Tekoälyä musiikintekijän työkalupakkiin – näin Stig hyödyntää uutta teknologiaa

Teoston tammikuussa 2025 julkaistussa tutkimuksessa kysyttiin musiikkialalla työskentelevien suhdetta tekoälyyn. Vastaajista yli puolet kertoi, että heillä on hyvä käsitys tekoälyn suomista mahdollisuuksista ja uhista, ja jopa 47 prosenttia kertoi käyttäneensä tekoälysovelluksia. Osuus on korkeampi kuin heidän kollegoillaan Ranskassa ja Saksassa.

Vuoden 2023 kyselyyn verrattuna huoli erilaisista uhkakuvista oli kuitenkin lisääntynyt. Erityisinä huolina vastaajat mainitsivat oman toimeentulonsa ja tekoälyn aiheuttaman epäreilun kilpailun. Neljä viidestä uskoi tekoälyn myös jo heikentäneen heidän tulojaan.

Vaikka 2020-luvun megailmiöksi noussut tekoäly on moninainen käsite ja ollut olemassa jo pitkään, muuttui monen käsitys tekoälystä vasta sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen OpenAI julkaisi ChatGPT-palvelunsa verkossa marraskuussa 2022.

Vain reilussa kahdessa vuodessa on markkinoille ja verkkoon tulvinut valtavat määrät generatiivisia tekoälytyökaluja. ChatGPT on monille tuttu ensisijaisesti tekstiä tuottavana chatbot-juttelukaverina, jolta voi kysyä visaisiakin asioita. ChatGPT osaa vastata ainakin hyvin vakuuttavan oloisesti, jos ei välttämättä aina oikein.

Tekstiä tuottavien laajojen kielimallien rinnalle ovat nousseet myös kuvia, videoita ja musiikkia tuottavat työkalut. Samalla on jouduttu pohtimaan sitä, miten tekoäly muuttaa luovia aloja ja musiikin tuotantoa.

Tekoäly ja ihminen yhdessä

Musiikintekijä-artisti Stiginä tunnettu Pasi Siitonen esitteli omia kokeilujaan ja tekemisiään erilaisten tekoälypalvelujen parissa. Siitonenkertoi olleensa jo pitkään kiinnostunut tekoälytekniikoista aina ensimmäisistä tekstiä jatkavista työkaluista alkaen.

“Käytän päivittäin jonkinlaisia tekoälytyökaluja, varsinkin ChatGPT:tä”, Siitonen kuvaili.

Musiikkiprojektiensa ohessa Siitonen kertoi olevansa mukana myös parissa startupissa, joista toinen liittyy tekoälyn käyttöön reaaliaikaisessa äänen muokkaamisessa.

Vuonna 2023 tekoälybuumin ollessa kuumimmillaan Siitonen loi yhdessä tuottaja Matias Mellerin kanssa Suomen tiettävästi ensimmäisen tekoälyartistin, Tellon. Tellon debyyttisingle Lovi (säv. & san. Matias Melleri, Pasi Siitonen) julkaistiin helmikuussa 2024. Tellon tarinasta kerrottiin TeoStoryssa myös keväällä 2024.

Tellon ensimmäinen kappale tehtiin vielä perinteisin keinoin, mutta hahmon ääni luotiin tekoälytyökaluilla. Siitonen kertoi, että toinen kappale on ollut jo tovin työn alla ja siinä tekoälyllä on osuutensa myös itse kappaleen tekemisessä.

Melleri ja Siitonen ovat hyödyntäneet Tellon toisessa kappaleessa osia eri tekoälypalvelujen tuotoksista, mutta pääosin biisiä rakennetaan edelleen perinteisin keinoin ja kahden tuottajan omia laatustandardeja noudattaen.

Siitosen mukaan musiikin tekoälypalvelut eivät vielä ole sillä tasolla, että niiltä voisi odottaa valmiita, sellaisenaan julkaisukelpoisia kappaleita. Hän viittasikin useasti perinteiseen musiikin tekemiseen ja kuratointiin ja uskoo, että ihmisen ja tekoälyn yhteistiimi on vielä pitkään parempi kuin pelkkä tekoäly.

Onko ihmisen ja tekoälyn musiikin tekeminen pohjimmiltaan aika samanlaista?

Tekoälyn toiminta perustuu sille syötettyyn laajaan pohjadataan, jonka perusteella se ryhtyy tuottamaan lopputulosta. Siitosen mukaan hänen oma työskentelynsä on pohjimmiltaan hyvin samanlaista: pään sisällä on jonkinlainen mielikuva biisistä, jota sitten lähdetään rakentamaan. Tästä näkökulmasta katsottuna musiikin tekeminen ei siis suuresti eroa tekoälyn ja ihmisen välillä.

Rajanveto musiikin tekemisessä onkin vaikeaa. Siitoselta kysyttiin, missä menee raja, että tekoälyn tuottamalla musiikilla voidaan katsoa olevan tuottaja, jos musiikkia generoidaan vähitellen hyvin tarkoilla tekstikehotteilla. Erityisesti elektronisen musiikin kohdalla vastaavaa voitaisiin tehdä myös ilman tekoälyä.

