Siirry sisältöön
Kirjoittaja: Ari Väntänen
Kuva: Jussi Helttunen

Sofan tavoitteena vapaus

Rap elää uuden aikakauden kynnyksellä. Yksi sen tulevaisuuden airuista on SOFA, joka sanoutuu irti hiphopin machokulttuurista.

SOFA henkilöityy julkisuudessa Sonja Kuittiseen ja Fanni Noroilaan, mutta tärkeissä rooleissa on muitakin. Lyyrikko-räppäriparin mukana ovat tuottaja Noah Kin ja Dj Inka Rantakallio.

Työnjako on selkeä. Noah Kin säveltää ja tuottaa, sovitukset tehdään yhdessä. Sanoittamisessa päävastuussa ovat Kuittinen ja Noroila.

SOFAn naiseudesta nousevat tekstit ovat erilaisuudessaan raikkaita. Vuoden 2018 Puolukoita-ep:llä räpätään esimerkiksi leggings-housuista ja kuukautisista. 

Yhteiskunnallisesti tiedostavana aktina tunnetun SOFA:n räppärit pitävät sanoituksia tärkeinä.

”Haluamme tuoda esiin tarinoita, kokemuksia ja todellisuuksia, jollaisia rap-musiikissa ei ole ennen tuotu”, Noroila sanoo.

”Kerromme omasta todellisuudestamme ja sen sävyistä. Emme kuitenkaan halua rakentaa raja-aitoja sille, mistä saamme kertoa. Tavoittelemme vapautta.”

”Haluamme pysyä uskollisina omalle todellisuudellemme ja kuunnella omaa sisäistä ääntämme”, Kuittinen lisää.

Tämän sisällön tarkastelu edellyttää evästeiden hyväksyntää.

 

Onko mahdollista nauttia musiikista, jonka sanomaa ei voi allekirjoittaa?

”Olen siinä mielessä huono feministi, että jotkut biisit vain bängäävät eli niitä on pakko fiilistellä, vaikkeivät sanoitukset olisi valtavan vallankumouksellisia, erikoisia tai valtarakenteita liikauttavia”, Noroila naurahtaa.

”Eli joskus biisit ovat meillekin vain hauskanpitoa. Mutta rasistisia tai misogyynisiä biisejä ei voi fiilistellä.”

Rosoista ja kuplivaa

Kuittinen ja Noroila perustivat SOFAn kuusi vuotta sitten Helsingissä. Sen jälkeen he ovat julkaisseet kaksi ep:tä ja kolme singleä, työstäneet debyyttialbumiaan pitkän kaavan mukaan ja esiintyneet laajalti. Musiikissa se kuuluu kehityksenä.

”Saundi on tietenkin kypsempi, koska alkuaikoina olimme junnumpia”, Noroila pohtii. ”Musa kasvaa mukanamme.”

”SOFA on mennyt aina rohkeasti kohti sitä, mikä milloinkin on tuntunut mielestämme relevantilta, tärkeältä ja oikealta. Emme ole pelänneet etsiä uusia suuntia”, Kuittinen kertoo.

Mitä musiikillisiin vaikutteisiin tulee, Kuittinen kuittaa niiden liukuvan toistensa päälle. Noroila mainitsee yhdeksi referenssiksi lontoolaisen PC Music -levy-yhtiön julkaisut.

”PC Musicin musiikki on ihanan leikkisää, törkeää, suoraviivaista ja pop-estetiikalla heruttelevaa. Musiikkimme on kuitenkin niin omaa, ettei ole mitään yhtä selkeää vaikutetta.”


Fanni Noroila (vas.) ja Sonja Kuittinen (oik.). Sofan kuva: Jussi Helttunen

”Haluamme pitää musiikkimme raakana, rosoisena, kuplivana ja keveänä”, Kuittinen kiteyttää.

Dramaturgian taju

Kehitys merkitsee muutosta, ja sille SOFA tahtoo antaa mahdollisuuden.

”Olemme kokonaisvaltaisia musiikin fiilistelijöitä, jotka eivät halua lukittua mihinkään linjaan tai saundiin”, Noroila sanoo. ”Popmusiikki yleensäkin elää ja muuttuu koko ajan.”

