Saksassa yleisö on kiinnostunut löytämään uutta

Berliinissä sijaitseva Suomen Saksan-instituutti organisoi tiede- ja taloustapahtumien lisäksi kulttuuriohjelmaa, joka esittelee suomalaisen kulttuurin laajaa kirjoa. Kulttuurivastaava Essi Kalima kertoo Teostoryn haastattelussa, miten yleisöjä voi tavoittaa Saksassa sekä millaiset ovat kulttuurikentän ajankohtaiset tunnelmat Euroopan keskellä.

Mikä suomalaisessa taiteessa ja kulttuurissa kiinnostaa saksalaista yleisöä?
Aina voi luetella jotain yleispätevää suomalaisen kulttuurin omaperäisyydestä ja muusta, mutta ei suomalainen taide Suomen takia kiinnosta. Suomessa on taiteen ja kulttuurin saralla erittäin kovatasoisia tekijöitä, joita ei kuitenkaan vielä tunneta saksankielisellä alueella niin hyvin.

Yhtäältä taiteilijat ovat entistä liikkuvampia ja termit kuten kulttuurivienti tai kansainvälistyminen tuntuvat verkottuneessa, globalisoituneessa maailmassa jo vanhentuneilta. Toisaalta kun tapaa saksankielisen alueen taidevaikuttajia, heille suomalainen taidekenttä on silti usein melko nimeämätön kartta. Eli työkenttää riittää jatkossakin.

Saksassa taiteesta ja kulttuurista kiinnostunut yleisö on yleisesti ottaen hyvin avoin löytämään uutta, muualta tulevaa ja haluaa yllättyä löytämästään. Yleisö on täällä myös kriittinen ja vaatii paljon. Mielikuvat Suomesta ovat lähtökohtaisesti positiivisia ja suhtautuminen uteliasta.

Mikä Saksassa on pinnalla juuri nyt yhteiskunnassa ja kulttuurissa?
Huoli Euroopan tulevaisuudesta ja kiihkeä debatti tähän liittyen leikkaa läpi koko saksalaisen yhteiskunnan. Yhteiskunnalliseen keskusteluun on aina kuulunut täällä äänekäs kriittisyys ja vahva argumentointi, mutta tämän hetken keskustelussa näkyy myös uudenlainen hermostuneisuus ja mielipiteiden ääripäistyminen kuten muuallakin Euroopassa. Myös kulttuuritoimijat ottavat vahvasti kantaa tähän keskusteluun Saksassa erilaisten projektien ja protestien kautta.

Miten kuvailisit yleisön reaktioita musiikin osalta?
Kilpailu yleisöistä on todella kovaa. Esimerkiksi Berliinin kaltaisessa metropolissa on joka ilta tarjolla maailmanluokan huippuja joka genressä. Saksa on keskellä Eurooppaa ja konsertti- ja kiertuematkat halkovat useimmiten Saksan läpi. Kaikki ovat täällä ja kaikki haluavat tulla tänne. Kun saa järjestämäänsä konserttiin tuvan täpötäyteen, saa olla tyytyväinen.

Yleisöjen reaktioiden suhteen on hyvä pitää mielessä, että Saksa on vahvasti alueellinen maa. 16:lla osavaltiolla on erittäin suuri merkitys täällä. Yleisöt pitää osata rakentaa pitkäkestoisesti ja alueellisesti. Müncheniläisiä ei juurikaan kiinnosta, mitä Berliinissä tapahtuu ja toisinpäin.

Voivatko musiikintekijät Suomesta saada keikkaa Saksan-instituuttiin?
Ohjelmavalintoihimme vaikuttaa laatukriteereiden lisäksi etenkin paikallinen kiinnostavuus ja ajankohtaisuus saksankielisellä alueella. Tarjonnan pitää koskettaa paikallisten intressejä tavalla, jota kukaan muu ei tee. Jos tuo täysin tuntemattoman nimen esiintymään tänne, kukaan ei välttämättä osaa kiinnostua, vaikka järjestäjä seisoisi päällään.

Järjestämme konsertit usein yhteistyössä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta otamme hyvin mielellämme vastaan ideoita ja yhteistyöehdotuksia muusikoilta ja musiikintekijöiltä. Annamme aina myös vinkkejä ja kontakteja eteenpäin. Yritteliäisyys kannattaa aina.

Millaista on kriitikoiden vastaanotto Saksassa?
Alueellinen ja valtakunnallinen mediakenttä on Suomeen verrattuna paljon laaja-alaisempi 82 miljoonan asukkaan Saksassa. Tämä johtaa siihen, että myös kriitikoiden äänien kirjo on moninaisempi ja yksittäisillä kriitikoilla on vähemmän vaikutusta. Tämän päälle on tullut erilaiset bloggaajat ja sosiaalisen median vaikuttajat.

Journalistinen taustatyö tehdään täällä huolellisesti ja kritiikit ovat tarkkoja ja analyyttisiä. Paikalliset kritiikit auttavat esim. konserttien järjestämisessä, mutta jos sali jää siitä huolimatta puolityhjäksi, seuraavaa konserttia on jo huomattavasti vaikeampaa sopia samaan paikkaan.

Palstatilaa taidekritiikeille annetaan niukasti ja eniten huomiota saavat suuret, valtakunnalliset kulttuuritapahtumat. Kaikki muu taide ja kulttuuri jakaa niukat rivit hajapaikoilta. Ja vaikka taide ei ole maahan sidottua, niin edelleen pätee se, että jos jossain julkaistaan iso juttu suomalaisesta taiteilijasta, kyseinen tiedotusväline ei vähään aikaan tee muita nostoja samasta maasta.

Terveisesi Saksaan suuntaaville musiikin ja muun taiteen tekijöille?
Saksa on yksi tärkeimmistä portinavaajista maailmalle paitsi Suomen taloudelle myös taiteen ja kulttuurin saralla. Taidekenttään ja -toimijoihin kannattaa tutustua Berliinin rajojen yli koko maassa, sillä alueellisesti toimivassa Saksassa pääkaupungin vaikutus on kohtuullisen pieni. Berliini on taiteen näkökulmasta mainio paikka asua, mutta taiteen ja kulttuurialan työt kannattaa suunnata koko Saksaan.

Onko instituutilla kontakteja Reeperbahn-tapahtumaan tai tietoa, miten ohjelmistoon voi saada suomalaista musiikkia?
Tunnemme Reeperbahn-festivaalin toimijat ja meiltä saa lisätietoa aiheesta. Ohjelmistovalintoihin vaikuttaa eniten yksittäisten bändien kiinnostavuus paikallisilla markkinoilla. Viime vuonna Suomi oli Reeperbahn-festivaalien teemamaa, mikä mahdollisti laajemman suomalaisten bändien esittäytymisen.

Mitä odotat tänä vuonna mielenkiinnolla?
Vuoden 2016 ohjelmassa korostuvat visuaaliset taiteet, jazzmusiikki ja kirjallisuus. Laajempia yhteiskunnallisia teemojamme ovat liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Itse odotan erityisesti näitä aiheita käsitteleviä taidenäyttelyitämme. Jazzohjelmamme huipentuu marraskuussa pidettävään XJAZZ helsinki -festivaaliin Berliinissä. Sen ohjelmistoa en vielä paljasta, mutta hyvää on luvassa.

Suomen Saksan-instituutti: finnland-institut.de/fi/
Twitterissä #finnlandinstitut