Tekoäly, musiikki ja tekijänoikeudet – miten tekoäly muuttaa musiikkialaa?
Ei tarvitse juurikaan mennä ajassa taaksepäin, kun tekoäly ja musiikin tekeminen samassa lauseessa oli lähinnä asiaan vihkiytyneiden puuhastelua. Nyt lähes kuka tahansa voi tuottaa sekä musiikkia että sanoituksia, ymmärtämättä sen kummemmin tekoälystä kuin musiikistakaan. Teoston data-analyytikko Antti Rask pohtii blogissaan tekoälyn vaikutuksia musiikkialan tulevaisuuteen.
Tekoäly ja musiikin tekeminen- tilanne tekoälyn ja musiikin tekemisen välillä on samaan aikaan hämmentävä, innostava ja mielenkiintoinen. Väitän, että kukaan meistä ei tässä hetkessä osaa ennustaa, mihin kaikkeen tekoälyn kehittyminen vielä johtaa. Lienee kuitenkin selvää, että olemme seuraavan musiikillisen ja teknologisen murroksen kynnyksellä.
Koska tekijänoikeuksissa on muiden, ylevämpien, oikeuksien lisäksi kyse rahasta, tekoälyyn kohdistuu ristiriitaisia pelkoja ja odotuksia.
Mistä tekoälyssä on kyse?
Netti alkaa täyttyä esimerkeistä, joissa tekoäly on luonut biisejä Adelen ja Draken kaltaisten artistien feikkiversioina. Jopa David Guetta on innostunut kokeilemaan tekoälyä. Sen lopputuloksena feikki-Eminemiä kuultiin hiljattain hänen keikkansa alussa. Lopputuloksista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta itsekin näitä eri palveluita testanneena voin ainakin todeta, että yksinkertaisen soivan tuotoksen tekeminen tapahtuu käden käänteessä. Ainakin verrattuna siihen, miten kauan vastaavan tekemiseen menisi perinteisemmin keinoin.
Kyse on kuitenkin paljon isommasta asiasta. Googlen tutkijat julkaisivat juuri demon sekä taustoittavan tutkimuspaperin ja datasetin MusicLM:stä. Idea on sama, jota olemme jo päässeet todistamaan kuvien suhteen: tässä tapauksessa se on musiikki, jota tekoäly tuottaa kuvailutekstin perusteella. On hyvä tiedostaa, että tämäntyyppisen tekoälyn kehittäminen vaatii olemassa olevaa dataa. MusicLM hyödyntää YouTubesta löytyvää musiikkia ja mukana on myös tekijänoikeudella suojattua materiaalia.
Menee vielä aikaa ennen kuin Google julkaisee MusicLM:n suurelle yleisölle. Muun muassa siksi, että pieni osa tekoälyn tuottamasta musiikista on ollut vain kopioita teoksista, joilla sitä oli koulutettu. On kuitenkin vain ajan kysymys, että MusicLM:n kaltainen teknologia leviää arkikäyttöön. Kuten musiikkia ja tekoälyä yhdistävän startupin, Boomyn, perustaja ja toimitusjohtaja Alex Mitchell totesi Billboardin jutussa: ”jos 100 000 uutta biisiä markkinoille päivässä tuntuu isolta lukemalta, teillä ei ole mitään käsitystä mitä seuraavaksi on tulossa”. Mitä sitten voisi olla tulossa?
Ainakin yksittäisen teoksen arvo keskimäärin voi laskea, kun tarjolla olevien teosten määrä räjähdysmäisesti kasvaa. Toki edelleen tulee hittejä, joihin kohdistuu muita isompi osa huomiosta ja kuunteluista. On myös mahdollista, että ”made by humans” nousee jonkinlaisen luksustuotteen asemaan, jolloin sillä on tietty lisäarvo.
Toisessa ääripäässä: mitä helpompaa tilanteeseen nähden tarpeeksi hyvän musiikkiteoksen tuottaminen on, sitä enemmän tekoälyä tulevaisuudessa myös käytetään. Varsinkin, jos sillä pystytään merkittävästi säästämään kustannuksissa.
Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Ainakin tekijänoikeusjärjestössä työskentelevän musiikintekijän ja muusikon näkökulmasta herää lähinnä paljon kysymyksiä. Eikä niihin vielä tunnu olevan mielipiteitä vahvempia vastauksia.
Miten tekoäly liittyy musiikin tekijänoikeuksiin?