Siitonen esitti vastakysymyksen, että miten tuottajan raja ylipäänsä määritellään. Esimerkkinä hän käytti huipputuottajana pidettyä Rick Rubinia, joka käytännössä ei osaa soittaa instrumentteja, käyttää studiolaitteita tai lukea nuotteja, mutta jonka meriittejä ei silti kukaan kyseenalaista.

Onko tekoälyä käyttävä tuottaja yhtä lailla tirehtööri kuin studiolaitteita käyttävä tuottaja?

Tärkeää tekoälyn käytössä onkin promptaamisen eli tekoälylle annettavien kehotteiden tai komentojen osaaminen. Palvelusta tai työkalusta riippuen promptaamisella voidaan luoda tekoälylle erilaisia viitekehyksiä, joissa työtä ryhdytään tekemään. Edistyneempien palvelujen kanssa parempia lopputuloksia saa, kun osaa luoda sopivan lähtökohdan ja johdatella tekoälyä toivottuun suuntaan. Se, mitä palvelulle syötetään, vaikuttaa lopputulokseen hyvin paljon.

Uusi työkalu muiden rinnalle

Vaikka monet kokevat, että tekoäly saattaa uhata omaa työtä tai ansaintaa, on hyvä muistaa, että monia uusia teknologisia uudistuksia on aluksi pelätty samoin tavoin. Siitosen mukaan aikoinaan kauhisteltiin syntetisaattoreita, arpeggiaattoreita ja samplereita sekä maalailtiin, kuinka niistä saa mestariteoksia ulos vain nappia painamalla.

Siitonen kertoi itse käyttävänsä ideointiin ChatGPT:tä ja myönsi, että juuri ideoinnissa tekoäly on hyödyllinen apu. Tekoälyltä tulee pyytää nimenomaan tuhat eri ideaa, ettei botti anna yhtä ideaa tuhanteen kertaan.

“Hyvien syötteiden keksiminen on kokonaan oma luovan työn lajinsa. Yhtä yksittäistä ideaa ei kannata kysyä, sillä se tuskin on kovin hyvä, mutta pyytämällä tuhat erilaista ideaa voi muutama hyväkin löytyä.”

Promptauksen taito on tärkeä. Yksittäisiä kysymyksiä tai pyyntöjä satunnaisesti esittämällä ei tekoälyltä luultavasti saa kovin hyviä vastauksia. Harjoitus tekee mestarin!

Siitoselta kysyttiin, onko hän huomannut tiettyjä elementtejä, joista voisi tunnistaa tekoälyllä generoituja kappaleita. Kuvageneraattoreissa tyypillisiä outouksia ovat olleet esimerkiksi ihmissormien muodot ja määrät. Siitonen totesi huomanneensa, että ainakin puolet tekoälyn generoimista suomenkielisistä tekstityksistä alkaa sanoilla “neonvalot loistaa”. Geneerisiltä kuulostavat kappaleet todennäköisemmin ovat tekoälyllä generoituja.

”Vaikka ChatGPT:n taustalla on huomattavan laaja kielimalli, ei se ainakaan vielä ole viemässä leipää suomalaisten riimimestareiden suista.”

Monenlaisia työkaluja on aluksi pelätty, mutta lopulta niistä on tullut aivan arkisia työvälineitä.

Tulevaisuuden mahdollisuuksista Siitonen mainitsi lisääntymässä olevan fine tuning -ominaisuuden. Sen avulla tekoälyn laajaa pohjadataa voi täydentää ja jatkokouluttaa omalla materiaalilla, ja näin saada lopputuloksen kuulostamaan enemmän omalta tuotannolta kuin geneerisiltä tuotoksilta.

Tekoälysovellusten parhaista ominaisuuksista täytyy maksaa

Säveltäjä Harri Wessman oli kiinnostunut tekoälypalveluiden hinnoittelusta. Pasi Siitosen mukaan maksuttomilla kokeiluversioilla ei pääse paljoa alkua pidemmälle, vaan hyvin nopeasti on kallistuttava maksullisten versioiden puoleen. Tässä yhteydessä Siitonen mainitsi olevansa innoissaan lisääntyvästä kilpailusta. Uhkana on hintojen nousu niin korkealle, että vain rikkaimmilla on mahdollisuus käyttää laadukkaita tekoälytyökaluja.

Musiikkimaailmassa tekoälyn mahdollisuuksia on muuallakin kuin itse musiikin luomisessa.

Muusikko ja musiikintekijä Dimi Doukas kertoi käyttäneensä tekoälytyökaluja muun muassa musiikkivideon luomiseen. Ensin luotiin yhdellä tekoälyllä haluttu kuva ja seuraavaksi toisessa palvelussa kuvan pohjalta animaatio. Näitä animaatioita ja musiikkia yhdistämällä syntyi musiikkivideo.

Siitonen kertoi käyttäneensä tekoälygeneraattoria parinkin levynkannen tekemiseen, ja antoi ChatGPT:n jopa kirjoittaa yhden tiedotteen. Kaljaa-singlen (säv. & san. Simeon Puukari, Tapio Lempivaara) kansikuva luotiin tekoälyllä tarkoituksella köppöisen näköiseksi. Tapahtumavieraiden leikkimieliseksi kotitehtäväksi jäikin koettaa arvata, minkä toisen singlen kansikuva ja tiedote ovat tekoälyllä luotuja.