Saksa on tärkeä markkina suomalaiselle musiikille

Saksasta tilitetään eniten ulkomaisia tekijänoikeustuloja Teostoon. Vuonna 2019 sieltä tulevat musiikin tekijänoikeuskorvaukset ylittivät jo reippaasti miljoonan euron rajan. Viime vuonna päästiin pandemian jälkeen taas miljoonaan euroon, mikä oli 20 prosenttia kaikista ulkomailta saaduista musiikin tekijänoikeuskorvauksista.

Yksi Saksassa erinomaisesti menestynyt suomalainen musiikintekijä on Anton Kabanen, joka vastaa heavy metal -yhtye Beast in Blackin kappaleiden sävellyksistä ja sanoituksista. Hän on myös bändin perustaja ja kitaristi. Onko sillä mitään merkitystä, mistä bändi on kotoisin?

”Ei oikeastaan. Vaikka minä olen suomalainen, muut bändin jäsenet tulevat Suomesta, Unkarista ja Kreikasta. Pääkallopaikkamme on kuitenkin Helsinki. On totta, että Suomi-heviä pidetään maailmalla laadukkaana, joten ehkä se jollekin kuulijalle toimii suosituksena”, Kabanen toteaa. 

Beast in Black tekee kansainvälistä uraa. Syyskuussa 2023 bändi lähtee noin 30 keikan Yhdysvaltain ja Kanadan kiertueelle, ja ensi keväänä on tiedossa laaja Euroopan kiertue. Suomessakin bändi on menestynyt: Beast in Blackin uusin albumi Dark Connection kävi listaykkösenä, ja vuoden 2022 Emma Gaalassa levy voitti Vuoden metalli -kategorian. 

”Mitään taidetta ei mielestäni voi tehdä jollekin tietylle, kansainväliselle yleisölle. En ajattele, mikä menestyy, vaan teen sellaista musiikkia, että se resonoi minussa itsessäni. Minun pitää pystyä seisomaan teosteni takana. Musiikki vaikuttaa ihmisiin samankaltaisesti eri puolilla maailmaa. Keikalla se näkyy, kuinka fanit nauttivat ja pitävät hauskaa meidän kanssamme missä vain esiinnymme”, Kabanen kertoo.

”Missään maassa maailmassa hevi ei ole suosituin musiikinlaji, mutta genren fanit ovat hyvin uskollisia. Saksa on niin iso, 83 miljoonan asukkaan maa, että hevillekin löytyy kuulijoita. Tällä hetkellä Saksa ja Suomi ovat Beast in Blackille olennaisen tärkeitä maita”, Kabanen sanoo.

Verkostot, sopiva levy-yhtiö ja innostavat keikat auttavat löytämään lisää faneja

Beast in Blackin levy-yhtiö on saksalainen Nuclear Blast Records, joka on erikoistunut hevimusiikkiin.

”Nuclear Blast kokoaa yhteen laadukkaita hevibändejä. Muun muassa sitä kautta olemme tutustuneet myös saksalaisiin bändeihin. Saksassa on aktiivinen musiikkikenttä ja paljon festivaaleja. Levy-yhtiö, keikkamyyjät ja managerimme ovat todella tärkeitä uusien kontaktien löytymisen kannalta”, Kabanen kertoo.

Bändin kansainvälistä suosiota ovat siivittäneet myös viittaukset tuttuihin populaarikulttuurin teoksiin. Bändin nimi, sanoitukset ja imago viittaavat suosittuun japanilaiseen manga- ja anime-sarjaan nimeltä Berserk.

”Berserk on minulle todella tärkeä, sillä se käsittelee tunteita aidosti ja ajattomasti. Sarjalla on paljon intohimoisia faneja ympäri maailmaa, ja monet ovat innostuneet meidän musiikistamme juuri Berserkin vuoksi. Toisaalta musiikissamme on vaikutteita 1980-luvun hevistä. Tarjoamme riittävästi tuttuja ja toisaalta riittävästi tuoreita aineksia herättääksemme kiinnostusta. Luomme yhteyden ihmisiin keikoilla, ja tavatessamme faneja olemme ystävällisiä heitä kohtaan”, Kabanen kertoo.

Kabasen mukaan nöyrä, mutta samalla kunnianhimoinen asenne ja halu kehittyä toimivat kansainvälisen uran perustana.

”Tiimi pitää rakentaa alusta alkaen musiikin ympärille. Tunteesta se lähtee, ja bisnes tulee sitten siihen päälle. Raha on itselleni työväline, jota sijoitan bändiin. Se on vasara, jolla voin pamauttaa entistä lujempaa”, Kabanen sanoo.

