Eva Louhivuori, Janne Hyöty, Japani, Aasia, levy-yhtiö, musiikki
16.04.2019 Teksti: Heli Koskinen. Kuvat: Soundgraphics, Nadi Hammouda

Monipuoliset musiikintekijät Eva Louhivuori ja Janne Hyöty luovat kansainvälistä uraa musiikintekijöinä Aasiassa. He toteavat, että musiikki Aasian markkinoilla tarjoaa kaikessa runsaudessaan uusia haasteita ja ruokkii halua tutkia erilaista musiikkikulttuuria. Kansainvälistä uraa rakennettaessa Hyöty ja Louhivuori peräänkuuluttavat sinnikkyyttä, kovaa työntekoa ja uskoa itseen.

Janne Hyödylle on ehtinyt kertyä takataskuun yli 30 listaykköstä Japanissa, ja hän on kirjoittanut hittejä muun muassa japanilaisille poikabändeille, kuten Arashi, KAT-TUN, Sexy Zone, SHINee, Hey Say JUMP! Ja Unione. Hän on myös vuonna 2004 perustetun Sugar House Publishing -kustannusyhtiön yksi perustajista ja omistajista ja toimii kustannusyhtiön house writerina.

Eva Louhivuorelle kansainvälisillä markkinoilla toimiminen on tullut tutuksi jo Eva+Manu -kokoonpanon alkuajoilta lähtien, mutta Louhivuori on viime vuosina myös kirjoittanut biisejä erityisesti Japanin ja Korean markkinoille.

Miten olette päätyneet kansainväliselle uralle?

Janne Hyöty: "Aloitin musiikkiurani ammattikitaristina ja musiikinopettajana, ja biisintekijän urani lähti käyntiin vuoden 2004 Euroviisuista. Alkusysäys kansainväliselle uralle taas tapahtui vuonna 2008 Cannesissa järjestetyillä musiikkialan Midem-messuilla, jossa tapasin japanilaisen musiikkikustantajan nimeltä Soundgraphics. Hän totesi, että musiikissani on jotain, mikä voisi sopia hyvin Japanin markkinoille. Vuotta myöhemmin samainen kustantaja ja eräs Japanin tunnetuimmista biisintekijöistä Daichi kävivät studiollani Vaasassa, ja teimme silloin muutamia biisejä nimenomaan Japanin markkinoille. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut vielä tuolloin, mutta jatkoin biisien kirjoittamista apurahojen turvin.

Vuonna 2011 tekemäni kappale meni listaykköseksi Japanissa KAT-TUN-bändin esittämänä, ja tämä sinkku myi 300 000 kappaletta viikossa. Tämän jälkeen oli helpompaa saada musiikkiaan läpi Japanissa. Tein esimerkiksi Japanin isoimmalle poikabändille Arashille pari sinkkua, joista kumpikin myivät yli puoli miljoonaa kappaletta. Tällä tavalla koko juttu lähti käyntiin. Teen yhä edelleen yhteistyötä samaisen kustantajan kanssa, johon tutustuin Midem-messuilla. Lisäksi viimeisimpänä olen tehnyt biisejä myös Koreaan, Kiinaan ja Taiwaniin."

Eva Louhivuori: "Polkuni kohti kansainvälistä uraa alkoi siitä, kun muutin Bostoniin, jossa opiskelin pari vuotta Berklee College of Musicissa. Siellä opin englannin kielen tosi hyvin ja sain paljon kavereita ja kontakteja ympäri maailmaa. Tämän jälkeen aloitimme Manun kanssa musiikkiblogin ja Euroopan matkan asuntoautolla, minkä seurauksena saimme paljon seuraajia ja huomiota maailmalla. Tämä johti myös levytyssopimukseen Suomessa Warner Musicin kanssa.

