Työelämän laadun mittaus tuo henkilöstön kehittämisehdotukset esiin
Teostossa otettiin vuoden 2021 lopussa käyttöön työelämän laatua mittaava QWL-tutkimus. Sen avulla kartoitetaan, kuinka työelämän eri osa-alueet kehittyvät ja mitä alueita parantamalla päästään parhaaseen lopputulokseen.
Työelämän laatu on monitahoinen asia, johon vaikuttavat henkilön kokemukset ja tuntemukset työtä kohtaan. Joitakin vuosia sitten kehitetty uudenlainen työelämän laadun mittaus QWL eli Quality of Work-Life jonka avulla pystytään keräämään dataa näistä kokemuksista ja tuntemuksista. QWL:n keinoäly myös ennakoi työkyvyttömyyteen ja vaihtuvuuteen liittyviä riskejä vastausten perusteella. Mallin kehittäjä, Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kesti sanoo, että työhyvinvointi on käsitteenä vanhentunut.
”Työnantajan näkökulmasta tärkeintä on ajatus henkilöstöstä organisaation tärkeimpänä pääomana: jos työelämän laatu ei ole kunnossa, pääoma ei tuota siten, kun sen pitäisi. Siksi henkilöstön kehittämiseen kannattaa panostaa.”
Työelämän laatu on avain menestykseen
Kestin kehittämä työelämän laadun mittaus on moderni ja tieteellisesti validi kokonaisuus, jonka avulla johto ymmärtää toiminnan laadun vaikutuksen koko organisaation menestykseen. Itse malli ei kuitenkaan ole monimutkainen, vaan työelämän laatu rakentuu kolmesta inhimillisestä ominaisuudesta
- Turvallisuuden tunne on suorituskyvyn perusta. Jos se puuttuu, suoritus jää aina heikoksi.
- Yhteistyö ja osaaminen ovat osa-alueet, joilla suorituskykyä voi lisätä.
- Päämäärät ja luovuus ovat tekijöitä, jolla suorituskykyä voidaan lisätä merkittävästi. Mutta vain sillä edellytyksellä, että kaksi ensimmäistä osa-aluetta ovat kunnossa.
”Kun näistä lasketaan QWL-indeksi, mikään osa-alue ei yksin voi rakentaa suorituskykyä vaan lopputulos on aina näiden kolmen tekijän yhteisvaikutus. Jos esimerkiksi turvallisuuden tunne on nolla, on myös suorituskyky nolla riippumatta muista tekijöistä. Turvallisuuden tunne on siis ehdollistaja suorituskyvylle.”, kuvaa Kesti kehittämäänsä laskentakaavaa.
Toisaalta vakaan turvallisuuden saavuttaneellakin organisaatiolla voi olla mittauksen perusteella paljon tehtävää, sillä pelkkä turvallisuuden tunteen parantaminen ei tuo ylivoimasta kilpailuetua.
”Päämäärät ja luovuus -osatekijällä suorituskykyä voidaan kasvattaa merkittävästi. Jos ihmiset innostuvat annetuista tavoitteista ja he voivat hyödyntää omaa innovatiivisuuttaan, se buustaa suoritusta huippuun.”
Tärkeintä on ajatus henkilöstöstä organisaation tärkeimpänä pääomana: jos työelämän laatu ei ole kunnossa, pääoma ei tuota siten, kun sen pitäisi. Siksi henkilöstön kehittämiseen kannattaa panostaa.Marko Kesti
Konkreettista hyötyä henkilöstön kehittämisestä
Teosto päätti ottaa työelämän laatua mittaavan QWL-kyselyn käyttöön syksyllä 2021. Mittauksessa näkyy, kuinka henkilöstö kokee johtamisen, esimiestyön, toimintakulttuurin, osaamisen ja prosessit juuri kyseisellä hetkellä. Kysymyksiä on jokaisessa alueessa QWL-indeksin osa-alueiden mukaiset kolme eli kaikkiaan 15.
”Tavoitteena on löytää ne asiat, joihin vaikuttamalla saadaan henkilöstön kokemusta työelämän laadusta parannettua. Jokaisen kysymyksen kohdalla on mahdollisuus antaa kehitysideoita. Positiiviselle palautteelle on paikkansa samassa yhteydessä.”, kertoo Teoston henkilöstöjohtaja Inka Huttunen.
Ensimmäinen mittaus toteutettiin Teostossa joulukuussa 2021. Jatkossa se tehdään säännöllisesti neljä kertaa vuodessa. Tuloksia käsitellään yhdessä johdon kanssa, minkä jälkeen jokainen esihenkilö käy tulokset läpi oman tiiminsä kanssa ja tiimi valitsee tärkeimmät kehitystoimenpiteet.
”Mittauksesta voimme selkeästi nähdä, mihin osa-alueisiin puuttumalla voimme saada eniten hyötyjä. Tämän jälkeen saamme suoraan raportilta valmiita ideoita siihen, mitä tuon asian eteen voisi tehdä”, kiittelee Huttunen QWL-mittauksen tulosraporttia.
Työelämän laatu tuo sekä kustannussäästöjä esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisenä että myös liiketoimintahyötyjä, kun henkilöstö toimii innostuneemmin, laadukkaammin ja tehokkaammin.Inka Huttunen
Hyvästäkin organisaatiosta löytyy aina parannettavaa
Vaikka Teoston ensimmäinen mitattu QWL-indeksi oli selkeästi suomalaisten organisaatioiden keskiarvon yläpuolella (76,5), löytyi mittauksesta kuitenkin joitakin kohtia, joihin kannattaa puuttua.
”Esimerkiksi roolien selkeys ja sisäinen viestintä olivat asioita, joihin käynnistimme kehittämistoimenpiteitä saman tien. Moni asia oli kuitenkin hyvin ja niistä kannattaa iloita. Koko henkilöstö lähti sitoutuneesti mukaan tutkimukseen ja saimme paitsi korkean vastausprosentin eli varmuutta tuloksen oikeellisuuteen, myös valtavan määrän konkreettisia kehitysehdotuksia. Tästä panoksesta oli helppo tarjota kaikille kiitoksena kakkukahvit.”
Korona-aika toi myös Teoston henkilöstölle paljon epävarmuutta. Huttunen korostaa, että erityisesti muutostilanteissa henkilöstöä kannattaa vaalia ja varmistaa, että työelämän laatu pysyy hyvällä tasolla. Parhaiten se tapahtuu kuulemalla jokaista säännöllisesti ja pitämällä luottamusta yllä henkilökohtaisten keskusteluiden kautta. QWL-indeksin avulla sekä henkilöstön kehittämisen hyödyt että henkilöstöön liittyvät riskit ovat laskettavissa auki.
”Työelämän laatu tuo organisaatiolle sekä kustannussäästöjä esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisenä että myös liiketoimintahyötyjä, kun henkilöstö toimii innostuneemmin, laadukkaammin ja tehokkaammin.”
Lue lisää QWL-mittauksesta: https://markokesti.wordpress.com/2019/08/22/johtamisen-tarkeimmat-kaavat-henkilostovoimavarojen-tuotantofunktio-ja-qwl-indeksi/