”Olemme tehneet albumia jo pitkään, ja haluamme siinä pyöriä tietyn saundin ympärillä”, Kuittinen jatkaa. ”Muuten emme halua rajoittaa mitenkään sitä, mihin musiikkimme voi mennä. Jos saundi olisi koko ajan tietynlainen, se ei kiinnostaisi tekijöitä eikä kuuntelijoita.”

Kuittinen ja Noroila tutustuivat toisiinsa teatterikorkeakoulussa. Musiikki ei olekaan ainoa taiteen muoto, joka heitä viehättää.

”Olemme myös näyttelijöitä, joten kaikki siihen liittyvä kiinnostaa. Esimerkiksi näytteleminen, draaman kirjoittaminen, komedia, performanssi”, Noroila luettelee. ”Mielenkiintoista on myös kaikkien eri kiinnostuksenkohteiden ja vahvuuksien yhdistäminen niin, että ne voivat elää rinnakkain, samoin raja-aitojen ylittäminen, yhdistäminen ja erilaiset liukumiset.”

”Eri taidemuodot tukevat ja ruokkivat toisiaan”, Kuittinen tiivistää.

Teatterikorkeakoulun opeista on ollut hyötyä myös SOFAlle.

”Siellä rakennettiin luottamusta, joka hyödyttää meitä paljon. Tiedämme, että tässä kontekstissa kaikki on oikein, eikä kukaan voi määrittää sitä vääräksi. Haluamme olla vahvassa yhteydessä kuuntelijoihin, yleisöön ja toisiimme. Emme pelkää ottaa kontaktia. SOFAn filosofian mukaan ainoa sääntö lavalla on, että sääntöjä ei ole. Me seuraamme toisiamme ja luotamme toisiimme”, Kuittinen kertoo.

”Keikoilla näkyy myös dramaturgian ja tilan taju sekä ammattiesiintyjyys. Lavalle voi mennä sellaisena kuin on, ja jokaisesta hetkestä täytyy ottaa irti se, mikä siitä on mahdollista saada ilman mielikuvaa siitä, millainen on hyvä keikka. Koulutuksesta johtuen monet dramaturgiset asiat ovat sisäänrakennettuja meihin”, Noroila jatkaa.

”Mietimme usein asioita dramaturgisesti ihan keikkasetistä, levykokonaisuudesta ja yksittäisestä biisistä alkaen”, Kuittinen jatkaa.

”Tilallinen ajattelu ja kyky laskeutua tilaan ja tilanteeseen nopeasti helpottavat jännittämisen keskellä. Koulutus on opettanut myös sietämään keskeneräisyyttä.”

Halu heilauttaa Yleisöä

Aika on muuttunut otollisemmaksi vahvoille ja tiedostaville naisräppäreille, ja heille kehittyy lisää yleisöä.

Kuittinen ja Noroila ottavat ilolla vastaan hiphopin suosion kasvun. Erityisesti he pitävät siitä, että suurillakin festivaaleilla soi nykyisin monen eri alagenren rap. SOFAn keikkoihin lukeutuvat tänä kesänä esimerkiksi Ruisrockin ja Flow’n kaltaiset isot tapahtumat. Se avaa monenlaisia mahdollisuuksia. Niistä SOFA:lle ovat mieluisimpia vaikuttamisen ja voimauttamisen eri muodot.

”Haluamme saada ihmiset innostumaan ja tuntemaan itsensä tärkeäksi ja merkittäväksi osaksi tätä ja tämän kautta yhteiskuntaa. Sitä voimauttaminen on”, Noroila kertoo.

”On tärkeää, että ihmiset aktivoituvat ja tuntevat, että heidän olemassaolonsa tuottaa muutosvoimaa.”

”Haluamme pystyä olemaan vilpittömästi sitä mitä olemme”, Kuittinen jatkaa.

”Tavoitteenamme on viedä tätä juttua eteenpäin omalla tavallamme. Toivottavasti se resonoi toisiin ihmisiin eli heilauttaa heitä tai aiheuttaa heissä jonkin reaktion. SOFA haluaa yhdistää ihmisiä. Haluaisimme olla luokseen kutsuva bändi, emme ulossulkeva.”

Kuuntele: SOFA Spotifyssa

Jaa somessa