Teimme paljon keikkoja Euroopassa (mm. Taratata -niminen TV-ohjelma Ranskassa, Eurosonic Festival, By:larm ja Reeperbahn Festival), ja musiikkimme soi myös Jenkeissä parissa sarjassa ja mainoksessa. Pikkuhiljaa kontaktit laajenivat. Aasian markkinoille kirjoittamisen aloitin vuonna 2017 Helsingissä järjestetyllä a-pop biisileirillä. En ollut ennen leiriä miettinyt päivääkään, että alkaisin tehdä a-poppia. Se oli minulle täysin tuntematon maailma. Ensimmäisenä kirjoituspäivänä sekosin totaalisesti, ja minulle tuli valaistunut ja kotoisa olo: täällä minun kuuluu olla, tätä minun kuuluu tehdä!"

Millaisia yhteistyökumppaneita sinulla on matkan varrella ollut ja miten ne ovat löytyneet?

Janne Hyöty: "Yhteistyö Aasiaan kulkee Sugar House Publishingin kautta, ja esimerkiksi Soundgraphics on alikustantajamme Aasiassa. On tärkeää, että on olemassa paikallinen kustantaja Suomessa, joka hoitaa kappaleiden pitchausta, byrokratiaa ja sopimusasioita kohdemarkkinoilla, sillä muuten homma ei pelaa. Soundgraphicsin kautta on taas löytynyt muita hyviä kontakteja esimerkiksi Koreassa ja Kiinassa.

Myös Music Finlandista ja heidän järjestämistään biisileireistä on saanut paljon hyviä kontakteja. Näillä leireillä on usein ollut artisteja ja levy-yhtiön edustajia paikalla, jolloin heiltä saa saman tien palautetta biiseistä. Kun artistit ovat itse paikan päällä leireillä, on varmempaa, että biisit myös otetaan mukaan levylle ja julkaistaan. Esimerkiksi Helsingissä järjestetyllä biisileirillä teimme Evan kanssa korealaisen tyttöbändi Gugudanin Chococo-hitin.

Olen myös käynyt muutaman kerran Japanissa co-write -sessioissa. Teen paljon yhteistyötä japanilaisten tekijöiden kanssa myös netin kautta. Teen esimerkiksi valmiin trackin, missä ei ole melodiaa. Sen jälkeen japanilaiset täydentävät biisin melodialla ja sanoituksilla ja lähettävät biisin minulle takaisin, minkä jälkeen viimeistelen biisin. Tällainen internet-co -write on aika yleistä tänä päivänä."

Eva Louhivuori: "Monet yhteistyökumppaneistani ovat jollain lailla kytköksissä Berkleen aikoihin. Ensimmäinen a-pop biisileirini oli Music Finlandin järjestämä, joten heidän työllään on ollut merkittävä vaikutus uraani Aasiassa. Jokainen kokemani biisileiri tai sessio on myös tuonut uusia kontakteja. Toki myös levy-yhtiöni ja kustantajani ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita."

Millaista on tehdä biisejä markkinoille, missä kuunnellaan erilaista musiikkia kuin Suomessa?

Janne Hyöty: "Japaniin on hyvin erilaista tehdä biisejä kuin vaikkapa Suomen, Euroopan tai Amerikan markkinoille. Biisit ovat paljon pidempiä, sointuja käytetään monipuolisemmin ja musiikki on enemmän ”over the top”. Kappaleissa on myös enemmän jazz-vaikutteita. Lisäksi esimerkiksi KAT-TUNin ja Arashin musiikissa on vaikutteita 70-80 -lukujen musiikista. Myös melodian kehittäminen on erilaista: japanin kielessä on enemmän tavuja, mikä vaatii melodialta enemmän rytmiikkaa, jotta kappale toimii.

Toisaalta japanilaisesta musiikista löytyy myös yhtäläisyyksiä suomalaisen musiikin ja erityisesti iskelmän kanssa. Musiikki on usein melankolista, ja molli toimii erityisesti japanilaisten poikabändien musiikissa yllättävän hyvin."

