Tilityksen jäljillä
”Teostossa käsitellään vuosittain kuuden miljoonan musiikkiesityksen tietoja musiikintekijöille ja -kustantajille maksettavien tilitysten aikaansaamiseksi. Vajaa kymmenentuhatta kotimaista tekijää ja kustantajaa saa vuosittain Teostosta tilitystä. Ulkomaisen musiikin tekijöille maksamme esityskorvaukset ulkomaisten sisarjärjestöjemme välityksellä”, tilitystuotepäällikkö Marja Isokangas sanoo.
”Korvauksen suuruuteen vaikuttaa missä musiikkia on soitettu, musiikin esitystavasta johdettava kerroin, esityksen kesto, esityskerrat sekä tekijöiden määrittelemät teosten jako-osuudet. Korvaukseen vaikuttaa luonnollisesti myös, mitä on laskutettu ja kuinka paljon kuluja esitysten tilitysvalmistelusta on syntynyt.”
Mikä tilityksen käsittelyssä on muuttunut?
Teoston tilitysyksikössä työskentelee tällä hetkellä 16 ihmistä. Marja Isokangas aloitti tilitysten parissa työskentelyn noin 25 vuotta sitten. Hänen aikanaan tilitysprosessi on ehtinyt muuttua usealla tavalla. Mikä muutoksista on merkittävin?
”Jos katsoo ajassa taaksepäin, yksi keskeinen muutos vuosien varrella on niin sanottu Mura-järjestelmän käyttöönotto. Muran hyöty on se, että kun teos ja sen esitysten useat raportointitavat on kerran tunnistettu, sitä ei tarvitse enää muulloin käsitellä manuaalisesti, vaan ilmoitukset kohdistuvat suoraan oikealle teokselle. Tämä helpottaa huomattavasti kuuden miljoonan esitysilmoituksen käsittelyä”, Isokangas naurahtaa.
Vuodesta 2010 tilitysyksikön vetäjänä toiminut Ville Mäkinen listaa keskeisiksi muutoksiksi muun muassa verkkopalvelut, jotka ovat esimerkiksi teosilmoitusten kohdalla helpottaneet ja nopeuttaneet tärkeän tiedon käsittelyä. Palvelut tarjoavat lisäksi musiikintekijöille sekä -kustantajille yhä enemmän tietoa muun muassa siitä, missä heidän teoksiaan on esitetty.
”Minun aikanani yksi tärkeimmistä muutoksista liittyy TV-yhtiöiden ohjelmatietojen raportointiin. Käyttöön on saatu niin sanottu lähetysloki, jonka myötä saamme kanavan täydellisen ohjelmavirran käyttöömme. Ohjelmien musiikkitietojen kohdistuminen on tämän myötä tehostunut ja tehnyt raportoinnista entistä sujuvampaa.”
Miten tilitys toimii?
Teoston tilitys perustuu musiikin käyttäjien maksamiin esityskorvauksiin. Teosto myy musiikin käyttäjille lupia, jotta he voivat käyttää musiikkia oman liiketoimintansa edistämiseksi sekä asiakkaidensa ja henkilöstönsä iloksi.
Lupien hinnat perustuvat Teoston ja musiikinkäyttäjien välisiin sopimuksiin ja Teoston hinnastoihin. Musiikinkäytön hinnat ja sopimukset neuvotellaan pääosin toimialajärjestöjen kanssa. Näin varmistetaan, että musiikinkäytön hinnat ja toimintatavat ovat samanlaiset kaikille musiikkia käyttäville asiakkaille.
Teosto kerää eri tavoin käyttäjiltä tietoa siitä, mitä musiikkia on soitettu. Tietojen perusteella Teosto tunnistaa teokset ja tilittää korvaukset niille musiikintekijöille ja kustantajille, joiden musiikkia on esitetty.
”Tietoa esityksistä tulee monesta paikasta: esimerkiksi tv-kanavilta, radioilta, elävän musiikin tapahtumista, kunnilta, seurakunnilta. musiikkioppilaitoksilta ja konservatorioilta ”, Ville Mäkinen kertoo.
”Myös orkesterit ja muut elävän musiikin esittäjät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Heiltä saamme tiedot elävän musiikin tapahtumissa esitetyistä teoksista. Myymälöiden, ravintoloiden ja muiden taustamusiikin käyttäjien maksamat esityskorvaukset maksamme taustamusiikin käyttöä selvittävien tutkimusten perusteella.”
”Teosilmoitukset ovat kaiken lähtökohta: Tieto esityksestä voidaan kohdistaa vain sellaiseen teokseen, josta meille on tehty teosilmoitus. Jos teosilmoitusta ei ole tehty, teokselle ei voida maksaa tilitystä. Nyrkkisääntönä on, että teos tulee rekisteröidä heti sen valmistuttua.”
Marja Isokangas muistuttaa, että jos musiikintekijä keikkailee itse, hänen on tärkeää muistaa tehdä esitysilmoitukset myös omista keikoistaan, jotta tilitys voidaan kohdentaa oikein.
Kustannustehokkuuden merkitys korostuu
Tilityksiä alettiin käsitellä koneellisesti ensi kerran vuonna 1948. Tähän päivään tultaessa prosessi on muuttunut suurilta osin automatisoiduksi.
”Poikkeuksia on muutamia. Esimerkiksi seurakuntien tilaisuuksista saadut esitystiedot käsitellään joka kerta alusta alkaen, sillä ilmoitukset tulevat muun muassa käsiohjelmina. Näitä tulee arviolta tuhansia vuodessa”, Isokangas kertoo.
Tilitysprosessin tehostaminen sai lisäpontta viime vuonna kun Teosto, norjalainen Koda ja tanskalainen Tono perustivat Polaris Nordic -yhteistyöyrityksen. Yhteistyöhön kuuluu yhteisen esitysraportteja käsittelevän ja tilitystä laskevan taustajärjestelmän kehittäminen. Tavoitteena on vähentää kustannuksia ja tehostaa toimintaa ja tätä kautta tuottaa lisäarvoa säveltäjille, lauluntekijöille, sanoittajille ja musiikinkustantajille.
Kaikki kolme järjestöä ottivat yhteisen tilitysjärjestelmän käyttöön viime vuoden joulukuussa, jolloin sen avulla tehtiin ensimmäinen tilitys musiikintekijöille ja -kustantajille. Koda ja Tono ovat ottaneet käyttöön myös esitystapahtumien käsittelyjärjestelmän, joka otetaan käyttöön myös Teostossa tulevaisuudessa.
Yhteistyön ansiosta tulevaisuudessa voidaan käsitellä entistä suurempia tietomassoja aikaisempaa nopeammin ja tarkemmin. Yhteistyön myötä myös tilitysten parissa työskentelevien työnkuva muuttuu.
“Yhteistyö tarkoittaa, että kasvava osa esitysraporteista käsitellään automaattisesti. Automaation vuoksi voimme keskittyä analyysin tekemiseen ja laadun valvontaan manuaalisen käsittelyn sijaan.”
”Työkieleksi on vakiintunut englanti, sillä pidämme säännöllisesti yhteyttä Tonon ja Kodan väkeen esimerkiksi videopuheluiden avulla.”
Lue myös:
