Redrama: ”Uutta musiikkia on tärkeä etsiä”
Redrama toivoo urbaanin musiikin näkyvän vahvasti tämän vuoden Uuden Musiikin Kilpailussa.
Toista kauttaan Uuden Musiikin Kilpailun tuomarina aloittava Lasse Mellberg kuvailee viimevuotista kilpailua opettavaiseksi kokemukseksi. Vaikka tuomareiden pääpaino onkin luonnollisesti uusissa tekijöissä ja musiikissa, oppi Mellberg jotain myös itsestään.
– UMK:n aikana oppi ainakin välttämään turhaa kritiikkiä, johon tulee silloin tällöin sorruttua. Tällainen kilpailu pakottaa ymmärtämään musiikkia laajemmin, Mellberg toteaa.
Edellisen vuoden kilpailun voittajaksi valittiin Krista Siegfrids kappaleellaan ”Marry me”. Siegfrids sijoittui Euroviisuissa hiukan yllättäen vasta sijalle 24. Mellberg on vakuuttunut, että tuomaristo teki oikean valinnan – jälkiviisaus on turhaa, koska jossitella voi aina.
Mellberg muistuttaa, ettei UMK:n voittajan valinnassa ole kyse genrestä tai biisien kaupallisuudesta vaan ennen kaikkea siitä, kuinka hyviä esiintyjät ja kappaleet ovat.
– Kuka tahansa voi voittaa tän kilpailun. Kyse on siitä, kuinka hyvä on. Homman pitää yksinkertaisesti vain toimia ja siihen pitää uskoa, Mellberg neuvoo.
”Toivon tälle kaudelle enemmän urbaania musiikkia”
Erityisesti urbaanin musiikin osaamista tuomaristoon tuova Mellberg kertoo esiraadin kuunnelleen läpi yhteensä 470 kisaan lähetettyä demoa. Näistä tuomariston eteen toimitettiin noin 200 kappaletta. Urakka on melkoinen ja Mellberg huomauttaakin, että alkuvaiheessa pelkkä kuunteleminen vie paljon aikaa.
– Meille on onneksi annettu tarpeeksi aikaa tutustua biiseihin kunnolla, koska noin isoa määrää biisejä ei muutamassa päivässä pysty kuuntelemaan. Valinnat vaihtelevat myös sen mukaan, mitä enemmän kappaletta kuuntelee.
– Välillä huomaa, tehneensä todella kummallisia valintoja edellisenä päivänä ja silloin lista menee uusiksi seuraavana päivänä, Mellberg lisää.
Miltä tuo uusi musiikki sitten kuulosti? Mellbergin mukaan demoista suuri osa oli rokkia ja poppia. Viime vuoden suurimpana trendinä vaikutti kuitenkin olevan orgaanisuus, jota moniin kappaleisiin oli haettu muun muassa haitareilla ja huiluilla.
– Monessa biisissä oli vähän samaa luomumeininkiä kuin esimerkiksi Anna Puun ja Elokuun tuotannossa. Tätä materiaalia oli jopa niin paljon, että jossain vaiheessa alkoi kaivata elektronista musaa.
– Me vähän petyttiin Tonin (Wirtanen) kanssa siihen, että demojen joukossa oli todella vähän räppiä. Josko tänä vuonna urbaani musiikki, kuten R’n’B ja räppi, tulisivat kuvaan vahvemmin?
Seisooko suomalainen kulttuuri menestyksen tiellä?
Keskittyminen juuri uuteen musiikkiin erottaa UMK:n muista musiikkiin keskittyneistä tv-formaateista. Uudessa musiikissa riittääkin kahlattavaa, sillä musiikkiteknologian arkipäiväistyminen on tehnyt musiikin tekemisen mahdolliseksi yhä useammalle. Mellbergin mukaan vaarana onkin, että todelliset timantit hukkuvat sisällön paljouteen.
– Uutta musiikkia on tänä päivänä valtavasti. Nykyään ei tarvitse levy-yhtiötä voidakseen tehdä biisejä, ja päästäkseen esiintymään. Kun musiikkia tarjotaan joka puolelta, voi hyviä biisejä mennä helposti ohi. Siksi uutta musiikkia on tärkeä etsiä.
Oman haasteensa uuden musiikin menestykselle tuo suomalainen kulttuuri, joka on perinteisesti ymmärretty varsin kyyniseksi ja kateelliseksi. Mellbergin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole niin epätoivoinen kuin yleisesti luullaan, sillä ilmapiirissä on havaittavissa muutosta.
– Meillä suomalaisilla on usein huono kollektiivinen itsetunto ja kyynisyys on syvällä kulttuurissamme. Usein ajattelemme, että toisen jeesaaminen ja kontaktien jakaminen ovat itseltä pois. Todellisuudessa homma menee melkein päinvastoin, Mellberg selventää.
– Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut ja nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan. Isaac Elliotin kaltaiset esimerkit ovat tärkeitä osoituksia tällaisesta muutoksesta. Asiat muuttuvat pienin askelein. Mielestäni UMK on yksi tällaisista askeleista.
Uusilla artisteilla on vapaus valita
UMK eroaa muista formaateista myös siinä, ettei se takaa levytyssopimusta tietylle yhtiölle. Näkyvyys on hyvä keino avata uusia ovia, mutta mahdollisuuksien hyödyntäminen on paljon kiinni tekijöistä itsestään.
– Tässä formaatissa kyse on ennemminkin siitä, kuinka mahdollisuudet hyödyntää ja miten me voidaan auttaa siinä.
UMK:n voittaja ei suinkaan ole ainoa taho, joka voi hyötyä näkyvyydestä. Krista Siegfridsin kiitäessä kohti voittoa herätti kisassa muun muassa viidenneksi sijoittunut Arion myös laajaa kiinnostusta.
– Arion taisi saada jokaiselta vähän suuremmalta levy-yhtiöltä tarjouksen. Kiinnostuneita olivat myös monet keikkamyyjät, Mellberg iloitsee.
UMK 2014 alkaa 28.12. Haku kilpailuun on käynnissä 16.9. asti. Lisätiedot ja ilmoittautuminen yle.fi/umk
Teksti: Jani Hellström
Kuva: anatom.fi