Ruotsi vie, Suomi vikisee?

Vanhan sanonnan mukaan jalkapallo on peli, jossa pelaajat jahtaavat palloa 90 minuuttia ja lopussa Saksa voittaa. Jos asiaa katsoo suomalaisesta perspektiivistä, Saksan tilalle voi vaihtaa Ruotsin ja jalkapallon tilalle minkä tahansa lajin jääkiekosta kirjallisuuteen tai elokuvateollisuuteen.

Myös musiikkibisneksessä suomalaiset jäävät ruotsalaisten jalkoihin. Ruotsin musiikkialan arvo vuonna 2013 oli 848 miljoonaa euroa, josta musiikkiviennin osuus oli 134 miljoonaa euroa. Suomessa vastaavat luvut olivat 391 miljoonaa euroa ja 40,4 miljoonaa euroa. Ruotsin selvitys koskee vain yksityissektoria, minkä mukaan Teosto on määritellyt Suomen vastaavan luvun. Suomen musiikkialan talouden kokonaisarvo oli puolestaan 856,2 miljoonaa euroa vuonna 2014. Luku sisältää mm. musiikin koulutussektorin, yksityiset ja julkiset apurahat, sotilas- ja kirkkomusiikin sekä orkesteiden ja oopperan ym. julkiset tuet.

*Tekijänoikeuskorvausten kehityksessä vuosina 2010-2013 on myös eroja: ulkomailta kotiutetut tuotot kasvoivat Ruotsissa 51 miljoonasta 71,8 miljoonaan euroon. Suomessa tuotot laskivat samalla ajanjaksolla 5,9 miljoonasta 4,6 miljoonaan euroon.

Statistiikka herättää pohtimaan, mistä länsinaapurin menestys musiikkimarkkinoilla oikein johtuu. Onko taustalla laadukkaampi musiikkikoulutus, kannustavampi ilmapiiri vai kenties valtion satsaukset luovaan talouteen?

Jatka keskustelua somessa #LuovatAlat !

Ruotsalaisen menestyksen avaimet

Ruotsissa aloitettiin 1990-luvulla musiikintekijäksi valmentava Musikmakarna-koulutusohjelma, jossa opiskelijat saavat koulutusta muun muassa säveltämiseen, sanoittamiseen, markkinointiin, juridiikkaan ja liiketoimintaosaamiseen. Musikmakarnan rehtori Ulla Sjöström sanoo, että Ruotsin menestys musiikkimarkkinoilla johtuu kolmesta osatekijästä. Niistä ensimmäinen on valtion rahoittama musiikkikoulutus. 

”Ruotsissa jokainen nuori saa jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuuden kokeilla jotain instrumenttia ja tutustua musiikkiin. Esimerkiksi soittimia voi vuokrata huokeaan hintaan, eikä kenenkään tarvitse maksaa yksityisestä musiikinopettajasta. Näin on ollut 70-luvulta lähtien”, Sjöström sanoo. 

Tulokset ovat olleet kannustavia. Syyskuussa 2015 hittinikkari Max Martin totesi New Yorker -lehden haastattelussa, ettei olisi nykyisessä asemassaan ilman Ruotsin julkista musiikkikoulutusta.

Toiseksi menestyksen avaimeksi Sjöström nostaa sen, että Ruotsista löytyy lukuisia matalan kynnyksen esiintymisareenoita.

”Meillä on paljon avoimia lavoja, jonne nuoret voivat mennä hakemaan esiintymisvarmuutta turvallisen ja kannustavan yleisön eteen. Näitä lavoja tarjoavat esimerkiksi kirkot, erilaiset organisaatiot ja kerhot.”

Kolmas menestystekijä on Sjöströmin mukaan Ruotsin nopea digitalisoituminen ja sen vauhdittama verkostoituminen.

”Digitaalinen infrastruktuurimme alkoi kehittyä hyvin varhain, ja esimerkiksi internet on avannut ovia kaikkialle maailmaan.”

Musiikkiviennin mestarit

Ruotsin nousu kansainvälisille musiikkimarkkinoille alkoi 70-luvulla ABBA:n myötä. 80-luvulla nousukiitoa jatkoivat Europe ja Roxette, ja 90-luvulla Ace of Space, joka oli vuosikymmenen eniten myynyt eurooppalainen yhtye. 

Ulla Sjöström pitää ruotsalaisen hittitehtailun kulminaatiopisteenä vuotta 1992, jolloin Denniz PoP ja Tom Talomaa perustivat Cheiron-äänitysstudion Tuhkolman Kungsholmeniin. 8-vuotisen olemassaolonsa aikana studio loihti Max Martinin avustuksella useita menestyshittejä muun muassa Britney Spearsille, Backstreet Boysille, Robynille ja E-Typelle.

Vuonna 2015 asiat ovat vieläkin paremmin. Sjöströmin mukaan Ruotsin musiikkivienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on maailman suurin.

”Tulin juuri Tuhkolmasta, jossa esiteltiin Ruotsin musiikkiviennin uusia tilastoja. Niiden mukaan kasvua on tapahtunut 5% vuodesta 2014. Ja kuvittele, että luku ei edes pidä sisällään Aviciin ja Max Martinin kaltaisia isoja tekijöitä, jotka rekisteröivät rahansa ulkomaisiin yhtiöihin!”

Sjöströmin mukaan ruotsalaisten artistien maailmanmenestys avaa ovia myös vähemmän tunnetuille lauluntekijöille ja generoi näin hyvää koko ruotsalaiselle musiikkibisnekselle.

”Madonna kutsui hiljattain Vincent Pontaren ja Salem Al Fakirin luokseen Los Angelesiin kirjoittamaan kanssaan biisejä. Mediassa hän kutsui heitä ’ruotsalaisiksi viikingeikseen’. Ruotsalaiset lauluntekijät ovat nykyisin kaikkialla ja heitä arvostejaan maailmanlaajuisesti.”