Striimaushuijaukset ovat kasvava ongelma – taistelu käynnissä sekä alustoilla että oikeussaleissa

Syksyllä 2024 yhdysvaltalainen tuottaja Michael Smith sai syytteet useista rikoksista, jotka liittyvät laajaan suoratoistohuijaukseen. Smithin väitetään ansainneen petoksella yli 10 miljoonaa dollaria striimauskorvauksia lataamalla tekoälyn luomaa musiikkia suoratoistopalveluihin ja käyttämällä bottitilejä striimimäärien keinotekoiseen kasvattamiseen. Smithiä vastaan on tästä hyvästä nostettu Yhdysvalloissa syytteet muun muassa petoksesta ja rahanpesusta.

Musiikin tuotannossa oli mukana yhdysvaltalainen tekoäly-yritys, jolle Smith oli luvannut 15 prosenttia saamistaan suoratoistotuloista. Kappaleet päätyivät suoratoistoalustoille kolmen eri musiikkijakelijan eli aggregaattorin kautta. Jakelijoiden katsotaan olleen tietämättömiä Smithin toiminnasta, vaikka yksi jakelijoista olikin tunnistanut petoksen merkit ja ryhtynyt toimiin sen estämiseksi.

Suoratoistohuijaukset ovat kasvava ongelma

Suoratoistohuijaukset ovat viime vuosina nousseet uudeksi ongelmaksi musiikkiteollisuudessa. Ilmi tulleet tapaukset osoittavat, että nykyteknologia tekoälyineen ja botteineen mahdollistaa huijaukset laajassa mittakaavassa. Esimerkiksi Michael Smithin kerrotaan generoineen tekoälyn avulla satoja tuhansia kappaleita, joille hän pystyi hankkimaan päivittäin yli puoli miljoonaa bottien suorittamaa striimiä.

Keinotekoisesti luotujen striimien kerryttämät korvaukset nousevat jopa miljooniin dollareihin. Koska Michael Smith ei varmuudella ole ainoa striimihuijari, tilanne vääristää markkinoita merkittävällä tavalla.

”Huijaukset vievät tuloja rehellisesti toimivilta musiikintekijöiltä ja vaikeuttavat näiden ansaintaa entisestään. Koska striimausalustojen tienaama liikevaihto jaetaan biisintekijöille, kustantajille, levy-yhtiöille ja artisteille kuuntelukertojen mukaisessa suhteessa, ovat huijareille maksetut rahat pois muilta toimijoilta”, kertoo Teoston lisensointijohtaja Markus Kaarto.

Kaarto vastaa Teoston sopimuksista muun muassa suurinta musiikkistriimauksen markkinaosuutta pitävän Spotifyn kanssa. Spotify julkaisi loppuvuodesta oman kannanottonsa, jonka mukaan sen osuus Smithin striimaushuijauksesta oli vain noin 60 000 dollaria, eli alle prosentti saadusta kokonaissummasta.

Teoston eurooppalainen kattojärjestö GESAC teetti jo vuonna 2022 selvityksen, jossa peräänkuulutettiin suoratoistoalustoilta tehokkaampia toimia suoratoistohuijausten kitkemiseksi.

Alan yhteistyötä vaaditaan huijausten estämiseksi

Musiikkiteollisuus on yhä laajemmin huolissaan ilmiöstä, jossa tuloja yritetään kerryttää alustoilta ilman todellisia kuuntelijoita. Monet suuret suoratoistopalvelut kuten Spotify, Deezer ja SoundCloud ovat viime vuosina ryhtyneet toimiin huijausten torjumiseksi.

Spotify kertoo, että se panostaa vahvasti menetelmiin, joilla keinotekoista striimaamista voidaan havaita ja estää.

Spotifylla on käytössään sekä automaattisia että manuaalisia tarkastusjärjestelmiä, joilla se tunnistaa ja estää epäilyttäviä suoratoistoja. Palvelu varoittaa sivuillaan keinotekoisten striimausgeneraattoreiden käytöstä ja on ottanut käyttöön toimintapolitiikan, joiden mukaan vääristelystä kiinni jääneet artistit menettävät oikeutensa palvelun käyttöön.

Spotify, Amazon Music ja SoundCloud ovat yhdessä musiikin jakelijoiden kanssa perustaneet myös Music Fights Fraud Alliance -järjestön, joka taistelee suoratoistohuijauksia vastaan. Järjestö pyrkii jakamaan parhaita käytäntöjä ja tietoa siitä, miten huijaukset voidaan havaita ja estää tehokkaasti. Lisäksi joillakin alustoilla on otettu käyttöön erillisiä sakkomaksuja jakelijoille ja levy-yhtiöille, jos niiden sisällössä havaitaan merkittäviä määriä keinotekoista suoratoistoa.

