Teleoperaattorin uudet vaatteet – mitä muutos tarkoittaa musiikintekijän kannalta?

Kauas on tultu niistä ajoista, kun teleoperaattorit olivat pääasiassa puhelinliittymien ja laajakaista- ja kaapeliyhteyden tarjoajia. Kauas on tultu myös siitä, kuin elokuvia ja tv-sarjoja katsottiin lähinnä televisiosta ja musiikki ostettiin kaupasta cd-levyillä.

2010-luvulla operaattorit kuten Elisa, Telia ja DNA ovat rynnistäneet sisältömarkkinoille. Perinteisen roolinsa ohessa ne jälleenmyyvät viihdettä ja/tai rahoittavat kotimaisia sisältöjä.

Elisa Viihteen sisällöistä vastaava Laura Kuulasmaa näkee operaattoreiden uuden aluevaltauksen luonnollisena kehityksenä. Kun yhteys koteihin on jo luotu, sitä on ollut helppo hyödyntää esimerkiksi Elisa Viihteen kaltaisessa palvelussa, joka tarjoaa tilaajilleen alkuperäissarjoja, elokuvia, tv-ohjelmia ja urheilua. Palvelussa on myös videovuokraamo ja maksu-tv-paketteja.

”Meillä on ollut Elisan strategiassa jo yli kymmenen vuotta yhtenä päälinjana uudet digitaaliset palvelut, joista IPTV:n ja OTT:n kaltaiset tekniset kehitysaskeleet ovat esimerkkejä – siis se, että tv-kuva siirtyy verkon yli”, Kuulasmaa sanoo.

”Elisa Viihde täytti nyt keväällä yhdeksän vuotta. Palvelu lähti verkkotallennuksesta, mutta on sittemmin laajentunut lisäsisältöihin.”

Kuulasmaan työnkuvaan kuuluu paitsi Elisa Viihde Aitio -ohjelmakirjaston sisällönhankinta, myös alkuperäissarjojen kehittely. Työ sisältää paljon neuvotteluja, sopimusten tekoa, käsikirjoitusten lukemista sekä sarjojen tuotantoon ja lanseeraukseen liittyviä vastaavan tuottajan tehtäviä.

”Olen yleensä mukana alkuperäissarjojen kehittelyssä konseptista alkaen. Otan kantaa tuotannollisiin asioihin ja hyväksyn tuottajan ehdotukset liittyen esimerkiksi castingiin. Musiikkia kommentoin vähemmän, koska se on yleensä taiteellisen alueen asia, josta tekijät päättävät itse. Esimerkiksi uudessa alkuperäissarjassamme Bulletsissa musiikin on säveltänyt Juri Seppä.”

Kotimaisia sisältöjä vahvistamassa

Laura Kuulasmaan mielestä Elisan tulo perinteisten media-alan yhtiöiden tontille on näkynyt kotimaisen käsikirjoitetun sisällön vahvistumisessa.

”Monta vuotta oli aika hiljaista sillä puolella, varsinkin draamasarjoissa. Mutta nyt on syntynyt buumi, jonka ansiosta kotimaisten sisältöjen laatu on noussut. Toki se juontaa juurensa myös siitä, että kuluttajan ajasta kilpailevat yhtä lailla kansainväliset toimijat, kuten Netflix ja HBO. Katsojat ovat tottuneet laatuun ja määrään, jonka kanssa on kilpailtava”, Kuulasmaa sanoo. 

Elisa Viihteen valttikortti tässä kilpailussa ovat nimenomaan kotimaiset sisällöt. Palvelu pystyy tarjoamaan elokuvia ja sarjoja, joita ei esimerkiksi Netflixistä löydy. Oma lukunsa ovat jo edellä mainitut alkuperäissarjat, joita Elisa on tähän mennessä tilannut ja rahoittanut 11 kappaletta.

Tänä syksynä Elisa aikoo pyrkiä alkuperäissarjoillaan myös kansainvälisille markkinoille. Lokakuun 19. päivä Aitioon ilmestyy Bullets-niminen jännitysdraama, jossa ovat pääosissa Krista Kosonen, Tommi Korpela ja Game of Thrones -sarjasta tuttu Sibel Kekilli. Joulukuussa alkaa puolestaan pyöriä Iina Kuustosen tähdittämä draamasarja Ivalo, joka tehtiin vielä Bulletsiakin isommalla budjetilla.

Mitä musiikintekijä tästä hyötyy?

Mitä Elisan ja muiden operaattoreiden muuttunut rooli sitten tarkoittaa biisintekijöiden kannalta? Ainakin sitä, että he saavat korvauksia musiikkinsa käytöstä uusista lähteistä. Laura Kuulasmaa sanoo, että Elisa maksaa ohjelmakirjastonsa sisältöjen käytöstä esityskorvauksia liikevaihdon perusteella. Mitä enemmän tilaajia, sitä enemmän korvauksia.

Tällä hetkellä Elisa jälleenmyy Spotifyta, aivan kuten Teliakin, joka myös omistaa osan palvelusta. DNA taas jälleenmyy Deezeriä. Operaattoreilla on muitakin kytkyjä musiikkimaailmaan, esimerkiksi ohjelmakirjastoista löytyvät konserttitallenteet.

”Meidän Aitiosta löytyy jonkin verran keikkatallenteita. Robinin taltiointi Helsingin stadion-keikasta oli pitkään suosituin. Olemme kokeilleet myös klassista musiikkia ja musikaaleja, esimerkiksi Uuden Iloisen Teatterin taltiointeja. Sitten on musiikkiaiheisia dokumentteja, kuten Teflon Brothersista kertova Timanttista paskaa. Ne ovat sisältöä, jota ostamme valmiina. Meillä on sopimukset käytännössä kaikkien jakelijoiden, studioiden ja muiden sisällöntoimittajien kanssa”, Kuulasmaa sanoo.

Oli aika, jolloin Elisa tähtäsi vieläkin korkeammalle musiikkimarkkinoilla. 2000-luvun alussa se oli mukana lanseeraamassa Emma.fm:ää, maailman ensimmäistä nettimusiikin kauppaa, jolla oli myynnissä major-levy-yhtiöiden musiikkia.

”Sitä oli helppo lähteä kokeilemaan, koska Suomi on rajallinen markkina ja täällä oli aika kehittyneet netti- ja mobiilijutut.”

Pilotoimme Nokian kanssa ensimmäiset musiikkikännykät, joihin mahtui ehkä kolme biisiä kerralla.

Muitakin ongelmia oli: DRM-suojausjärjestelmä oli vielä kehittymätön ja vaikeutti biisien käyttöä. Musiikkia ei saanut kännykkään mobiiliverkon yli, ja netistä ostettujen biisien hintataso oli kova fyysiseen levyyn verrattuna. Kuluttajat eivät kokeneet, että saivat vastinetta rahoilleen, ja lopulta Emma.fm kuopattiin vuonna 2003.

”Olimme edellä aikaamme. Digitaalisten sisältöjen markkina oli vasta alussa. Oli liian vähän kuluttajia, jotka olisivat omaksuneet tämän uuden käyttötavan. Maailma ei ollut vielä valmis.”

Kun Kuulasmaalta kysyy näkemystä lähitulevaisuuden trendeistä Suomen sisältömarkkinoilla, hän uskoo kotimaisuusbuumin jatkuvan.

”Suomalaisia kiinnostavat kotimaiset elokuvat, tv-sarjat, musiikki ja kirjat. Esimerkiksi kotimaisen elokuvan markkinaosuus on Suomen leffateattereissa Euroopan korkeimpia, lähes 30 prosenttia.”