Signen albumi To Sappho on peloton ja teatraalinen

Signe-yhtyeen To Sappho -levy sisältää Josefiina Vannesluoman, Selma Savolaisen, Mikko Sarvanteen ja Sampo Kasurisen sävellyksiä ja sovituksia Edith Södergranin, antiikin runoilija Sapfon ja Selma Savolaisen teksteihin. Riisuttu toteutus korostaa sekä melodioiden rikkautta että teatraalisuutta.  

Josefiina Vannesluoma ja Selma Savolainen, millaisia ajatuksia Teosto-palkintoehdokkuus teissä herättää?

Vannesluoma: Tämä on todella suuri kunnia! Olo on suorastaan pöllämystynyt, onhan kyseessä kuitenkin yhtyeemme ja henkilökohtaisestikin ensimmäinen kokopitkä julkaisu.

Savolainen: Ylpeyttä ja yllätystä! Teosto-ehdokkuus on suuri kunnianosoitus tämän albumin neljälle säveltäjälle, Signe-yhtyeelle ja koko työryhmälle.

Miksi muinainen kreikkalainen runoilija Sapfo puhutteli teitä niin väkevästi, että halusitte rakentaa kokonaisen albumin hänen tiimoilleen?

Vannesluoma: Nautin joutilaasta kesäpäivästä Turun saaristossa netissä surffaten. Jostain tupsahti Pentti Saarikosken käännös Sapfon runosta, ja seuraavat päivät tongin lisää tietoa tästä salaperäisestä antiikin lyyrikosta ja hänen säilyneestä tuotannostaan. Muutaman sanan muodostaneet fragmentit sanoivat tarpeeksi antaakseen kimmokkeen kuvitelmille Sapfon maailmasta sekä siitä, mitä hän kanssaeläjineen on mahtanut ajatella rakkaudesta ja osastaan jumalten hallitsemassa maailmassa.

Savolainen: Sapfon henkilökohtaisuus ja ajattomuus istuvat täydellisesti Signen intiimiin ja ilmavaan soundiin.

Kuinka Signen soundi ja antiikin runoilijan ajatukset saatiin kohtaamaan? Oliko se luontevaa vai työlästä?

Vannesluoma: Käytimme paljon aikaa tekstien ymmärtämiseen. Lisäksi vanhahtavien ja esteettisten englanninkielisten käännösten tulkitsemisessa on ollut mukavaa lisähaastetta. Signen jäsenet ovat intuitiivisia ja vahvoja niin solistisesti kuin osana ensemblea. Uskon, että soundimme saa vivahteikkuutensa muusikkojen tulkitessa näitä runoja omalla tavallaan, omasta kokemusmaailmastaan käsin.

 

 

Savolainen: Työ on ollut sekä luontevaa että työlästä, mutta ennen kaikkea hauskaa! Sapfon ja oman laulunkirjoittajaääneni yhdisteleminen oli erityisen mielenkiintoista ”Cretan Girls” -kappaletta kirjoittaessa, jossa yhdistelen Sapfon tekstiä omaani.

Miksi mukana on myös Edith Södergranin runoon sävelletty kappale?

Savolainen: Tuntui luontevalta ottaa mukaan vielä yksi ajan kerrostuma, yksi sukupolvi ja yhden naisen ääni, sekä päättää albumi jonkinlaiseen lupaukseen tulevasta.

Vannesluoma: Kappale oli ollut jo pitkään keikkasettimme päätös ja istahti luontevasti levyn lopetukseksi. Minua ”Tulevaisuus” muistuttaa liikkeessä pysymisestä, uuden inspiraation etsimisestä ja oman suunnan hahmottamisesta. Yritän aina katsoa eteenpäin tehdessäni musiikkia ja ajattelen myös tämän levyn olleen meille yksi etappi kehityskulussamme.

Millainen prosessi albumin tekeminen oli?

Vannesluoma: Levynteko oli yllättävän tehokasta: muutama äänityspäivä ja hieman useampi miksauspäivä. Tehokkuudesta on pitkälti kiittäminen teknikkoamme ja Markus Kärkeä, joka toimi levymme taiteellisena tuottajana Selman ja minun kanssani.

Savolainen: Prosessi oli reippaudessaan varsin kivuton. Sävellysvastuun jakaantuminen neljälle eri kirjoittajalle oli helpottavaa ja albumin tuottajan näkökulmasta jännittävää. Lopullisen levykokonaisuuden hahmottuminen tapahtui aika myöhäisessä vaiheessa. Mielestäni To Sappho on hieno esimerkki ”genre fluidista” teoksesta.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia Signellä on?

Savolainen: Signe on aina valmis menemään mihin tahansa suuntaan! Toivoisin uusia yhteistyökuvioita muiden taiteenalojen kanssa sekä lisää esiintymisiä kekseliäissä ympäristöissä.

Vannesluoma: Olen pyöritellyt mielessäni uusia improvisointikonsepteja ja sävellysaiheita seuraavalle levyllemme. Kokonaisuus muotoutuu tekemällä ja tutkimalla koko yhtyeen voimin. Odotamme innolla myös tilaustöitä säveltäjäystäviltämme.