Teho Majamäki, Ulla Pirttijärvi, Hilda Länsman, Samuli Laiho, saamelaisuus, saamenkielinen, pop-musiikki
25.02.2019 Teksti: Pasi Kostiainen. Kuvat: AJ Savolainen

Soljun musiikin ytimessä ovat Ulla Pirttijärven ja Hilda Länsmanin saamenkieliset laulut, jotka ovat Samuli Laihon ja Teho Majamäen sovituksina yhtä aika paikallisen lappilaisia – ja globaalisti kiinnostavia.

Soljun albumi Ođđa Áigodat on yksi tämän vuoden Teosto-palkintoehdokkaista.

Muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolosen johdolla toiminut esiraati toteaa valintaperusteluissaan näin: ”Soljun levy on häikäisevän kaunista ja suurieleistä pop-musiikkia, yhtä aikaa lokaalia ja globaalia. Sen juuret ovat saamelaisessa traditiossa, mutta se aukoo uusia uria maailmalle. Levyn nimi on kuvaava: Uusia aikoja!"

Soljun ehdokasalbumin tekijöitä ovat Hilda Länsman ja Ulla Pirttijärvi säveltäjinä ja sanoittajina sekä Samuli Laiho ja Teho Majamäki sovittajina.

Länsmanin ja Pirttijärven kappaleita taltioitiin aluksi omakustanteena. Ensimmäisten äänitysten perusteella saadut apurahat mahdollistivat Ođđa Áigodatin, saamenkielisen pop-levyn toteuttamisen. Albumin tuotti Riku Mattila.

Ensin syntyivät Ulla Pirttijärven ja hänen tyttärensä Hilda Länsmanin sävellykset ja sanoitukset. Miten niistä muovautui Ođđa Áigodat -teos?

”Minulla oli ensin yksi sävellys, johon olin tehnyt aika henkilökohtaiset sanat. Hilda kuuli kappaleen, muutti sitä vähän ja teki siihen omat sanat”, Ulla Pirttijärvi kertoo.

”Halusin sovittaa siihen jousiorkesterin, koska minusta se kuulosti niin ylevöittävältä. Kysyin sitten jossain vaiheessa Hildalta, mistä sanat kertovat. Hän vastasi, että juoruilusta”, Samuli Laiho naurahtaa.

”Aluksi se kertoikin”, Hilda Länsman vahvistaa.

”Tilasin sitten Hildalta tekstin, joka on ekologinen kannanotto. Se minulle tuli siitä laulun tunnelmasta mieleen. Tämä kuvaa mielestäni hyvin sitä kulttuurien ristiin valotusta, mitä musiikki parhaimmillaan voi olla”, Laiho kertoo.

Miten modernin soundimaailman istuttaminen saamenkielisiin kappaleisiin sujui?

”Tähän kysyttiin aluksi paria muuta tuottajaa, muun muassa Jori Sjöroosia ja Jurek Reunamäkeä. Hildan alkuperäinen ajatus oli, että soundiin pitää saada ´jennivartiaista´”, Teho Majamäki kuvailee.

”Minäkin kieltäydyin kerran, koska en aluksi nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin sellaisen duurisen EDM-joikun, postikorttimainoksen – ja sellaista on jo tehty paljon”, Samuli Laiho sanoo.

”Aluksi kaikki oli avoinna. Oli kuitenkin kiva, kun päädyimme tähän eli aika etniseen ja primitiiviseen kokonaisuuteen”, Ulla Pirttijärvi toteaa.

”Tämä oli pitkä ja monipolvinen projekti. Levyn valmiiksi saattamiseen meni noin kaksi vuotta”, Samuli Laiho laskee.

Miltä Teosto-palkintoehdokkuus tuntuu?

”Upeaa, että musiikkialan piirit ovat ottaneet tämän näin hienosti vastaan”, Laiho sanoo.

Mitä teette seuraavaksi?

”Käytännössä uuden projektin aloittaminen tarkoittaa sitä, että kaivamme ensin rahoitusta ja yritämme löytää levy-yhtiön. Olemme samassa pisteessä kuin tätäkin levyä aloittaessamme”, Majamäki sanoo, ja Pirttijärvi nyökkää:

”Kaikki apurahat ovat tervetulleita. Uutta on kauhean vaikea luoda, jos samaan aikaan pitää käydä päivätöissä.”

Teosto-palkintoehdokkaana seitsemän teosta

Teosto-palkintoehdokkaiksi on valittu tänä vuonna seitsemän teosta. "Tänä vuonna taidemusiikki ja omintakeiset tulkinnat siitä, mitä on pop, tuntuivat erityisen vahvoilta alueilta", palkinnon esiraadin puheenjohtaja Arttu Tolonen toteaa. Lue lisää ja kuuntele ehdokkaina olevia teoksia: Teosto-palkintoehdokkaat keväällä 2019