Sijoitus luovaan alaan on sijoitus kasvuun ja tulevaisuuteen
Kulttuurin ja luovan alan merkitys on monipuolinen ja ulottuu laajalle. Taloudellisesti kyse on 16,8 miljardin euron toimialasta, joka kasvoi vuodessa yli miljardilla. Tuoreet tiedot selviävät Luovan työn tekijät ja yrittäjät ry:n uusista kasvutilastoista.
Luova ala on korona-aikaa lukuun ottamatta ollut yksi maamme ja koko Euroopan tasaisimpia kasvajia. Uusien talouslukujen valossa ei ole syytä odottaa, että kasvu loppuisi. Jos sille vain annetaan mahdollisuus.
Vuodet 2021-2022 olivat luovan alan kasvun kannalta vahvoja. Viimeisimpien laskelmien mukaan luovien alojen talous kohosi jopa miljardilla eurolla, saavuttaen yhteensä 16,8 miljardin euron arvon.
Tämä nousu ei ollut pelkkää tilastojen pyörittelyä, vaan se heijasteli todellista dynamiikkaa ja voimakasta kehitystä monilla luovien alojen sektoreilla. Luovan talouden jättiläisten joukkoon mahtuvat muun muassa peliala, musiikkiala, lehdistö ja uutistoimistot, kirjallisuus sekä audiovisuaalinen ala, joiden kaikkien arvo oli reilusti yli miljardin.
Euroissa mitattuna suurimmaksi kasvajaksi osoittautui musiikkiala, joka kasvoi peräti 280 miljoonalla eurolla yhteensä 1,47 miljardin euron arvoon. Mutta kasvua nähtiin myös suhteellisesti pienemmilläkin aloilla, kuten huvipuistoissa ja messuilla sekä teatteri- ja näyttämötaiteessa.
Luovien alojen kasvu sataa yhteiskunnan laariin monin tavoin. Kerrannaisvaikutukset huomioiden luovat alat tarjoavat työtä suomalaisille peräti 135 000 henkilötyövuoden edestä. Palkkatuloja ne tuottavat noin viiden miljardin euron edestä ja vero- ja maksutuloja noin kolme miljardia euroa vuosittain. Onkin laskettu, että kulttuuriin investoitu euro tulee yli kymmenkertaisena takaisin.
Luovien alojen yli miljardin kasvu sataa yhteiskunnan laariin monin tavoin. Onkin laskettu, että kulttuuriin investoitu euro tulee yli kymmenkertaisena takaisin.Vappu Aura
Suomi tarvitsee nyt luovan alan tuomaa talouskasvua
Vaikka iso osa kasvusta selittyi nousulla korona-ajan kuopasta, kannattaisi valtiovarainministeriön ottaa tuoreet kasvuluvut tosissaan. Kasvusta on maassamme huutava pula. Senpä vuoksi Petteri Orpon hallituksen tulisikin ohjelmansa mukaisesti panostaa kunnolla luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen.
Viime vuosina luovan alan merkitys on kasvanut entisestään, sillä teknologian kehitys on mahdollistanut uusia tapoja luoda ja jakaa sisältöä. Digitaalisuus on avannut ovia luoville yksilöille ja yrityksille ympäri maailmaa. Tämän myötä globaaliin verkostoitumiseen ja aineettomiin oikeuksiin perustuva luova ala omaa käytännössä rajattoman kasvupotentiaalin! Suomella on kuitenkin paljon kirittävää, sillä eurooppalaisten tilastojen valossa meillä on esimerkiksi luovan alan yrityksiä vain noin neljännes siitä, mikä naapurimaassamme Ruotsissa.
Tässä valossa olisi korkea aika, että maamme hallitus alkaisi aktiivisesti ohjata resursseja luovan alan kasvun tukemiseen. Valitettavasti samaan aikaan kulttuurin rahoituksesta leikataan, mikä ei tilastojen valossa näyttäisi olevan maamme talouden kannalta järkevä suunta. Hallitus näyttää toimenpiteissään ja tukipolitiikassaan luottavan edelleen vain perinteisiin teollisuudenaloihin: siihen, mikä on käsinkosketeltavaa ja kiinteää kuten rakennus, tehdas tai laiva. Tämä on hyvin kaukana modernin yhteiskunnan aineettoman arvon ekosysteemiajattelusta.
Luovan alan kehityksen tukeminen ei ole vain investointi talouteen, vaan se tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen myös laajempaa hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Tämä todetaan myös hallitusohjelmassa. Ne, jotka pystyvät hyödyntämään luovuuttaan innovatiivisella tavalla, ovat myös tulevaisuuden aineettoman talouskasvun voittajia.
