Teoston musiikkiasiantuntija Markku Klami arvioi teosten sovituskynnyksiä ja plagiaatteja
Kuka saa tehdä sovituksen toisen tekemästä musiikkiteoksesta ja miten? Ylittääkö uusi versio aina sovituskynnyksen? Entä onko epäilyttävän tutulta kuulostava uusi musiikkiteos plagiaatti, ja jos on, mitä sitten tapahtuu? Muun muassa tällaisia asioita on Teoston musiikkiasiantuntija Markku Klamin työpöydällä.
Teoston musiikkiasiantuntija Markku Klami aloitti työnsä vuoden 2024 alussa. Hän jatkaa työtä jopa 18 vuotta musiikkiasiantuntijana viihtyneen Jennah Vainion jalanjäljissä. Musiikkiasiantuntijan työ vaatii syvällistä musiikinteorian ja -analyysin tuntemusta, mikä on päätyönään taidemusiikin säveltäjänä työskentelevälle Klamille hänen ydinosaamistaan.
”Teostossa vitsaillaan silti, että sisäänajo kestää 10 vuotta”, Klami nauraa.
Teoston musiikkiasiantuntija ei tokikaan tee työtään yksin, vaan hänellä on tukenaan kuusihenkinen ohjelmistotoimikunta. Toimikunta käsittelee muun muassa teosten luokituksia Teoston kotimaisen musiikin tukitilitystä varten, sovituskynnysten ylittymisiä sekä teosten plagiointia koskevia kysymyksiä, joista se antaa pyydettäessä lausuntoja suoraan oikeudenhaltijoille. Ohjelmistotoimikuntaan kuuluu väliajoin vaihtuvat kaksi kustantajien edustajaa, kaksi taidemusiikin säveltäjää ja kaksi populaarimusiikin säveltäjää.
”Musiikkiasiantuntija työskentelee Teostolla kuusi päivää kuussa, ja ohjelmistotoimikunta kokoontuu neljästi vuodessa. Viikoittain emme siis lyö leimoja, joten päätöksissä voi siksi kestää hetken verran”, Klami selventää.
Näin tekijänoikeudesta vapaiden teosten sovituskynnyksiä arvioidaan
Ensimmäinen tärkeä musiikkiasiantuntijan tehtävä on ottaa kantaa alkuperäisteoksista tehtyjen uusien sovitusten sovituskynnyksiin. Sovittaminen tarkoittaa jo olemassa olevan musiikkiteoksen luovaa jälkikäteistä muuntelua. Jotta kyse on uudesta sovituksesta, sovittajan luovan panoksen pitää olla uudessa versiossa selvästi tunnistettavissa. Sovittaja lisää teokseen uusia musiikillisia elementtejä, joita alkuperäisessä luomuksessa ei ole.
Klami ja ohjelmistotoimikunta päättävät tekijänoikeussuojasta jo vapautuneiden teosten uusien versioiden sovittajaosuuksista, uusien sovitusten tekijäosuuksien jakopoikkeuksista – ja tarvittaessa kustantajaosuuden ylittämisestä – sekä kategorisoi teokset pohjoismaisen tilityskäytännön edellyttämällä tavalla. Trad.- tai dp / public domain -merkinnällä varustetut teokset ovat niitä, joiden kaikkien tekijöiden kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta.
Trad.-sävellyksen kohdalla sovittaja voi tehdä Teoston verkkopalveluun teosilmoituksen, joka päätyy musiikkiasiantuntijan käsittelyyn.
”Jos joku haluaa sovittaa vanhan trad.-melodian, voi sen vapaasti tehdä, ja teosilmoituksen Teoston verkkopalveluun myös. Jos sovituksessa ei ole omaa luovaa panosta kuten uutta introa, välisoittoja tai vaikkapa uutta kekseliästä harmonisointia, voimme ohjelmistotoimikunnassa arvioida, ettei sovituskynnys ylity. Arvio vaikuttaa siihen, saako sovittaja tekijänoikeuskorvauksia uuden versionsa julkisesta esittämisestä.”
Jos sovituskynnys ylittyy, on sovittajan saama perusjako version esityskorvauksista 16,67 prosenttia. Trad.-sovituksille annetaan yleensä kategoria A, joka tarkoittaa, ettei teos ole oikeutettu Teoston kotimaisen musiikin tukitilitykseen. Jos sovitus arvioidaan tarpeeksi omaperäiseksi, se voi päästä ylempään kategoriaan.
”Jos sovitus on hyvin luova, voimme määritellä tekijäosuuden perusjakoa korkeammaksi, maksimissaan 33,33 prosenttiin. Käytännössä sovituksessa tulisi tällöin olla harmonian kannalta erittäin merkittävästi jotain uutta, kuten uusia introja, väliosia tai outroja. Esimerkkinä vaikkapa kansanlaulumelodiasta tehty erittäin monikerroksinen sinfoniaorkesterisovitus, jossa alkuperäinen kansansävelmä on kuitenkin selvästi tunnistettavissa. Nämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.”
Näin tekijänoikeudella suojattujen teosten sovitusten kohdalla toimitaan
Jos teos ei ole vielä tekijänoikeudesta vapaa, ei tekijä voi ilmoittaa teosta suoraan Teostoon teosilmoituksella. Tällöin sovittajan tulee ottaa yhteyttä oikeudenhaltijoihin eli elossa oleviin tekijöihin, kustantajaan tai perikuntaan.
