kuoro, Sulasol, Reijo Kekkonen, musiikki, Mikko Pykäri, Rajaton
03.06.2019 Teksti: Päivi Brink. Kuvat: Kreetta Järvenpää

Kesäkuun alussa Tampereen Sävel kokoaa yhteen kymmeniä kuoroja ja lauluyhtyeitä. Sulasolin kustannusjohtaja Reijo Kekkonen vakuuttaa, että Suomen kuorokulttuuri on elävää ja korkeatasoista. Kuorot tilaavat paljon uusia kuoroteoksia, joiden avulla ne tuovat esiin omaperäistä luonnettaan.

Vuonna 1922 perustettu Sulasol eli Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y. on yksi maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä, johon kuuluu lähes 350 kuoroa ja orkesteria. Kuorolaulu on suosittu harrastus: jopa 5% suomalaisista laulaa kuorossa.

”Kuoromusiikki Suomessa on edelleen pääosin taidemusiikkia, vaikka ohjelmistoista löytyy yhä enemmän kevyttä musiikkia”, Sulasolin kustannusjohtaja Reijo Kekkonen kertoo. 

”Tavoitteemme on laulumusiikin ja sen harrastamisen edistäminen monin tavoin. Vaikutamme yhdistyksenä päättäjiin, muun muassa osallistumalla valtion eri toimikuntien ja työryhmien työskentelyyn. Sulasol järjestää myös koulutustilaisuuksia, käy keskustelua musiikkikasvattajien kanssa ja antaa monenlaista asiantuntija-apua.”

Kuorojen elinvoimaisuuden ylläpitäjänä tärkeässä osassa on Sibelius-Akatemian, Klemetti-opiston, Martin Wegelius -instituutin ja konservatorioiden kuoronjohtajakoulutus.

”Kuoronjohtajia on valmistunut jopa niin paljon, että kaikille ei ole riittänyt kuoroja. Niinpä kuoronjohtajat ovat perustaneet uusia kuoroja. He ovat ottaneet yhteyttä tuntemiinsa laulajiin, joilla on sopiva äänenväri ja asenne ja kiinnostus saman tyyppistä musiikkia kohtaan. Jotkut johtajat järjestävät avoimia koelauluja löytääkseen sopivia laulajia. Tämä toimii isommilla paikkakunnilla hyvin”, Kekkonen toteaa.

Uusia kuorosävellyksiä tilataan runsaasti

Osa kuoroista tilaa usein tilausteoksia, joiden avulla he kirkastavat profiiliaan.

”Kuorot tuovat tilausteosten avulla esiin omaa erityisyyttään. Viime vuosina kuorot ovat tilanneet jopa yllättävän paljon uutta musiikkia säveltäjiltä. Toisaalta myös säveltäjillä on kiinnostusta tehdä kuoroteoksia. Tilausteoksilla kuorot hakevat omaa profiiliaan ja linjaansa.”

Tietyt säveltäjät ovat tunnettuja nimenomaan kuoroteoksistaan.

”Ennen muuta Jaakko Mäntyjärvi on ollut kansainvälisesti aivan ilmiömäinen tapaus jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Hänen sävellyksiään kuorot esittävät ympäri maailmaa ja hänen teostensa nuotteja myydään myös paljon. Toisaalta Mia Makaroff kiertää kansainvälisesti pitämässä muun muassa kuorosävellyskursseja. Myös esimerkiksi Jukka Linkola on tärkeä kuoromusiikin nykysäveltäjä.”

Viime vuosina kuorot ovat alkaneet tuoda ohjelmistoonsa monenlaista musiikkia. Esimerkiksi Musta lammas esittää kuorolle sovitettua poppia, jazzia, rockia, bluesia ja funkia. Ahjo Ensemble on puolestaan tehnyt yhteistyötä indierock-säveltäjänä tunnetun Mikko Pykärin kanssa.

Kuoromusiikin nuotteja voi tiedustella Sulasolista, joka on yksi merkittävimmistä musiikin kustantajista Suomessa.

”Julkaisemme kuoro- ja vokaalimusiikin nuotteja ja kirjoja, ja meillä on oma nuottimyymälä. Olen itse intohimoinen partituurien kerääjä, joten kustannusjohtajan työ on kiinnostavaa”, Kekkonen kertoo.

Kuoroharrastus innostaa edelleen

Kuorolaulaminen on pitkälti harrastuspohjaista. Suomen ainoa kokopäiväisesti toimiva ammattilaiskuoro on Kansallisoopperan kuoro, mutta projekteittain toimiva Helsingin kamarikuoro on myöskin toiminut ammattilaiskuorona koko historiansa ajan. Perinteisesti Suomessa kuoroharrastus on liittynyt koulujen, seurakuntien ja työväenyhdistysten toimintaan. Uusia laulajia tulee koko ajan mukaan, ja kaikkialla Suomessa harrastetaan kuorolaulua.

”Kouluissa ja seurakunnissa toimii edelleen paljon kuoroja, joista toiset ovat aktiivisempia kuin toiset. Väestön vanhetessa pienissä seurakunnissa voi olla vaikeuksia löytää riittävästi laulajia kuoron muodostamiseen. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, ja siksi kuorojakin on enemmän isoissa kaupungeissa.”

