25.03.2019 Teksti: Riikka Railimo. Kuvat: Kaisa Huikuri

Tänään Euroopan parlamentissa ratkaistaan, eteneekö tekijänoikeusdirektiivi kohti uutta lainmuutosta. Jo neljä vuotta sitten komissio julkaisi listan aloitteita digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, ja yksi niistä oli nykyaikaisempi ja eurooppalaisempi tekijänoikeuslainsäädäntö. Arvasikohan kukaan silloin, miten pitkä ja näkyvä prosessi olisikaan edessä, pohtii Teoston yhteiskuntasuhteiden ja EU-asioiden päällikkö Riikka Railimo.

Tekijänoikeusuudistuksen yhdeksi kaikkein korostuneimmaksi artiklaksi kehkeytyi numero 13, jossa tartuttiin ns. arvokuilun ratkaisemiseen. Ongelman ytimessä on se, että internetin alustapalveluiden liiketoimintamalli rakentuu luovien sisältöjen vapaan saatavuuden varaan, mutta palvelut eivät maksa tekijänoikeuskorvauksia oikeudenhaltijoille lainkaan tai aineistojen todellisen hyödyntämisen mukaisesti. Näin luovien sisältöjen arvo jää alustapalveluille sen sijaan, että se palautuisi oikeudenhaltijoille.

Lainsäädännön päivittämiselle on ollut tarvetta; luovien alojen sisällöt siirtyvät enenevissä määrin juuri alustapalveluille ja siksi reilut pelisäännöt ovat enemmän kuin tarpeen.  Vain laadukkailla sisällöillä turvataan myös alustapalvelujen ja muun digitalouden innovaatioiden elinvoimaisuus.

Yksinkertaistettuna direktiivin sisältö koskee taloudellisten suhteiden tasapainottamista isojen alustojen, kuten YouTube, Facebook ja Google News, sekä media-alan kustantajien ja muiden sisällöntuottajien välillä. Oikeudenhaltijat ympäri Eurooppaa ovat kampanjoineet direktiivin hyväksymisen puolesta, jotta tekijät saisivat oman osuutensa alustapalveluiden tuottamasta arvosta. Neuvottomaksi eivät ole jääneet edellä mainitut suuryrityksetkään. Massiiviset sähköpostikampanjoinnit viime vuonna saivat monet mepit pyörittelemään päitään. Ja Googlen omistama Youtube on kohdistanut viestejä niin tubettajille kuin kuluttajillekin artikla 13:sta ja kehotuksista vastustaa direktiivin hyväksymistä. Tubettajat ovat monille nuorille se ainoa ”uutiskanava”, joten medialukutaitoa nykyisin tarvitaan. Vaikuttavaa on myös tavoitettavuus eli kuinka helppoa on saavuttaa satojen miljoonien ihmisten huomio yksittäisellä pop up -ikkunalla Youtubeen kirjautuessa.

Kysely: teknologiajättien toimintaan toivotaan lisää sääntelyä

Tutkimusyhtiö Harris Interactiven tuoreen kyselyn mukaan eurooppalaiset haluavat tiukempaa sääntelyä koskien sellaisia teknologiajättiläisiä, kuten Google ja Facebook. Kyselyyn osallistui 6 600 henkilöä kahdeksasta maasta: Ranskasta, Saksasta, Puolasta, Espanjasta, Italiasta, Tšekin tasavallasta, Kreikasta ja Romaniasta.

Kyselyn mukaan suuri osa vastaajista haluaisi, että EU:n päätöksissä huolehditaan siitä, että määräävässä asemassa olevat teknologiayritykset olisivat velvollisia maksamaan sisältöjentekijöille korvauksia oikeudenmukaisesti silloin, kun heidän teoksiaan käytetään alustapalveluissa.

Kyselyyn vastanneista 64 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unioni ei ole viimeisen viiden vuoden aikana luonut riittävästi sääntelyä koskien yhdysvaltalaisia teknologiajättejä. Vastaajista 80 prosenttia kannattaa EU-tason sääntelyn toteuttamista, jotta taiteilijat ja sisällöntuottajat saisivat oikeudenmukaisesti korvauksia heidän sisältöjensä jakamisesta ja hyödyntämisestä alustapalveluissa, jotka tekevät voittoa sisältöjen avulla.

Vastaajien kanta on myös vahva viesti eurooppalaisille poliitikoille, joilla on kaksi kuukautta aikaa EU:n parlamenttivaaleihin.

Nyt käsillä oleva uudistus digitaalisilla sisämarkkinoilla tähtää ennen kaikkea korjaamaan markkinahäiriön, joka alustapalveluilla on etunaan. Jotta jatkossakin saisimme nauttia laadukkaasta sisällöstä, kuten musiikista, on vain todettava ja ennen kaikkea päätettävä, että nykyiset pykälät ovat vanhentuneita ja uusia tarvitaan tilalle. Tämän tosiasian tunnustamista toivotaan myös Euroopan parlamentin jäseniltä.

Euroopan tekijänoikeusdirektiivin lopullisesta tekstistä äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa maaliskuun 26. päivä.

LISÄTIETOA:

Tutustu tarkemmin kyselytutkimukseen: Tulokset maittain ja teemoittain

Kyselyn teetti helmikuussa 2019 Gesac (European Grouping of Societies of Authors and Composers), joka on Teoston eurooppalainen kattojärjestö ja edustaa lukuisia luovia sektoreita, mm. musiikkia, kuvataiteita ja audiovisuaalisia aloja.