Tekijänoikeusdirektiiviin mallia Tanskasta?

Kirjoitin syyskuussa tekijänoikeusdirektiivin, eli ns. DSM-direktiivin (EU) 2019/790 kansallisen voimaansaattamisen tilanteesta. Direktiivi, joka tulisi saattaa voimaan kesäkuussa, pitää sisällään artiklan 17, jonka tarkoituksena on korjata ns. arvokuiluongelma.

Arvokuilulla viitataan siihen epäsuhtaan, että verkon alustapalvelut ovat jo pitkään hyödyntäneet luovia sisältöjä ja jakaneet niitä alustoillaan – oikeudenhaltijoiden kustannuksella. Artikla 17:n tärkein tehtävä on vahvistaa, että nämä palveluntarjoajat välittävät sisältöjä yleisölle, mikä puolestaan edellyttää oikeudenhaltijoiden ennalta antamaa lupaa ja sopimista sisällön käytöstä.

Suomessa odotamme edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ehdotusta direktiivin voimaansaattamisesta. Aika on käymässä vähiin.

OKM:n joulukuussa julkaisema esitys käsittelee vain pientä osaa artiklan 17 kysymyksistä ja herättää enemmän huolta kuin luottamusta. Valmistelu näyttää etenevän vastoin direktiivin tarkoitusta, ja myös vastoin muissa EU-maissa omaksuttua voimaansaattamista.

Vaikka direktiivi edellyttää, että alustalla on tekijänoikeudellinen vastuu sisällöstä, OKM:n esityksen mukaan Suomessa vastuu alkaisi vasta sitten, kun tekijä nimenomaisesti pyytää poistamaan sisällön. Tämä olisi selkeä poikkeama direktiivin sanamuodosta eikä toteuttaisi direktiivin tarkoitusta poistaa arvokuilu.

Direktiivi on tasapainossa – sitä ei pidä keikuttaa

Suosituksemme syyskuussa oli, että direktiivi saatettaisiin voimaan mahdollisimman pitkälle sen sanamuotoja seuraten.

Professori Eleonora Rosati Tukholman yliopistosta kirjoitti hiljattain blogissaan Five considerations for the transposition and application of Article 17 of the DSM Directive vahvistaen sen, mikä on ollut Teostonkin kanta voimaansaattamisen osalta kaiken aikaa: Tasapaino eri tahojen oikeutettujen intressien välillä on haettu ja löydetty direktiivin perusteellisen valmistelun yhteydessä jo vuonna 2019, eikä tätä tasapainoa tulisi enää keikuttaa.

Esimerkiksi alustapalveluiden käyttäjien oikeudet on jo huomioitu direktiivissä muun muassa ulottamalla alustojen lisenssi kattamaan käyttäjien tekemät sisältöjen lataamiset, pakollisilla tekijänoikeuden poikkeuksilla ja rajoituksilla ja valitus- ja oikeussuojamekanismilla.

Kansallisen lainsäätäjän tehtävänä ei ole tässä vaiheessa avata direktiivin keskeisiä lähtökohtia. Direktiivin tavoitteen mukainen sisämarkkinoiden harmonisointi ja oikeustilan selkiyttäminen edellyttävät mahdollisimman yhdenmukaisia käytäntöjä eri jäsenmaissa.

Direktiivin suoraviivainen noudattaminen olisi ollut perusteltua myös aikataulunäkökulmasta. Useassa niistä jäsenmaista, joissa voimaansaattaminen on pitkälti noudattanut direktiiviä, ollaan aikataulussa Suomea edellä.

Esimerkkeinä voidaan mainita Ranska, Hollanti ja Tanska. Näistä Tanska on erityisen kiinnostava Suomen kannalta paitsi maantieteellisen ja kulttuurisen läheisyyden vuoksi, myös siitä syystä, että Pohjoismaissa on pitkä perinne yhteistyöstä tekijänoikeuslainsäädännön valmistelussa.

Tanskassa on toimiva ja hyvä malli

Tanskassa lainvalmistelussa vastuussa oleva kulttuuriministeriö julkaisi ehdotuksen artiklan 17 voimaansaattamisesta jo joulukuussa julkista konsultaatiota varten.

Tanskassa kansallinen lainsäätäjä on lähtenyt siitä, että kansallisessa laissa on pitäydyttävä mahdollisimman lähellä direktiivin alkuperäistekstiä. Näin varmistetaan sekä toimivat sisämarkkinat EU:ssa että taataan luovien sisältöjen tekijöille kohtuullinen korvaus sisältöjensä hyödyntämisestä alustoilla.

Tanskan mallissa alustojen vastuu sisältöjen välittämisestä tehdään selväksi siten kuin artikla 17 edellyttää: On alustan vastuulla hankkia lupa sisältöjen välittämiseen ja saattamiseen yleisön saataville. Ehdotuksessa on myös tasapainoisesti ja toimivalla tavalla huomioitu ne edellytykset, joilla alusta voi vapautua vastuusta, mikäli se on pyrkinyt aktiivisesti hankkimaan luvan sisällön jakamiselle, tai jos se ei ole saanut lupaa, estänyt sisältöön pääsyn.

Suomessa joudumme siis vielä ainakin tovin odottelemaan OKM:n ulostuloa artiklan 17 voimaansaattamiseksi. Luotamme kuitenkin siihen, että joulukuisen esityksen valuviat on tässä ajassa ehditty korjata. Hyvää esimerkkiä ei onneksi tarvitse etsiä Tanskaa kauempaa.