Tekoäly musiikissa – miten käy musiikintekijän?
”Huonommat säveltäjät voivat lopettaa säveltämisen ja paremmat voivat siirtyä eläkkeelle.”
Näin tuumi suomalaisen iskelmämusiikin legenda Toivo Kärki Ylen ohjelmassa vuonna 1967. Kärki oli saanut kuulla tangon Kesän muistatko sen, jonka sävel oli syntynyt Turun yliopiston sovelletun matematiikan laitoksella. IBM 1130 -tietokoneelle oli opetettu suomalaisten tangojen tuttuja säkeitä, joiden pohjalta kone teki uuden kokonaisuuden.
Reilussa 50 vuodessa ovat tietokoneet ja ohjelmat kehittyneet niin, että säveltäminen tietokoneen avulla on arkipäivää. Tekoäly on kehittynyt siihen pisteeseen, että mediatalot joutuvat miettimään uusiksi suhtautumistaan tekstin ja kuvien luomiseen. Yhtä lailla moni on ryhtynyt pohtimaan, viekö tekoäly työt musiikin parissa.
Tekoäly oli aiheena toukokuun Teosto Talks -tilaisuudessa, jossa puhujavieraana oli muusikko, ohjelmoija ja tekoälyyn musiikissa erikoistunut Valerio Velardo. Velardo on The Sound of AI -palvelun johtaja ja tekoäly-startup Melodriven perustaja, joka uskoo vankasti tekoälyn mahdollisuuksiin musiikin luomisessa. Hän ei pidä tekoälyä uhkana, vaan uutena työkaluna.
Uuden edessä
Huhtikuussa musiikkimaailmaa kohahdutti tekoälyn avulla luotu ja viraalisti verkossa levinnyt kappale, joka suoraan jäljitteli Draken ja The Weekndin ääniä. Heitä edustava Universal Music vaati nopeasti suoratoistopalveluja estämään materiaaliensa käytön tekoälyalustojen opettamisessa.
Sopimus- ja lakirikkomusten lisäksi Universalin mukaan kyse on siitä, haluavatko sidosryhmät olla artistien, fanien ja inhimillisen luovan ilmaisun puolella, vai huijausten puolella epäämässä artisteilta näiden ansaitsemia korvauksia.
Velardo kritisoi Universalin lausuntoa. Hän kuvaa tekoälyn tuloa vallankumouksena, joka vyöryy kohti hyökyaallon lailla. Sitä vastaan ei kannata pyristellä. Esimerkkeinä kehityksen kelkasta jääneistä Velardo mainitsee Nokian matkapuhelinbisneksen ja filmikameratarvikkeisiin keskittyneen Kodakin.
“Ne, jotka eivät sopeudu, kuolevat.”
Velardon mukaan tekoälyn tuloa on turha yrittää vastustaa. Hän ei myöskään allekirjoita Universalin näkemystä siitä, että ekosysteemi jakautuisi artisteihin ja faneihin sekä vastapuolella huijareihin. Hänen mukaansa musiikissa on pohjimmiltaan kyse ihmisistä ja tarinoista. Faneja kiinnostaa musiikin lisäksi myös se, kuka ja ketkä musiikkia tekevät.
Musiikissa on aina ollut kyse ideoiden herättämisestä eloon erilaisin välinein, olkoon välineenä sitten yksittäinen soitin tai koko orkesteri. Yhtä lailla tietokoneet, ohjelmat ja nyt tekoäly ovat vain välineitä musiikin luomiseen.
Musiikin historia on työkalujen historia. Kautta aikojen ihminen on etsinyt työkaluja luovaan ilmaisuun ja inspiraatioon.Valerio Velardo
Ensimmäisten levyjen pelättiin tappavan musiikin, kun sitä ei enää tarvinnutkaan esittää elävänä yleisön edessä. Näin ei käynyt, eivätkä alkuaikojen digitaaliset työkalutkaan musiikkia tappaneet, joten ei tapa tekoälykään, Velardo katsoo. Samalla tekoäly helpottaa uusien tekijöiden mukaantuloa.
Velardon mukaan tekoäly tulee luomaan musiikissa uusia paradigmoja ja liiketoimintamalleja. Musiikkia voidaan alkaa räätälöidä. Esimerkkinä hän mainitsee videopelit, joiden fantasiamaailmoissa pelaajat voivat viettää aikaa satoja, jopa tuhansia tunteja, mutta joihin musiikkia on sävelletty vain joitain tunteja. Tekoälyn avulla voidaan peliin luoda musiikille raamit ja tekoäly säveltää loputtomasti uutta musiikkia pelin eri tilanteisiin.
Teknologisten läpimurtojen kohdalla esiin nousee aina voittajia ja häviäjiä. Velardon mukaan voittajia ovat ne, jotka ottavat muutoksen vastaan ja hyödyntävät sitä.
Ei uhka, vaan mahdollisuus
Testo Talksissa tekoälyn roolia olivat pohtimassa myös paneelikeskustelijat, musiikintekijä Jukka Immonen, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Jaana Pihkala sekä Teoston data-analyytikko Antti Rask. He kaikki kokevat tekoälyn olevan ennemmin mahdollisuus kuin uhka.
