Suomalaisten musiikkimuistot: Elämän käännekohtia ja voimabiisejä
Keräsimme 90-vuotisjuhlavuotemme kunniaksi Se biisi kosketti -kampanjassa tarinoita ja muistoja hetkistä, joissa kotimainen musiikki on ollut läsnä. Tarinoita kertyi lähes kolmesataa ja moni kertoi musiikin liittyneen elämänsä käännekohtaan – rakastumiseen, eroon, läheisen kuolemaan tai lapsen syntymään.
Tarinoita ja muistoja kerättiin helmi-huhtikuussa Se biisi kosketti -kampanjan verkkosivulla, jossa tarinat ovat edelleen luettavissa. Biisimuistot avaavat näkymän kotimaisen musiikin rikkauteen ja paljastavat, mitä kappaleet merkitsevät kuulijoille.
”Muistoista välittyvät niin suomalainen sielunmaisema kuin myös paikat ja tilanteet, missä musiikkia usein kuunnellaan. Tarinat osoittavat, että musiikki ilahduttaa, lohduttaa ja koskettaa sekä pukee sanoiksi kuulijoiden ilot ja surut. Sanoitusten ja sävellysten avulla saadaan myös voimia päästä tuskasta ylös ja eteenpäin”, kuvailee kampanjaan lähetettyjä muistoja Teoston viestintäpäällikkö Kaisa Huikuri.
”Radiosta alkoi soida Hectorin Yhtenä iltana. Ja mutsi ajaa Fiatia ja poraa… ”
Monella biisimuisto kiinnittyi vahvasti tiettyyn tilanteeseen tai paikkaan. Musiikki oli jäänyt mieleen niin koulun discosta, automatkalta, mökkireissulta, armeija-ajalta kuin festareilta tai keikoiltakin.
”Tapasin tämän biisin soidessa festareilla miehen, mikä olikin täydellinen sattumus ja sattumus jatkuu vielä tänäkin päivänä.” Kappale: Jukka Pojan ”Mielihyvää”
Biisien kuvattiin myös antaneen voimaa kestää pitkiä välimatkoja, kun elämänkumppani tai hyvä ystävä on muuttanut toiselle paikkakunnalle.
Monella muisto liittyi puolestaan karaokeen, tansseihin tai kasetin kuunteluun.
”Kuuntelin joskus ala-asteella äitin nauhoittamaan kasettia, joka sisälsi kaikkia suomalaisia huippubiisejä. Niistä eniten jäi mieleen Noitalinna huraa!:n Pikkuveli. Edelleen kun kuulen tämän biisin, hyppään 90-luvulle edellisen talomme olohuoneeseen, jossa parhaan ystäväni kanssa luukuttamme kasettia useita kertoja päivässä.”
Musiikintekijöistä ja -esittäjistä tärkeän muiston on monelle synnyttänyt muun muassa J. Karjalaisen, Ellinooran, Eppu Normaalin, PMMP:n, Hectorin, Kaija Koon, Arttu Wiskarin, Kipparikvartetin, Uniklubin, Peer Güntin ja monen muun tuotanto.
Monella on oma voimabiisinsä
Biisimuistoista välittyy kuva siitä, miten terapeuttinen merkitys musiikilla on surullisissa ja masentavissa hetkissä. Moni jaetuista tarinoista kertoo läheisen tai lemmikin kuolemasta, parisuhteen päättymisestä ja menetyksen kokemuksesta.
”Mieheni oli juuri joutunut toteamaan, ettei jaksa. Sairasloma työuupumuksen ja masennuksen vuoksi alkoi. Ajoin autoa ja kuulin laulun (Juha Tapion Rakastettu) radiosta. Illalla kuuntelutin laulun miehelleni, kun ei oikein ollut omia sanoja, joilla olisin voinut lohduttaa. Tämä laulu oli voimalaulu koko masennuksen keston ajan eli 3 vuotta. Edelleen mieheni on rakastettu.”
Joillakin muistelijoista musiikki antoi voimaa myös oman identiteetin rakentamisessa – esimerkiksi irtautumisessa voimakkaista vanhemmista tai uskonnollisesta yhteisöstä.
Voimaannuttavaksi koettiin iloinen musiikki, mutta monelle lohtua on antanut myös surullinen musiikki.
Teosto arpoi musiikkitarinansa lähettäneiden kesken kolme lippupakettia kotimaisille kesäfestareille. Voittajat olivat Susanna Tuomola Naantalista, Kyösti Hagert Helsingistä ja Marika Anto Uudestakaupungista.
Katso biisejä ja muistoja kampanjasivulta
Muistoja ja tarinoita voi käydä lukemassa kampanjasivulla Se biisi kosketti
Teoston perustamisesta tuli maaliskuussa 2018 kuluneeksi 90 vuotta. Yhdistyksen vaiheisiin 1920-luvulta alkaen liittyy monta kiehtovaa tarinaa ja juhlistamme teemavuottamme julkistamalla historiakronikan sekä katsauksia musiikkielämään vuosien varrella.
Lue lisää:
Teoston historiakronikka 1928-2018
Teoston ensimmäiset asiakkaat: ”Eräänä päivänä joku maisteri Ikonen soitti”
Leevi Madetoja oli mukana perustamassa Teostoa
1940-luvulla Musiikkiperheiden sotalapsia Ruotsiin