Tekoälyn käytön yleistyessä raja ihmisen ja koneen luoman sisällön välillä hämärtyy. Mikä sitten lasketaan luovuudeksi tekoälyn aikakaudella? Onko tekoäly tekijä siinä missä ihminenkin? Vaikuttaako tekoälyn käyttö teoskynnyksen ylittymiseen? Onko mahdollista, että tekoäly tuottaa saman teoksen useammalle käyttäjälle? Onko tekoälyn luojalla oikeuksia syntyvään teokseen? Näihin kysymyksiin on vastattava, että voidaan määrittää, kuka omistaa oikeudet tekoälyn tuotoksiin.
Tekoäly luo tarpeen uudelle lainsäädännölle
Yhdysvalloissa on jo käyty oikeutta luovan panoksen määrittelyyn liittyen. Smithsonian Magazinen esittelemässä tapauksessa U.S. Copyright Office on viime vuonna todennut Stephen Thalerin kehittämän tekoälyn tuottamasta kuvasta: ”siitä puuttuu tekijänoikeusvaatimuksen tueksi tarvittava inhimillinen tekijä”. Kyseisen kaltainen oikeustapaus ei ole tietenkään ainut ja ne tulevat lisääntymään. Tekoäly herättää myös muita tekijänoikeuksiin liittyviä juridisia kysymyksiä.
Jos tekoäly luo jotain, kenellä on oikeudet? Kuka on vastuussa, jos tekoäly luo jotain, joka loukkaa olemassa olevaa tekijänoikeutta? Missä määrin tekoälyjä kehittäneet yhtiöt voivat määritellä näistä asioista omissa käyttöehdoissaan?
Kysymysten ratkaisemiseksi on tarpeen säätää uusia lakeja, mielellään EU-tasolla. Niissä tulee määritellä sekä tekoälyn luojien että käyttäjien oikeudet ja velvollisuudet. EU:ssa on asia ollut valmisteilla jo vuodesta 2018, mutta aikaa kuluu vielä ennen kuin kyseinen työ näkyy käytännössä.
Ihmistekijöiden oikeudet on turvattava
Tekoälyn nousu ravistelee perinteistä luovaa alaa. Tekoälyn luomien teosten yleistyessä onkin tärkeää varmistaa, että ihmisten oikeuksia suojellaan riittävästi, esimerkiksi edellä mainituilla muutoksilla lainsäädäntöön.
Tekijänoikeusjärjestöjen rooli
Teostossa ja muissakin tekijänoikeusjärjestöissä on luonnollisesti varmistuttava siitä, että asiakassopimus, tilityssääntö ja muut tarvittavat asiakirjat ovat ajan tasalla. Meillä tulee olla aktiivinen rooli keskustelussa edustamamme musiikin ja siihen liittyvän datan hyödyntämisestä tekoälyn syötteenä.
Tekoäly on jo täällä – aika sopia pelisäännöistä
Olen tässä tekstissä käyttänyt tekoälyn termiä sen laajassa merkityksessä. En kuitenkaan missään tapauksessa väitä, että ihmisen pyynnöstä luovalta vaikuttavia tuotoksia tuottava ohjelma olisi oikeasti älykäs tai luova siinä mielessä kuin ymmärrämme ihmisen älykkyyden ja luovuuden.
En ole myöskään huolissani siitä, että kone olisi syrjäyttämässä ihmistä aktiivisena taiteen tekijänä. Tekoäly on huono isäntä, ainakin toistaiseksi. Mutta hyväksi rengiksi siitä kyllä on, myös YleX:n haastattelemien ammattimaisten musiikintekijöiden mielestä.
Ammattilaisille tekoäly on tulevassa yksi työkalu muiden joukossa. Eikä ole mitään yhtä tekoälyä, vaan sovelluksia tullee yhtä paljon kuin tarpeitakin ilmenee.
Ehkä on hyvä mainita, että tämänkin blogitekstin kirjoittamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Se ei korvannut tutkimus- ja ajatustyötä, mutta nopeutti huomattavasti tekstin tuottamista.
Oleellisinta tässä tilanteessa on, Teostossa ja musiikkialalla laajemminkin, keskustella ja sopia pelisäännöistä kertaheitolla muuttuneessa maailmassa. Kissa on jo ulkona säkistä!
Antti Rask tuli töihin Teoston asiakaspalveluun vuonna 2012. Toukokuussa 2022 alkanut työtehtävä Data Analytics Leadina on hänen viides työtehtävänsä Teoston sisällä. Teosto-työnsä lisäksi Antti pitää yllä kosketusta musiikkialaan laulamalla mm. Sounds of Mercy -gospelkuorossa ja kansanmusiikkitriossa Antti & Isotalo.