Ranskan musiikkimarkkinat: kansainvälinen verkosto auttaa saamaan teoksia esiin

Teoston keräämät tekijänoikeustulot Ranskasta ovat kasvussa. Vuosi 2022 oli jopa ennätyksellisen hyvä vuosi suomalaisille musiikintekijöille. Ranskassa musiikilla ja tekijänoikeuksilla on pitkä historia ja perinteet, ja Teoston ranskalainen sisarjärjestö SACEM perustettiin jo vuonna 1851.

”Nousu johtuu muun muassa suomalaisen musiikin kasvavasta käytöstä ja tekijänoikeusjärjestöjen jatkuvasta kehittymisestä. Teosto on esimerkiksi tehnyt aktiivisesti työtä sen eteen, suomalaiset teokset tunnistetaan koko ajan tehokkaammin, kun niitä käytetään vaikkapa Ranskassa”, Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli-Äyhö sanoo.

Ranskalainen musiikkikenttä on taidemusiikin tekijöille yksi osa kansainvälistä uraa

Säveltäjä Outi Tarkiainen ja libretisti Aleksi Barrière tekevät parhaillaan yhteistyössä oopperaa, joka perustuu Niillas Holmbergin Halla Helle -romaaniin. Oopperan odotetaan valmistuvan vuonna 2027. Lue Helsingin Sanomien uutinen (14.4.2023) tästä. Barrière on sekä suomalainen että ranskalainen, ja hän asuu pääasiassa Pariisissa. Sujuvasti suomea puhuva Barrière teki paljon yhteistyötä vastikään edesmenneen äitinsä Kaija Saariahon kanssa, joka asui Ranskassa noin 40 vuotta. Tarkiainen ja Barrière tapasivat ensi kertaa Ranskassa vuonna 2017.

”Kaija esitteli Aleksin ja minut toisillemme, kun olin Pariisissa La Cité des Artsissa residenssitaiteilijana. Olen asunut residenssissä Ranskassa kolmeen tai neljään otteeseen, yhteensä noin vuoden. Aleksi on joustava, avarakatseinen ja sivistynyt ihminen, joka sopii yhtä hyvin Pariisiin kuin Utsjoellekin. Yhteistyömme on ollut hyvin miellyttävää”, Rovaniemellä asuva Tarkiainen kertoo.

Aleksi Barrière on tehnyt aiemmin monikielisen libreton muun muassa Juha T. Koskisen sävellykseen Ophelia/Tiefsee ja Sofi Oksasen kanssa Saariahon oopperaan Innocence. Hän on myös ohjaaja ja dramaturgi. Vuonna 2012 Barrière perusti yhdessä kapellimestari Clément Mao-Takacsin kanssa La Chambre aux échos -musiikkiteatteriryhmän, joka yhdistää eri taidemuotoja kuten teatteria, musiikkia ja kuvataiteita. Ryhmä on esiintynyt useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

”Poikkitaiteellisuudesta on tullut oma juttuni. Myös monikielisyys on osa todellisuuttamme nykypäivänä, ja kielet peilaavat erilaisia todellisuuksia ja ajattelutapoja ja kutsuvat erilaista musiikkia. Monikielisyydestä ja poikkitaiteellisuudesta saattaa syntyä kaikille ulkopuolisuuden tunne, jota ei koe tutun kielen tai taidemuodon parissa – mutta ne tarkoittavat myös monenlaisia tartuntapintoja eri ihmisille. Esitysten kerronnallisuus ja visuaalisuus voivat auttaa ymmärtämään kompleksista musiikkia ja tekstiä myös yli kulttuurirajojen”, Barrière pohtii.

Myös Outi Tarkiaisen ura on ollut hyvin kansainvälinen. Hän opiskeli pianonsoittoa ja säveltämistä Sibelius-Akatemian lisäksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2015 hän oli residenssisäveltäjänä ranskalaisella Musique Classique d’Uzerche -festivaalilla. Vuonna 2019 BBC Philharmonic kantaesitti Lontoossa Tarkiaisen teoksen Midnight Sun Variations, ja sen tuoman menestyksen myötä hän on saanut lisää sävellystilauksia muun muassa Saksasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Halla Helleen perustuvan oopperan päätilaaja on yksi Saksan suurimmista oopperataloista.  

”Oma reittini ranskalaisen festivaalin nimikkosäveltäjäksi kulki ulkomaalaisen kontaktin kautta: festivaalin brittiläinen johtaja Roger Steptoe valitsi minut mukaan. Tärkeää on päästä paikan päälle tapaamaan ihmisiä”, Tarkiainen sanoo.