Jukka Immonen kertoi paneelin juontajalle, Teoston Vappu Auralle olevansa tekoälyn suhteen utelias ja tehneensä jo kokeiluja. Esimerkiksi inspiraation hakemisessa tekoäly on hyvä apu.
“Inspiraation lähdettä on sämpläämisestä lähtien etsitty aina”, Immonen kuvailee.
Hän kertoo myös miettineensä, mikä olisi paras tapa käyttää tekoälyä. Inspiraatio ei synny siitä, että pyytää tekoälyä kirjoittamaan laulun. Sen sijaan biisin aiheen voi saada vaikka pyytämällä tekoälyltä elokuvan synopsiksen.
Tekoälyn suhteen olen utelias, opettelen itse sitä käyttämään ja yritän keskustella siitä, miten tekoälyä voisi käyttää. Se on lähinnä inspiraation hakemista.Jukka Immonen
Tilaisuudessa keskustelua herätti myös se, kuinka paljon uutta musiikkia maailmaan mahtuu. Rask pohti asiaa Teoston näkökulmasta ja totesi, että paine aina vain lisääntyvän datamäärän hallitsemisessa kasvaa. Tilitysten datamäärä on jo nyt valtaisa.
Immonen puolestaan ei ole huolissaan musiikin tekemisen lisääntymisestä. Hänen mielestään massa on valtava jo ilman tekoälyä ja vain häviävän pieni osa musiikin tekijöistä pystyy sillä elantonsa tienaamaan. Tekoälyn tulo lähinnä vaikeuttaa musiikin kuratointia.
”Hittibiisissä on todella monta elementtiä, jotka sen syntymiseen vaikuttavat. Usein siinä on asiat myös jollain tavalla vähän väärin. Ja lopulta kuluttajat ratkaisee.”, Immonen pohtii.
Pihkalan mukaan pitää myös miettiä, ylittävätkö massoittain tuotetut biisit teoskynnystä. Hän ei myöskään suoralta kädeltä osta Valerio Velardon esittämää ajatusta siitä, että tekoälyn tulo poistaisi välikäsiä kuten levy-yhtiöitä musiikista. Hänen mukaansa ihmisille tulee ähky, kun musiikkia tulee liikaa.
”Silloin tarvitaan nimenomaan niitä välikäsiä, jotka tuovat musiikkia yleisön saataville ja jalostavat sitä eteenpäin. Sitä paitsi levy-yhtiöissä työskentelee aika lahjakkaita ihmisiä, he kyllä poimivat sieltä niitä helmiä.”
Ihmistekijöiden oikeuksia kunnioittaen
Tekijänoikeuksissa kiinnostaa paitsi se, omistaako joku tekijänoikeudet tekoälyn luomaan musiikkiin, kuin myös se, kuinka paljon tekoäly lainaa tai jopa varastaa musiikin tekijöiden ja artistien töitä. Tekoäly ei voi luoda jonkin artistin tyylistä musiikkia, ellei se ole ensin käynyt tutkimassa artistin musiikkia, muistuttaa TTVK:n Jaana Pihkala.
Tekoälyllä tuotetussa musiikissa katsoisin kyllä sitä sisältömassaa, jonka avulla se on tuotettu. Tekoälysovelluksen kouluttaminenhan on eräänlaista kappaleen valmistamista.Jaana Pihkala
Aina ei kuitenkaan ole selvää, mitä musiikkia tekoälysovellusten pohjana on käytetty.
“Tällä hetkellä tuntuu, että siinä on eräänlainen mustan laatikon ongelma. On todella haastavaa saada kiinni, mitä tarkalleen ottaen on käytetty missäkin”, Teoston Antti Rask kuvailee.
Kysyttäessä, pitäisikö musiikintekijöiden koettaa kieltää materiaalinsa käyttö vai pyrkiä lisensoimaan ja monetisoimaan sitä, Rask katsoo, että tekijöillä pitäisi olla mahdollisuus valita. Tekninen toteutus sekä kieltämiselle että lisensioinnille voi kuitenkin olla vaikea.
Jukka Immonen puolestaan toteaa, ettei näe ongelmaa siinä, että musiikkia kierrätetään, jos lopputulos on hyvä. On yhdentekevää, onko tekijänä ollut tekoäly vai joukko ihmisiä. Melodioita kierrätetään jo nyt, ja jos joku tarjoaisi hänen materiaalinsa pohjalta tekoälyn avulla luotua uutta musiikkia, ei hänellä olisi tarvetta kieltää käyttöä, kunhan biisi on hyvä.
Oma kysymyksensä ovat uusien kappaleiden saamat tilitykset. Tällä hetkellä puhtaasti tekoälyllä tuotetut kappaleet eivät saa suojaa, sillä niille ei synny tekijänoikeutta.
“Tekijänoikeus suojaa luovaa ja persoonallista ilmaisumuotoa, ei ideoita”, TTVK:n Pihkala muistuttaa.
Jos tekoälyä sen sijaan on käytetty apuna jonkin teoksen luomistyössä, voidaan kokonaisuus rekisteröidä tekijänoikeuden suojaa saavaksi uudeksi teokseksi.
