Television musiikkiohjelmissa laaja kattaus kotimaista musiikkia
”Musiikki on ihmisiä yhdistävä asia ja tarjoaa viihdettä”, toteaa yleisösuosion syystä Ylen tuottaja Tarja Haapala-Easton. Hän arvelee uuden We want more –ohjelman vetoavan myös nostalgian vuoksi.
Musiikkiohjelmien suosio ei ole tuore ilmiö, mutta ohjelmien tarjonta on kasvanut. Jo aikoinaan Bumtsibum ohitti katsojaluvuissa euroviisufinaalin ja viime vuosina Vain elämää, Tähdet tähdet ja Voice of Finland ovat keränneet kotisohville katsojia kaikista ikäpolvista.
Ohjelmat tarjoavat draamaa, mutta myös laajan kattauksen kotimaista musiikkia. Vain elämää –kappaletta on kuultu vuoden sisällä lukuisia kertoja ja Idols-koelauluissa soivat Mariskan kynäilemät kappaleet tai vaikkapa Arttu Wiskarin tutuksi tekemä hitti Mökkitie.
Ylellä käynnistyy syyskuussa uusi We want more –ohjelma, joka tuo valokeilaan viisi aikoinaan lopettanutta bändiä. Ohjelmaan valittujen bändien tehtävänä on valmistautua syksyn aikana suureen koitokseen eli isoon live-keikkaan.
Ohjelman tuottaja, Tarja Haapala-Easton, mistä idea We want more –ohjelmaan?
”Kyseessä on formaattiohjelma The Big Reunion, jota on Isossa-Britanniassa tehty jo kaksi tuotantokautta. Ohjelma on ollut todella suuri menestys. Uskon, että Suomessakin on tosi paljon bändejä, joita kaivataan edelleen takaisin. Tässä on isoa nostalgia-arvoa ja olemme hyödyntäneet ohjelman teossa myös Ylen arkistoista löytyvää materiaalia.”
Minkä arvelet olevan musiikkiohjelmien suosion taustalla?
”Tällä hetkellä on tarjolla tosi monimuotoisia ohjelmia. Musiikkihan on ihmisiä yhdistävä asia ja sopii hyvin viihteeseen. Yle on aina tehnyt paljon musiikkiohjelmia ja taltiointeja. We want more -ohjelman kiinnostaa katsojia luultavasti 35 ikävuodesta alkaen.”
Ohjelmien tarinallisuus vetoaa
Nelosella käynnistyy syksyllä Vain elämää –ohjelman kolmas tuotantokausi. Viime vuoden syksyllä ohjelma keräsi yleisöä kaikista ikäryhmistä ja yli kolme miljonaa katsojaa yhteensä.
Nelosen vastaava tuottaja Alexandra von Knorring-Rosti toteaa, että ohjelman katsojakunnassa korostuivat naiset ja 25-64-vuotiaat katsojat. Sen sijaan osa miehistä, alle 25-vuotiaista ja eläkeläisistä jätti ohjelman väliin.
Kanavapäällikkö Elina Mustelin lisää, että Vain elämää –ohjelmasta saadun positiivisen katsojapalautteen määrä on ollut yllättävää.
”Vain elämää –ohjelma tuo esille sen, että televisio pystyy loistavalla tavalla yhdistämään tarinan ja itse musiikin. Esimerkiksi konserttitaltioinnit eivät enää ole niin katsottua tv-sisältöä kuin aiemmin. Vain elämää –ohjelman teemat, kuten yhteinen jakaminen, uran läpikäyminen ja laadukas musiikki, on tarjonnut eri sukupolvia yhdistävää sisältöä”, Mustelin pohtii.
”Vaikka Voice of Finland –ohjelman idea on erilainen, siinäkin yhdistyvät tarinallisuus ja myötäeläminen. On myös ollut yllättävää, miten paljon taitavia laulajia Suomesta edelleenkin löytyy, vaikka tuotantokaudet ovat jatkuneet.”
Piristysruiske äänitealalle
Warner Music Finland -yhtiöstä Teppo Lounema arvioi, että ohjelmiin liittyvien kokoelmalevyjen suosio vaihtelee suuresti ohjelmakohtaisesti. Levy-yhtiössä jakelukanavien myynnistä ja kehittämisestä vastaava Lounema arvioi, että Vain elämää -kokoelmat ovat olleet valtavia menestyksiä ja toimineet piristysruiskeena koko äänitealalle.
”Ohjelmien kautta syntyy uusia tähtiä ja vanhat tähdet saavat uutta nostetta uralleen, mutta pelkkä tv-ohjelmassa mukana olo ei ole enää vuosiin tarkoittanut automaattista menestystä musiikkimyynnin osalta. Uusia kohderyhmiä on vaikea tavoittaa, ellei artistilla ole poikkeuksellista karismaa tai hän ei uskalla heittäytyä.”
Lounema kertoo, että parhaimmillaan myös konsertit ovat hieno jatke menestyneelle ohjelmaformaatille. Vain elämää –ohjelman kohdalla myös vuosina 2012 ja 2013 pidetyt konsertit ovat olleet loppuunmyytyjä.
”We want more -ohjelman osalta on piristävää, että syntyy formaatteja, joissa palataan vanhaan uuden etsimisen sijasta. Ohjelma poikkeaa aiemmista formaateista myös siinä, että valokeilassa on bändejä sooloartistien sijaan. Bändien vahvat tarinat menestyksen takaa koskettavat katsojia, vaikka musiikki ei olisi aikanaan koskettanutkaan.”
Uutta yleisöä ja uutta musiikkia
”On hienoa seurata, miten erilaiset menestyneet formaattiohjelmat perustuvat juuri musiikin voimaan, The Voice Kids –kisasta Kuorosotaan. Tosi-tv tuo sekä uudet kasvot että pitkän uran omaavat idolit katsojan lähelle ja tutuksi. Samalla musiikki saa uusia yleisöjä. Moni vanhempi katsoja on oppinut tuntemaan Cheekin ja Jonne Aaronin, kun taas nuoremmat ovat tutustuneet iskelmään tai 90-luvun hitteihin”, toteaa Teoston liiketoimintapäällikkö Vappu Verronen.
Syksyllä alkaa myös valmistautuminen vuoden 2015 Euroviisumittelöihin. UMK eli Ylen Uuden musiikin kilpailu käynnistää biisihaun jälleen syyskuussa. Viime vuosien tapaan Teosto tarjoaa tänäkin vuonna ilmaisen asiakkuuden niille kilpailubiisien tekijöille, jotka eivät vielä ole Teoston asiakkaita.
Taustaa: Tosi-tv on liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan suomalaisten maksuttomien tv-kanavien suurin yksittäinen ohjelmatyyppi. Toiseksi eniten ohjelma-aikaa on saanut ulkomainen fiktio ja kolmanneksi eniten viihde ja kevyt musiikki. Liikenne- ja viestintäministeriön uusin selvitys suomalaisesta televisiotarjonnasta julkaistaan alkusyksystä 2014.
Television musiikkiohjelmat ovat tällä viikolla esillä Media & Message –ammattilaistapahtumassa, johon myös Teosto osallistuu. Tutustu ohjelmaan: Media & Message 6.-8.8.2014.