojen yrityksiä ympäri maan – etenkin, kun hallitus toteuttaa useita muitakin leikkauksia ja veronkiristyksiä samanaikaisesti.

Vapaa kenttä kärsii leikkauksista erityisen paljon

Säästöt osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo koronan jäljiltä valmiiksi hauras. Kulttuurin vapaan kentän rahoituksen osuus on vain parin prosentin luokkaa koko kulttuuribudjetista – silti siihen kohdistetaan kolmannes kulttuurin leikkauksista. Kulttuurin vapaa kenttä ottaa siis kannettavakseen suhteessa suurimman taakan, jälleen kerran.

Leikkaukset avustuksiin heikentävät merkittävästi sekä kulttuurin alueellista saatavuutta että alan työllisyyttä. Iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa.

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka toimivat täysin liiketaloudelliselta pohjalta, yleisöjen ja investoreiden maksuhalukkuuden varassa. Joka neljäs kulttuuriammattilainen on yrittäjä. Korona-aika söi monen kassan tyhjäksi, eikä riskinottokykyä enää ole, vaikka kasvu- ja työllistämishaluja olisikin. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Esitys veronkorotuksesta etenee pian tällä viikolla istuntotauolta palanneen eduskunnan käsiteltäväksi.

Leikkaukset ristiriidassa hallitusohjelman kanssa

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää paljon kaivattua yritystoimintaa ja työpaikkoja.  Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Nyt kovien säästöjen myötä suunta on päinvastainen: näivettävä ja työllisyyttä heikentävä.

Leikkaukset ovatkin räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali: kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä tulee parantaa sekä kehittää kasvua vauhdittavia malleja kulttuurialalle. Myös 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetty kulttuuripoliittinen selonteko alleviivaa kulttuurin laaja-alaisia hyötyjä niin taloudelle kuin esimerkiksi osallisuudelle. Kauniita sanoja löytyy myös budjettiriihen pöytäkirjoista, mutta valitettavasti eurot puhuvat aivan toista kieltä: rajut leikkaukset syövät pohjan kaikilta hallituksen sinänsä hyviltä tavoitteilta.

Luovan alan kasvutoimiin panostettava

Ainoa selkeä panostus luoviin aloihin tulee tutkimus- ja kehitystoiminnan tukien kautta, joita hallitus päätti budjettiriihessä suunnata luoville aloille 9 miljoonan euron edestä. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämän esityksen toimeenpano vaatii merkittävää jatkovalmistelua. Toistaiseksi Business Finlandin kautta maksetut tutkimus- ja kehitystuet eivät ole kriteereiltään soveltuneet luovien alojen yrityksille.

Kirjauksen kuvaamaan tavoitteeseen pääseminen edellyttääkin yritystukien jakoperusteiden ja kriteerien laajaa uudistamista. Suomen talouden näkökulmasta yritystukien laajempikin uudistus olisi tarpeen: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (2017) mukaan vain 11 % Suomen yritystuista tukee uuden yritystoiminnan nousua ja kasvua sekä uusien työpaikkojen syntyä. Tätä osuutta olisi syytä nostaa, jotta Suomi pääsisi jatkuvalta säästölinjalta kasvun tielle.

Hallitusohjelman mukaisesti luoviin aloihin kannattaisikin säästöjen sijaan panostaa vielä paljon lisää! Se olisi erittäin tehokas tapa kohentaa talouden tilaa: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin (lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta) Tämä siitä huolimatta, että kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Ne ovat yhtä kaikki elintärkeitä investointeja tulevaisuuteemme ja kansakunnan henkiseen pääomaan.