”Suomessa aletaan uskoa, että menestyä voi myös kansainvälisesti”
Saara Konttinen on toista vuotta mukana Teoston hallituksessa. Vastuutehtävä on laventanut näköalaa musiikkialaan ja tekijänoikeusasioihin. HMC Publishingilla kustantajana työskentelevä Konttinen uskoo, että suomalaisten biisintekijöiden isoja kansainvälisiä onnistumisia tullaan näkemään vielä monta.
Millaista on työskentely Teoston hallituksessa?
Arvostan tosi paljon sitä, että saan olla mukana tässä hallituksessa. Tämä on varsinainen näköalapaikka siihen, mitä tekijänoikeuskentällä tapahtuu ja mihin suuntaan lainsäädännölliset asiat kehittyvät.
Olen ollut Teoston hallituksen jäsen nyt puolitoista vuotta ja koko ajan on uutta opittavaa ja sisäistettävää. Käsiteltäviä asioita on todella paljon. Olemme saaneet olla mukana Teoston strategian päivittämisessä. Teoston uusi asiakassopimus otettiin käyttöön puolestaan viime maaliskuussa. Olemme seuranneet myös Teoston verkkopalvelun kehittämistä sekä tilitys- ja jakosäännön uudistamista.
Mikä omassa työssäsi kustantajana on kiinnostavinta?
Ilmapiiri suomalaisten biisintekijöiden ja kustantajien piirissä on muuttunut – täällä aletaan uskoa siihen, että voidaan menestyä myös Suomen ulkopuolella. Sanon usein, että on väistämätöntä, että isoja kansainvälisiä onnistumisia tulee tapahtumaan suomalaisten biisintekijöiden osalta. Sitä kohti työskentelemme HMC:llä päivittäin.
Alma on ulkomaan breikkauksesta hyvä esimerkki. Toinen esimerkki: Isac Elliot teki tänä vuonna kansainvälisen levytyssopimuksen Saksan Universal Musicin kanssa, ja hänen ensimmäiset Universalin julkaisemat sinkkunsa on tehty pitkälti suomalaisvoimin.
Miltä musiikkialan tulevaisuus näyttää?
Isoin juttu on se, että ollaan selvitty digitaalisuuden aiheuttamasta kuopasta. Ollaan takaisin nousu-uralla.
Livemusiikki on voimissaan ja tämä asia ei varmasti tule haalistumaan millään lailla. Musiikilla on mieletön voima yhteisöllisyyden rakentajana. On hienoa nähdä, että niin monet kotimaiset artistit vetävät areenat täyteen Suomessa. Musiikkia kuunnellaan enemmän kuin koskaan ja sitä kulutetaan erilaisilla tavoilla kuin ennen.
Musapuolella keskitytään enemmän sinkkuihin, vaikka myös albumikokonaisuuksia onneksi vielä julkaistaan. Toisaalta musiikin kulutus on saanut kuulijoiden nappikuulokkeissa uusia kilpailijoita. Olen itse havahtunut siihen, että äänikirjojen kuuntelu vie aikaa pois omasta musiikin kuuntelustani. Kilpailu kuluttajan ajankäytöstä on entistä kovempaa.
Kustantajan ja biisintekijän näkökulmasta mallit ovat muuttuneet; ennen tehtiin valmiita biisejä pitchattavaksi artisteille, nykyään pidetään enemmän sessioita yhdessä artistin kanssa.
Mitä musiikkia kuuntelet tällä hetkellä?
Kotimaisia suosikkejani ovat JVG, Tippa, Keko Salata ja Ellinoora, jota fanitan erityisesti yhdessä 5-vuotiaan tyttäreni kanssa. Uusimmista kotimaisista albumikokonaisuuksista olen kuunnellut eniten Abreuta ja Eetua.
Ulkomaiselta puolelta viime vuoden sykähdyttävin artisti oli ehdottomasti Billie Eilish ja uusin ihastukseni on Lewis Capaldi. Vanhoista ulkomaisista suosikeista haluan mainita ruotsalaisen Robynin, johon tutustuin jo 16-vuotiaana teininä. Olemme samanikäisiä ja on ollut hieno seurata hänen uraansa aivan alusta asti.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää musiikintekijöille ja alaa harkitseville?
Jos kiinnostusta musiikin tekemiseen löytyy, niin ehdottomasti sitä kohti vaan.
Verkostoitumiseen kannattaa panostaa ja uran alkuvaiheessa tähän on olemassa esimerkiksi nuorille biisintekijöille suunnattu TOP 20 Future Hitmakers -kurssi, joka on Musiikkikustantajien, Teoston, Music Finlandin ja Suomen Musiikintekijöiden yhdessä järjestämä. Olen itse siellä Musiikkikustantajien kurssikerralla kertomassa kustantamisen perusteista.
On ollut hienoa nähdä kurssin hakijamäärän kasvavan vuosi vuodelta. Monet kurssilaiset ovat vuosien varrella ryhtyneet ammattimaisiksi biisintekijöiksi tai tuottajiksi.