Erityisen aktiivista kuoroharrastus on yliopistokaupungeissa.

”Suomen kiinnostavin mieskuoro on edelleen Ylioppilaskunnan Laulajat, mutta sen lisäksi on perustettu uusia mieskamarikuoroja, kuten Euga ja Valkia, jotka ovat kohisten nousseet mieskuorojemme kärkikastiin. Monet vanhat ja jo vakiintuneet kuoromme, esimerkiksi kamarikuoro Dominante, ovat myös hyvätasoisia. Yksi maamme arvostetuimmista kuoroista on Cantores Minores, joka on Helsingin tuomiokirkon poikakuoro ja edustaa siis maassamme harvinaista poikakuoroperinnettä”, Kekkonen toteaa.

Toisaalta yksittäiset innostavat henkilöt voivat luoda vahvan kuoroperinteen pienellekin paikkakunnalle.

”Esimerkiksi pienessä Oulaisten kaupungissa on sekä Oulaisten nuorisokuoro että naiskuoro Välke. Hämeenlinnassa Vanajan seurakunnassa Ismo Savimäki on innostanut monia seurakuntalaisia nuorisokuoroon ja sen jälkeen sekakuoroon. Pienillä paikkakunnilla on usein haasteena saada poikia ja nuoria miehiä innostumaan kuorolaulusta. Suomalaisten miesten ääniala on matala, joten erityisesti tenoreita kaivataan lisää”, Kekkonen sanoo.

Kamarikuorot ja lauluyhtyeet suosittuja

Myös pienemmät kokoonpanot, kuten kamarikuorot kiinnostavat laulajia.

”1960-luvulla Suomessa syntyi kamarikuoroliike, jonka myötä perustettiin pienempiä kuoroja, joissa on 24 laulajaa tai vähemmänkin. Monet niistä ovat edelleen aktiivisia, sillä ne ovat löytäneet uusia laulajia riveihinsä ja nuoria johtajia. Suomen merkittävin kuoro on Helsingin kamarikuoro, joka ottaa esittääkseen hyvin vaativia produktioita. Se syntyi, kun Radion kamarikuoro lakkautettiin vuonna 2005. Kaari-ensemble on esimerkki naiskuorosta, joka esittää paljon uutta musiikkia.”

Kuorolaulajat ovat perustaneet myös pienempiä lauluyhtyeitä, joista osa on löytänyt paljon kuulijoita.

”Erityisesti Rajaton, Club for Five ja Seminaarinmäen mieslaulajat eli Semmarit ovat toimineet esimerkkinä muillekin. Ne tekevät hyvin omannäköistään musiikkia, kuten myös kansainvälinen harvinaisuutemme, Mieskuoro Huutajat”, Kekkonen sanoo. 

Terveellinen ja sosiaalinen harrastus

Kuorolaululla on paljon erilaisia terveysvaikutuksia. Sen on todettu tutkimuksissa tasoittavan sydämen sykettä, kehittävän aivoja, helpottavan esiintymisjännitystä, tuovan sosiaalisia suhteita, parantavan elämänlaatua ja antavan lisää elinvuosia.

”Kuorolaulu on hieno harrastus. Monia innostaa kuorojen yhteisöllisyys ja yhteisen päämäärän eteen ponnistelu saman henkisten ihmisten kanssa. Toisaalta taidollinen kehittyminen kiinnostaa monia laulajia. Sopivan kuoron löytää koelaulujen kautta. Jokaiselle löytyy omille taidoille sopiva kuoro. Toisissa kuoroissa pääpaino on sosiaalisessa toiminnassa, toiset rakentavat hyvin kunnianhimoista ohjelmaa.” 

Tikkurilan seurakunnassa Vantaalla on Omalla äänellä -ryhmä, johon voi tulla mukaan ilman laulutaitovaatimuksia.  

Esimerkiksi Tikkurilan seurakunnassa Vantaalla on Omalla äänellä -ryhmä, johon kuka tahansa voi tulla mukaan vaikka yhdeksi illaksi ilman laulutaitovaatimuksia.

Suomen suurin kuorofestivaali Tampereen Sävel

Tampereen Sävel on Suomen suurin vokaalimusiikin festivaali, joka järjestetään 4.-9.6.2019. Kuorokatselmuksessa nähdään 47 kuoroa seitsemästä eri maasta. Tapahtuma tarjoaa hienon mahdollisuuden katsastaa paitsi kansainvälisiä kuoroja, myös suomalaisten kuorojen luonnetta ja laatua.

”Tampereen Sävel järjestetään nyt 45. kerran. Kuorot haluavat näyttäytyä tapahtumassa ja valmistautuvat esiintymisiinsä hyvin. Siellä kuulija voi kootusti tutustua tämän päivän kuoromusiikin ja yhtyelaulun tarjontaan. Tampereen Sävelessä on aina rento meininki ja paljon oheistapahtumia, kuten kursseja ja tapaamisia”, Reijo Kekkonen kertoo.

Lue lisää: Tampereen Sävel