Aleksi Barrièren mukaan ranskalaiset saattavat ajatella olevansa usein maailman keskipiste ja vaatia, että tekijöiden on tultava Ranskaan. Kuitenkin nykyisin monet tuotannot painottavat kansainvälistä yhteistyötä.

“Ranskalaisten instituutioiden kautta tämä ei aina ole helppoa.”

Kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa Outi Tarkiainen ei olisi valmis muuttamaan Pariisiin.

”Lappi vaikuttaa energiaani, ja se kuuluu musiikissani. Kansainvälisesti pannaan merkille, että olen suomalainen ja lappilainen säveltäjä, ja Lappia pidetään usein hyvin eksoottisena. Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta taidemusiikista ja taitavista kapellimestareista.”

Kustantaja auttaa urakehityksessä

Outi Tarkiaisen musiikkia julkaisee Edition Wilhelm Hansen, joka on osa Wise Musicia. Wise Music Classical Paris’in johtaja Oscar Zepeda-Arias oli myös Kaija Saariahon henkilökohtainen manageri osana kustantajan rooliaan, ja he kehittivät yhdessä kiinnostavia hankkeita. Zepeda-Arias tutustui 15 vuotta sitten Saariahon musiikkiin ja Suomeen ihastuen molempiin.

”Strasbourgin konservatoriossa opiskellessani tutustuin Saariahon NoaNoa-teokseen, ja se avasi minulle uuden maailman. Managerina järjestin kaikki Saariahon tapaamiset, haastattelut, matkat, esiintymiset ja hankesuunnittelun. Pidän edelleen huolta hänen teostensa promootiosta ja hänen musiikkiinsa liittyvien projektien kehittämisestä. Saariaho oli erittäin keskittynyt työhönsä, ja musiikki oli hänelle ainoa tärkeä asia”, Zapeda-Arias toteaa.

”Pariisissa ohjelmatuotannon lähestymistapa kehittyy kaiken aikaa, ja tarjolla on esteettisesti monenlaista musiikkia kaikkialta maailmasta. Tämän vuoksi konsertit saavat nykyään hyvin yleisöä. Eikä pidä unohtaa muun muassa Lyonia, Strasbourgia ja Bordeaux’ta, jotka ovat myös taidemusiikin keskuksia”, Zepeda-Arias sanoo.

Kustantajien tulisi hänen mukaansa olla oppaita nuorille säveltäjille. Taiteellinen lähestymistapa on aina pidettävä mukana. Säveltäjien on oltava kiinnostuneita orkesterien, festivaalien, esiintyjien ja esiintymispaikkojen taiteellisista lähestymistavoista.

”Olennainen kysymys ei ole, mitä minun pitää tehdä saadakseni musiikkiani esiin Ranskassa. Säveltäjän pitää pohtia, miksi hän haluaa musiikkiaan esitettävän siellä. Kannattaa luoda yhteyksiä paikallisiin taiteilijoihin ja keskeisiin ohjelmista vastaaviin päättäjiin”, Zepeda-Arias kannustaa.

”On tärkeää, että säveltäjät pohtivat, miksi he haluavat tehdä yhteistyötä tietyn kustantajan kanssa. Ihannetapauksessa tuo suhde kestäisi koko heidän uransa ajan. Sitä kannattaa miettiä varhaisessa vaiheessa ja rakentaa vähitellen suhdetta ’ihanteelliseen’ kustantajaan”, Zepeda-Arias jatkaa.

Myös Tarkiainen viestii Zepeda-Ariaksen kanssa Ranskaan liittyvistä asioista.

”Kustantajien merkitys säveltäjien verkostoitumisessa on erittäin tärkeä, koska heidän verkostonsa ovat niin laajat. Mielestäni paras lopputulos syntyy omia ja kustantajan kontakteja yhdistelemällä”, Tarkiainen toteaa.

Taiteellisten johtajien ja kapellimestarien rooli musiikin valinnassa on merkittävä

Aleksi Barrière muistuttaa, että Ranskassa on aina ollut aktiivista kulttuuripolitiikkaa, ja kulttuuria myös arvostetaan. Isoja orkestereja Ranskassa on monta ja ne saavat valtion tukea. Tällä hetkellä Ranskassa on kolme suomalaista orkesterinjohtajaa: Mikko Franck johtaa Orchestre Philharmonique de Radio Francea, Klaus Mäkelä johtaa Orchestre de Paris’ta ja Tarmo Peltokoski Toulouse Orchestraa. Lisäksi suurten orkesterien johtajina ja oopperataloissa vierailee useita tunnettuja suomalaiskapellimestareita, kuten Susanna Mälkki, Esa-Pekka Salonen, Hannu Lintu, Jukka-Pekka Saraste ja Sakari Oramo.