Teoston asiakaspalvelu auttaa selvittämään musiikkiteoksen oikeudenhaltijat ja sen, onko kappale tekijänoikeussuojasta vapaa. Vasta kun lupa oikeudenhaltijoilta on saatu, sovituksen voi tehdä.
”Kun lupa on selvä, tekevät alkuperäiset oikeudenhaltijat teosilmoituksen. Jos teosilmoituksen tekee kustantaja, voi hänellä olla jokin näkemys osuuksien prosenttijaoista. Jos sovittajalle halutaan suurempi kuin normaali 16,67 prosentin sovitusosuus, arvioimme ohjelmistotoimikunnassa, onko sovittaja tehnyt tarpeeksi uuden version”, Markku Klami kertoo.
Mutta onko esimerkiksi tunnetusta rockbiisistä tehty reggaeversio tarpeeksi omaperäinen? Klamin mukaan joskus on, joskus ei. Joissain tapauksissa myös teoksen alkuperäiset oikeudenhaltijat antavat sovitusluvan, mutta ovat voineet päättää, etteivät anna teoksesta sovitusosuuksia omaperäisillekään sovituksille.
”Usein pelkkä tyylimuutos luokitellaan coveriksi, jolloin sovitusosuus on aina nolla prosenttia. Genrestä toiseen muunneltu teos voi toki ylittää sovituskynnyksen, mutta pelkkä tyylilajin vaihdos ei riitä. Coveriin ei yleisesti tarvita oikeudenhaltijoiden lupaa”, Klami neuvoo.
Näin plagiointiepäilyjä käsitellään
Musiikin plagiointitapaukset herättävät säännöllisin väliajoin suuren yleisön ja median mielenkiinnon, mutta yleisesti plagioinnin kynnys on todella korkea. Teoston ohjelmistotoimikunta ratkoo säännöllisesti musiikkiasiantuntijan johdolla musiikin tekijöiden ilmoittamia teosplagiointitiepäilyjä. Lue vuoden 2020 TeoStory-artikkelistamme siitä, missä yleisesti plagioinnin raja menee.
Jos kolmas osapuoli kysyy Teostolta onko jokin biisi plagiaatti, emme näihin virallisesti reagoi. Jos tekijäasiakkaamme itse kokee teoksensa tulleen plagioiduksi, vain hänen yhteydenottonsa johtaa toimenpiteisiin.
Klami haluaa rikkoa yhden usein somekeskusteluissa ja mediassa toistuvan myytin, jossa usein sävellyksiä syytetään plagiaateiksi niiden kuulonvaraisen samankaltaisuuden perusteella.
”Jonkinlainen mutu-tuntumalla kuultu samankaltaisuus ei vielä täytä plagiaatin määritelmää. Kun joku tekee jotain uutta populaari- ja jopa taidemusiikin puolella, se voi hyvinkin tuoda mieleen jonkin aiemman teoksen.”
Kun tekijä kokee tekijänoikeuksiaan loukatun ja ottaa yhteyttä Teostoon, voi ohjelmistotoimikunta antaa asiantuntijalausunnon. Klamin mukaan Teoston osalta toimivalta rajoittuukin tähän. Musiikkiasiantuntija ja ohjelmistotoimikunta ovat ulkopuoliset korvat, jotka arvioivat plagiointikynnyksen ylittymistä.
”Usein kehotamme osapuolia sopimaan riidan keskenään, mutta jotkut tapaukset menevät käräjille saakka. Tuomioistuin voi toki pyytää meiltä asiantuntijalausuntoa omien päätöstensä tueksi.”
Plagiaattitapauksissa sävellysten analysointi on pääosin muotorakenteiden ja muiden musiikinteoreettisten parametrien tarkastelua.
”Mietimme silloin, voiko olla sattumaa, jos elementit ovat samanlaisia ja samassa järjestyksessä alkuperäisen teoksen kanssa. Tutkimme melodiaa, harmoniaa, bassolinjaa, lyriikoita ja erityisesti kappaleen muotorakennetta. Aina tapauskohtaisesti, joten yleisiä kriteereitä on tosi vaikea antaa.”
- Turkulaissyntyinen nykymusiikin säveltäjä, joka myös opettaa sävellystä, soitinnusta ja sovitusta pääkaupunkiseudun musiikkiopistoissa
- Teoston asiakas vuodesta 1996 ja päättävä jäsen vuodesta 2015.
- Musiikkipedagogi (Turun ammattikorkeakoulun Musiikkiakatemia) 2006, MuM, sävellys ja musiikinteoria, Sibelius-Akatemia 2010. Opiskellut myös musiikkitiedettä Turun yliopistossa.
- Toiminut useissa luottamustehtävissä mm. Suomen Säveltäjät ry:n hallituksessa vuodesta 2017, Musiikin edistämissäätiön koulutustukitoimikunnassa vuodesta 2023 sekä aiemmin mm. Music Finlandin hallituksessa ja Suomen musiikkineuvostossa.
- Klamin sävellyksiä edustaa Edition Wilhelm Hansen (vuodesta 2021).
- Työskentelee myös sihteerinä ja valmistelijana Teoston sävellystilaustoimikunnassa, joka päättää vuosittain jaettavista Teoston sävellystilausten tuista.
