Riku Salomaalle musiikki ja tekijyyden tukeminen on intohimo  

Riku Salomaa on pyörittänyt toimitusjohtajana musiikkikustannusyhtiö Nordic Music Partnersia (NMP) sekä tuotanto- ja levy-yhtiö Fried Musicia vuodesta 2020. Salomaalla on ollut suuri rooli siinä, että NMP kasvoi Helsingistä ja Oslosta vuonna 2022 myös Hollantiin ja Ranskaan.

”Teoston hallituspaikka on yhteydessä siihen, mitä teen päivittäisessä työssäni. Se miten Teosto toimii ja pärjää niin koti- kuin ulkomaillakin, on täysin oleellista kustantajien toiminnassa.”

Salomaa valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 2009. Samana vuonna hän aloitti työnsä Music Export Finlandissa, tuttavallisemmin Musexissa. Musex ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic yhdistyivät Music Finlandiksi vuonna 2012, jolloin Salomaa aloitti Britteinsaarille keskittyvän vientihankkeen päällikkönä. Tämän jälkeen hän työskenteli muun muassa Keski-Euroopan vientihankkeissa sekä Music Finlandin kansainvälisen tiimin johtajana aina vuoteen 2020 asti.

”NMP:lla oli vahvoja kansainvälistymistavoitteita. Siksi minulle oli luontevaa siirtyä Music Finlandin kokemuksen jälkeen yritysmaailmaan. Pari ensimmäistä vuotta kustannusyhtiön toimitusjohtajana mietin ja rakensin mallia, jossa yrityksen toimipisteitä ja musiikintekijöitä on eri maissa.  Nyt olemme itsenäinen, monikansallinen kustannusyhtiö. Pystymme tarjoamaan joka maan tekijöille kansainvälisiä biisinkirjoitussessioita myös oman firman sisällä. ”

Hän kertoo oppineensa Music Finlandissa paljon kansainvälisistä musiikkimarkkinoista.

Poltteena musiikkialan taustatekijyys

Salomaa oli nuorempana mukana bändikuvioissa ja soitti pianoa Tampereen konservatoriossa. Salomaa on omien sanojensa mukaan kuitenkin klassinen esimerkki musiikkialan taustaihmisestä, jolta ”se viimeinen polte omaan musiikintekijyyteen on puuttunut”.

”Oma musisointi on jäänyt melko vähälle 10–15 vuoden aikana. Olen tunnistanut, että maailmassa on minua huomattavasti lahjakkaampia musiikintekijöitä. Onneksi olen hyvä auttamaan heitä menestymään. Olen aina halunnut tehdä tätä”, hän kertoo.

Salomaa tunnustautuu musadiggariksi, jonka sydäntä lähellä on erityisesti teini-ikäisenä omaksuttu räp.

”Musadiggarius yhdistettynä asioiden organisoimiseen on minulle intohimo. Jos ajattelen formaalimpia musiikkiopintojani, on sieltä tullut tietty monipuolisempi ymmärrys erilaisista musiikkityyleistä ja kyky musiikin analysoimiseen.”

Suomalaisilla biisintekijöillä on mahdollisuus kansainväliseen uraan

Musiikkiviennin konkarina tunnetulta Salomaalta pakko kysyä, mitä Suomen musiikkiala kaipaisi kansainvälistyäkseen ja kasvaakseen maailmalla. Hänen mielestään artisteille biisejä tekevillä musiikintekijöillä on aidosti mahdollisuuksia pitkään ja kansainväliseen uraan.

”Artisteillekin toki soisin menestystä maailmalla – esimerkiksi Käärijän ja Cha Cha Chan menestys on ihan mahtavaa! Se tuli puskista. Silti kun seurasin Uuden Musiikin Kilpailun finaalissa yleisön käyttäytymistä, tuli heti ajatus suurilmiöstä.  Onhan se tavallaan poppimarkkinoilla yllätys, jos suomenkielinen musiikki pärjää maailmalla. Toivon, että tämä ilmiö poikii väylän myös muille suomalaisille artisteille.”

Bisnes- ja talouskasvunäkökulmasta Suomen kannattaisi hakea kasvua aineettomista oikeuksista, joita myös musiikkiala edustaa. Salomaa toivookin, että voisi Teoston joukkovoiman kautta vaikuttaa siihen, että musiikkialan liiketoiminnan kehittämisellä olisi Suomessa mahdollisimman otollinen ympäristö.

”Musiikkiteosten arvostusta ja kulttuurista merkitystä pitäisi pystyä kasvattamaan. Erityisesti rahoitusmarkkinoilla olisi hyvä ymmärtää, miten musiikkiteoksilla voi oikeasti tehdä oikeasti hyvää bisnestä. Juuri rahoituksen saaminen vaikuttaa siihen, minkälaista ja kuinka nopeasti liiketoimintaa voi kasvattaa. Näitä asioita saan kustantajan hattu päässä miettiä päivät pitkät.”

Korkealuokkainen palvelu on Teostolle kilpailuetu

Salomaan luotsaamista tekijöistä monelle kotimaa on vielä päämarkkina, mutta pitkän aikavälin tavoitteet ovat maailmalla. Hän onkin suositellut monille Teoston asiakkuutta.

Hallituksen jäsenenä Salomaa haluaa tuoda esiin kustantajan näkökulmia sekä puhuu mielellään laadukkaan palvelun merkityksestä. Hän kehuu asiakkaana Teostolta saamaansa henkilökohtaista palvelua, samoin kuin teostolaisten kompetenssia ymmärtää kotimaista musiikkimarkkinaa.

Salomaalle on myös tärkeää, että Teosto kumppaneineen edistää suomalaista musiikkikulttuuria ja tutkii aktiivisesti musiikkialaa. Yhtenä esimerkkinä Salomaa mainitsee keväällä 2023 julkaistun Tasapuolinen sukupuolijakauma musiikkialalla -tutkimuksen. Tutkimuksen tulokset olivat hänelle järkytys.

”Huomasin, että olen elänyt omassa kuplassani. Kaikki pienen maan osaaminen ja talentti pitää pystyä hyödyntämään, ja siksi yhdenvertaisuusteema on oleellisen tärkeä musiikkialan kasvulle. Se, millaisista taustoista tekijä on lähtöisin, ei saa asettaa ylivoimaisia esteitä uravalinnalle. Yhdenvertaisuus lisää myös kaupallista potentiaalia, kun parhaat tekijät pääsevät esille sukupuolestaan, etnisestä taustastaan tai muusta vastaavasta asiasta riippumatta.”