”Yksi valtion tuen ehdoista on, että orkesterien on tilattava säännöllisesti uutta musiikkia. On myös kiinnostavia erikoistuneita orkestereja ja festivaaleja, jotka tilaavat ja esittävät nykymusiikkia. Taiteellisten johtajien, ohjaajien, intendenttien ja kapellimestarien asiantuntemuksella ja maulla on paljon merkitystä”, Barrière pohtii.

”Suomalaiset kapellimestarit tukevat merkittävästi suomalaisten säveltäjien tuotantoa. Esimerkiksi Klaus Mäkelä on tuonut esiin suomalaisen nuoren säveltäjälupauksen, Sauli Zinovjevin sävellyksiä”, Zepeda-Arias huomauttaa.

Avaako Kaija Saariahon menestys Ranskassa suomalaisille säveltäjille?

Kaija Saariaho kuoli kesäkuussa 2023. Hän asui Ranskassa noin 40 vuotta ja oli maassa erittäin arvostettu. Saariaho ohjasi omaan musiikilliseen maailmaansa mielellään ihmisiä, jotka esittivät hänen musiikkiaan. He saattavat tulevaisuudessa olla avainasemassa Saariahon taiteen välittämisessä eri sukupolvien esiintyjille.

”On useita upeita artisteja – Susanna Mälkki, Esa-Pekka Salonen, Anssi Karttunen, Ernest Martine-Izquierdo, Santtu-Matias Rouvali, Klaus Mäkelä, Camilla Hoitenga – joilla on syvällinen tieto hänen musiikistaan”, Oscar Zepeda-Arias kertoo.

Auttaako Saariahon menestys muita suomalaisia säveltäjiä? Aleksi Barrière ei pidä tätä itsestään selvänä.

”Kaija onnistui tuomaan musiikissaan suomalaiset kulttuuripiirteet keskusteluun muiden kulttuurien kanssa. Hän oli erittäin hyvin verkostoitunut Ranskaan. Kaija tuki paljon nuorempia säveltäjiä, mutta verkostoja ei kuitenkaan voi periä keneltäkään. Verkostot syntyvät usein jo opiskeluaikana, ja Ranskaan juurtuu parhaiten täällä koulutuksensa saanut musiikintekijä”, Barrière pohtii.

Myös Zepeda-Arias kertoo, että Kaija Saariaho pyrki vaikuttamaan instituutioihin tuodakseen esiin nuoria säveltäjiä kansalaisuudesta riippumatta. Näin kokee myös Outi Tarkiainen.

”Uskon, että hänen menestyksensä avaa tietä muille suomalaisille säveltäjille. Hän auttoi monia nuorempia säveltäjiä eteenpäin”, Tarkiainen sanoo.

Suomalaiset tv-sarjat ja elokuvat kiinnostavat, radion merkitys edelleen suuri

Kaikkia musiikkilajeja tarkasteltaessa huomataan, että Teostolle tilitetään tuloja Ranskasta erityisesti online-puolelta ja radiosoitosta. Huomattavaa on myös tv-alueen korvausten suuri määrä.

”Ranskassa ollaan selvästi hyvin kiinnostuneita suomalaisista elokuvista ja tv-sarjoista. Esimerkiksi nordic noir näyttää menestyvän Ranskassa. Suomalaisia elokuvia ja tv-sarjoja varten kirjoitetut musiikit ja tunnusmusiikit näkyvät erityisesti Ranskasta tulevissa tilityksissä. Lisäksi Ranskassa katsotaan ulkomaisia elokuvia, joissa on suomalaisten säveltämää musiikkia”, Teoston Helmi Yli-Äyhö toteaa.

Radion merkitys on Ranskassa edelleen suuri. Aleksi Barrière kertoo, että erityisesti valtiollisten radiokanavien esityksillä on merkitystä musiikintekijöille.

”Kansallisilla radiokanavilla on kaksi orkesteria ja kuoro, jotka tilaavat teoksia. Monet ranskalaiset kuuntelevat paljon radiota arjessaan.”