Valvontavastuuta on siirretty artisteille ja julkaisijoille

Huijauksia vastaan taistellaan siis monella rintamalla, mutta toteutustavassa on tekijöiden kannalta vielä parantamisen varaa. Tämän huomasi muun muassa Joni Vanhanen, joka on julkaissut musiikkia monilla eri taiteilijanimillä. Joulukuussa 2024 hän julkaisi aliaksella dead martyn october lights -nimisen sinkun (säv. & san. J. Vanhanen), jonka B-puoleksi oli lisätty aiemmin julkaistu single nimeltä do you still? (säv. J. Vanhanen, san. T. Andersson).

Vanhanen oli aiemmin pitchannut musiikkiaan Distrokid-aggregaattoripalvelun kautta soittolistoille. Hänelle oli tarjottu myös biisien lisäämistä listoille maksua vastaan, mistä Vanhanen kieltäytyi kohteliaasti. Tammikuussa october lights kuitenkin yllättäen lisättiin Shoudz-nimiselle soittolistalle.

”Ensin luulin, että algoritmi alkoi viimein suosia minua, ja nyt joku vähän isompi playlist huomioi.”

Muutaman viikon päästä Distrokid-palvelusta tuli kuitenkin viesti, jossa kerrottiin, että Spotify oli tunnistanut valtaosan listalta tulleista striimeistä keinotekoisiksi. Kaikki october lights -kappaleen sisältävät julkaisut poistettaisiin Spotifysta – eli myös tuore tuplasinkku. Keskustelupalstoilta selvisi, että Shoudz-soittolistalla oli pääasiassa maksettuja julkaisuja, joiden sekaan saatettiin lisätä pienempiä artisteja mukaan ilman maksua. Tämä koitui myös Vanhasen biisien kohtaloksi.

”Ilmeisesti tilanne on sellainen, että on tekijän vastuulla valvoa, mille soittolistoille biisit päätyvät. Distrokidiin en edes viitsinyt ottaa yhteyttä, koska aiempi kokemus heidän asiakaspalvelustaan on se, että vastassa on lähinnä robotti”, Vanhanen kertoo.

Hän ihmettelee, miksi huijausten estäminen kaatuu yksittäisten tekijöiden haitaksi. Vanhanen sai soittolista-placementista tiedon, koska hän oli paitsi tehnyt biisit, myös toiminut itse artistina. Niille musiikin tekijöille, jotka eivät itse ole artisteja, soittolistojen seuraaminen on käytännössä mahdotonta. Torjuntakeinoissa on siis vielä paljon kehitettävää.

”En myöskään ymmärrä, miksi koko julkaisu poistetaan – eikä niitä keinotekoisesti tuotettuja striimejä. Tiedän, että tarvittava data on olemassa, koska näen sen omasta Spotify for Artists -palvelustani.”

Voiko huijausten estäminen olla alustoille kilpailuvaltti?

Viimeisimpänä huijausten vastaiseen taistoon liittyi Apple Music, jonka globaali johtaja Bryce McLaughlin esitteli yhtiön strategiaa petosten torjunnassa Music Ally Connect -konferenssissa Lontoossa.

McLaughlinin mukaan petosten määrä Apple Musicissa on pieni: Vain noin 0,3 prosentin kaikista kuuntelukerroista on havaittu olevan manipuloituja. Apple toimet sisältävät manipuloitujen striimien lähes reaaliaikaisen poistamisen, selkeän raportoinnin ja sisällön palvelusta poiston. Uuden ohjelman käyttöönoton jälkeen manipuloidut striimit vähenivät ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 30 prosenttia ja seuraavien kolmen kuukauden aikana vielä 20 prosenttia.

Huijausten ehkäisyä tehdään myös valtiollisella tasolla. Muun muassa Ranskan Centre Nationale de la Musique (CNM) on tehnyt suoratoistoihin liittyvää tutkimustyötä, jossa myös Spotify, Deezer ja Qobuz ovat olleet mukana.

Mikään digitaalinen alusta ei varmasti ole vapaa tekoälyn ja bottien mahdollistamasta manipuloinnista. Niiden on kuitenkin ryhdyttävä toimiin ripeästi, sillä vaakalaudalla on koko suoratoistoteollisuuden uskottavuus ja luottamus.

Alustat, jotka pystyvät tehokkaasti torjumaan manipulointia, ansaitsevat niin tekijöiden, levy-yhtiöiden kuin kuuntelijoidenkin luottamuksen – olettaen, että samalla ei tehdä rehellisesti toimiville tekijöille ja artisteille haittaa. Luotettava ja manipuloinnista vapaa data on myös keino houkutella mainostajia alustalle.

Torjuntatyö on kuitenkin jatkuvaa kilpajuoksua, sillä teknologian kehittyessä myös huijarit kehittävät uusia tapoja kiertää valvontaa. Ellei toiminnan kitkemisessä onnistuta, on koko toimialan oikeudenmukaisuus ja uskottavuus vaarassa.