Suomi on satojen festivaalien maa

Kai Amberlan mukaan suomalaisilla musiikkifestivaaleilla ja muillakin kotimaisilla festivaaleilla menee yleisesti ottaen hyvin.

– Näin siitä huolimatta, että Suomen ja koko Euroopan taloustilanne on mitä on. Aiempinakin taantuma- ja lama-aikoina on havaittu festivaalien ja ylipäätään kulttuurin olevan viimeisiä paikkoja, mistä säästetään. Festivaaliala on tietenkin monimuotoinen, eikä kaikilla mene yhtä hyvin. Mutta näin on ollut aina ennenkin ja isossa kuvassa ala porskuttaa hyvin eteenpäin.

Vuoden 2016 festivaalitilastot valmistuvat tammikuussa. Amberlan mukaan jo nyt on selvää, että tänäkin vuonna suomalaisilla festivaaleilla on yli kaksi miljoonaa kävijää.

– Kaikki on hyvin silloin, kun eri festarit pääsevät itse asettamiinsa tavoitteisiin. On tietysti vielä parempi, jos tavoitteet ylitetään.

Suomessa järjestetään vuosittain satoja festivaaleja. Finland Festivalsin jäsenkuntaan kuuluu lähes sata kotimaista festivaalia kulttuurin eri sektoreilta. Sen tarjonnasta löytyy käytännössä musiikin koko kirjo rockista jazziin ja oopperasta folkiin. Yhdistys tukee festivaalien toimintaedellytyksiä, vaikuttaa aktiivisesti alaa koskevaan lainsäädäntöön, tekee promootiotyötä, tiedottaa, tutkii ja kouluttaa.

Amberlan mukaan festivaaleja järjestetään nykyään paljon ammattimaisemmin kuin takavuosikymmeninä.

Festivaaliala käynnistyi kunnolla 1960-luvulla.

– Monia festareita organisoitiin ensin harrastepohjalta ja alan pioneerit joutuivat pakon edessä opettelemaan alan monet käytännöt kokeilemisen, erehtymisten ja onnistumisten ristiaallokossa. Nyt meillä on ensimmäinen sukupolvi, joka on saanut festivaalien tuottamiseen koulutuksen. Näin toiminnasta on tullut paljon ammattimaisempaa ja erilaisiin yllätyksiinkin osataan varautua paremmin.

Omaleimaisia tapahtumia

Ulkomaille suuntautuva promootiotyö on Finland Festivalsin yksi tärkeä sektori. Yhdistys haluaa vahvistaa yhdessä matkailualan toimijoiden kanssa ajatusta siitä, että Suomi on kiinnostava festivaali- ja kulttuurimaa. Amberlan mukaan monesti Suomi saatetaan ajatella enemmän luontokohteena, jossa on kauniita järviä ja Lapin tuntureita.

– Ei tuossakaan mielikuvassa mitään vikaa ole. Haluamme kuitenkin vahvistaa sitä mielikuvaa, että Suomesta löytyy myös elinvoimaista kulttuuria, huippuluokan taidetta ja monenlaista osaamista. Suomi tarjoaa ulkomaisellekin matkailijalle monipuolisen kattauksen laadukkaita festivaaleja, hauskanpitoa ja elämyksiä. Ei ole tietenkään helppoa saada tätä viestiä eteenpäin, koska maailmassa on paljon muitakin hyviä festivaalimaita.

Amberla muistuttaa, että Suomessa on paljon omaleimaisia tapahtumia.

– Maailmassa ei ole esimerkiksi muita oopperafestivaaleja, jotka pidettäisiin Savonlinnan Oopperajuhlien tavoin pienellä saarella keskiaikaisessa linnassa. Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla on ajatuksena mennä mahdollisimman kauas kaikesta paikkaan, jossa on vain hiljaisuutta ja musiikkia. Tuska-festivaalissa Helsingin ytimeen kokoontuu hardcore metallimusiikin ystävien heimoa eri puolilta maailmaa, Amberla listaa esimerkkeinä.

Finland Festivals tekee yhteistyötä muun muassa Finpron matkailunedistämisyksikön Visit Finlandin kanssa.

– Osallistumme erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin ja workshoppeihin sekä tapaamme matkailualalla portinvartijoina toimivia ammattilaisia. Pääviestimme heille on se, että Suomeen suuntautuviin matkailupaketteihin kannattaa sisällyttää festivaaleja ja ylipäätään kulttuuria.

Digitalisoitumisen haasteet

Amberla muistuttaa, että Finland Festivals keskittyy koko festivaalikentän tunnetuksi tekemiseen ja Suomen maabrändin kehittämiseen. Samalla pyrkimyksenä on, että yhä useampi festivaali kehittäisi yhdessä matkailutoimijoiden kanssa tasokkaita ja helposti ostettavia matkailutuotteita kulttuurimatkailijan tarpeisiin. Yksittäisten festivaalien tulee kuitenkin hoitaa itse varsinainen tapahtumamarkkinointi.

– Kaikki festivaalit eivät ole tietenkään asiassa yhtä kunnianhimoisia, eivätkä näe järkevänä investoida ulkomaisten turistien houkutteluun. Mutta yhä useampi näkee matkailussa mahdollisuuden kasvattaa myyntivolyymejä.

Perinteisesti viestiä on saanut eteenpäin henkilökohtaisten suhteiden ja pitkäaikaisen yhteistyön avulla. Verkkomaailman vahvistuminen ja indie-matkailijoiden määrän raju kasvu on kuitenkin muuttanut tilannetta.

– Suurin osa nykynuorista ja yhä useampi osa myös vanhempia matkailijoita klikkailevat netissä, varaavat liput ja tekevät kaiken itse ilman matkatoimistojen ohjailua. Heidän tavoittamisensa ei ole helppoa. Tähänkin osavastauksena voi olla kulttuurisen maakuvan vahvistaminen.

Amberla toteaa, että tähän mennessä digimaailma ja verkossa eläminen näyttää vain korostaneen ihmisten tarvetta olla toistensa kanssa tekemisissä myös fyysisesti.

– Emme kuitenkaan tiedä, miten digitaalinen vallankumous etenee ja millä tavalla se vaikuttaa esimerkiksi nuorten käyttäytymiseen. Festivaaleilla on mennyt pitkään erittäin hyvin, mutta onko tilanne enää sama viiden tai kymmenen vuoden päästä.

– Ajatus maailman nopeasta muuttumisesta ei ole vain klisee, vaan tosiasia. Esittävät taiteet eivät voi jäädä tässä syrjään, vaan niiden on oltava mukana keskustelussa.