Saksa on tarpeeksi iso ja lähellä suomalaiselle musiikkiviennille

Suomalaisen musiikin vienti vetää kaikkiaan hyvin. Suoratoistopalveluista tulevat tekijänoikeuskorvaukset kasvavat, mutta perinteisistä kanavista eli radio-, TV- ja tapahtumasoitosta tulevat maksut eivät ole pienentyneet. Kasvua on kertynyt myös monella eri markkina-alueella.

Viidennes ulkomailta tulevista ja neljännes Euroopasta tulevista Teoston tilityksistä tulee Saksasta. Teoston ensimmäinen vastavuoroisuussopimus solmittiin nimenomaan saksalaisen järjestön kanssa jo Teoston perustamisvuonna 1928. Nykyään saksalainen tekijänoikeusjärjestö on nimeltään GEMA. Yhteistyön toimivuus takaa, että tekijänoikeuskorvaukset saadaan Suomeen sujuvasti. Ilman tekijänoikeusjärjestöjen vastavuoroisuussopimusta tekijänoikeuskorvauksia ei makseta maasta toiseen.

”Saksa on suuri ja merkittävä musiikkimaa, ja siellä on vanha, juurtunut tekijänoikeuskulttuuri. GEMA on viidenneksi suurin tekijänoikeusjärjestö maailmassa. Saksassa kuunnellaan monenlaista suomalaista musiikkia. Teosto ei tilastoi kansainvälisiä korvauksia musiikinlajeittain, mutta arvioni mukaan erityisen hyvin Saksassa menestyvät suomalainen hevimusiikki, pop ja klassinen musiikki”, Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli-Äyhö kertoo.  

Radio on Saksassa merkittävä media, ja siellä myydään edelleen myös fyysisiä levyjä. Muualla Euroopassa tapahtumat eivät ole yhtä isossa roolissa kuin Saksassa.

Suomalaisen musiikin vientiä tukevan Music Finlandin näkökulmasta katsottuna kansainvälistä uraa tavoittelevalla musiikintekijällä pitäisi olla koko paketti hallussa: tuote, tiimi ja verkosto.

”Musiikin ja esityksen pitää olla laadukkaita, ja tiimin jäsenten tulee tehdä työnsä taitavasti. Ilman verkostoa ei kuitenkaan tapahdu mitään. On aivan olennaista, että musiikintekijä tuntee oikeat ihmiset. Tiimin kielitaidosta on tässä varmasti hyötyä. Saksa on haastava markkina, jolla kilpailu on kovaa jo paikallisten musiikintekijöiden vuoksi. Yhteiskeikat paikallisten esiintyjien kanssa ja muu musiikillinen yhteistyö ovat erinomaisia keinoja löytää saksalaista yleisöä”, Music Finlandin vientipäällikkö Anna Reponen toteaa.

”Suomi tunnetaan Saksassa laadukkaan rock- ja hevimusiikin maana, ja laulukielenä toimii hyvin myös englanti. Se on Saksassa kuulijoille myös vieras kieli, eivätkä vaatimukset sen ääntämisestä ole niin suuria kuin englanninkielisellä alueella”, Reponen sanoo.

Saksan ja Suomen yhteistyö on monipuolista myös taidemusiikissa

Klassisen musiikin tekijät ja esittäjät ovat jo pitkään lähteneet Suomesta Saksaan tekemään uraa, ja musiikki-instituutiot tekevät yhteistyötä saksalaisten vastinpariensa kanssa. Suomalaisista säveltäjistä Saksassa tunnetaan Jean Sibeliuksen ohessa hyvin muun muassa Kalevi Aho.

”Saksassa työskentelevät suomalaiset muusikot ja kapellimestarit nostavat siellä esiin suomalaista musiikkia. Klassisen musiikin säveltäjän kotimaa nostetaan usein edelleen selvästi esiin, sillä se kertoo usein säveltäjän henkilöhistoriasta ja traditiosta, josta hän tulee”, Music Finlandin vientipäällikkö Tuuli Elo kertoo.

”Music Finland kutsuu usein taidemusiikin portinvartijoita Keski-Euroopasta Suomeen verkostoitumaan. Music Finlandin Aus Finnland -hanke päättyi jo vuonna 2016, mutta sen tulokset kantavat edelleen. Klassisen musiikin festivaaleja ja muita yhteistyökuviota suunnitellaan hyvissä ajoin eteenpäin”, Elo kertoo.