Eva Louhivuori: "Eva + Manu -yhtyeen kanssa teemme musiikkia ihan koko maailmaa ajatellen – meidän musiikkimme voi soida missä päin vain, sillä oikeastaan kaikkialta löytyy indietä kuuntelevaa porukkaa. Aasian musiikkiin olen puolestaan hurahtanut ihan täysin. Nautin hurjasti biisileireistä, joita siellä järjestetään, ja tuntuu, että minulla on annettavaa. Pääsen hyödyntämään jazz-taustaani ja käyttämään monimutkaisia sointukulkuja ja harmonioita, joita ei niinkään länsimaisessa musiikissa käytetä. Se on ilotulitusta ja ihanan sekopäistä! Aasian musiikkimarkkinat ovat myös niin suuret, että siellä riittää tutkittavaa ja tehtävää loppuelämäksi. 

Jokaisessa maassa on oma kulttuurinsa ja musiikkiperinteensä, joita itse koen tärkeäksi tutkia. Aasiaan kirjoitan täysin erilaista musiikkia kuin Suomeen. Aasiassa käytetään paljon harmonioita ja erikoisia sointukulkuja, Suomessa taas länsimaisempaa ja yksinkertaisempaa sointumaailmaa. Kun kirjoitan Aasiaan, ajattelen vain, että “more is more”!"

Millaisia vinkkejä antaisit kansainväliselle uralle tähtääville musiikintekijöille?

Janne Hyöty: "Tärkein vinkki on se, että pitää olla valmis tekemään lujasti töitä, eikä pidä luovuttaa. Itse kirjoitin alussa kolmen vuoden ajan ainakin sata biisiä, ennen kuin mitään tapahtui. Pitää myös tehdä sellaisia biisejä, mistä itse tykkää ja löytää oma soundi. Japanilainen kustantajani on sanonut minulle, että teen asiat ihan eri tavalla kuin japanilaiset, mutta jotenkin homma vain toimii.

On myös hyvä ottaa huomioon kulttuurierot ja kunnioittaa erilaista työskentelykulttuuria. Japanin kulttuuri on hierarkkinen ja siellä pitää miettiä tarkasti mitä tekee ja sanoo. Myös palautetta tulee ottaa vastaan ja omia biisejä täytyy olla valmis tarpeen tullen muokkaamaan, sillä ylimielisellä asenteella yhteistyö loppuu lyhyeen. Pitää myös olla valmiina työskentelemään, kun pyyntöjä tulee, ja tehdä töitä nopeasti."

Eva Louhivuori: "Kansainvälisen uran luominen edellyttää kontakteja ja verkostoitumista. Minulle se on tarkoittanut monia co-writeja netin välityksellä sekä biisileirejä. Kannattaa siis osallistua aktiivisesti erilaisiin sessioihin ja olla oma-aloitteinen, avoin ja innokas.

Oman kustantajan ja mieluiten myös managerin löytäminen on olennainen osa kansainvälisille markkinoille lähtemistä. On myös hyvä varmistaa, että kustantajalla on kontaktit ulkomaille.

Kannustan ottamaan itse rohkeasti yhteyttä managereihin, kustantajiin ja levy-yhtiöihin. Suomessa meillä on tapana nöyristellä ja ajatella jotenkin “vähemmin” itsestämme. Itseäni on auttanut hurjasti, kun olen saanut itsevarmuutta ja itseluottamusta. Minähän muuten pystyn tähän -ajattelutapa puskee eteenpäin."

Teosto edustaa musiikintekijän oikeuksia kaikkialla maailmassa

Teoston asiakkaat saavat korvauksia myös silloin, kun heidän musiikkiaan esitetään ulkomailla. Teostolla on vastavuoroisuussopimus noin 70 ulkomaisen tekijänoikeusjärjestön kanssa.

Ulkomaiset järjestöt laskuttavat musiikin käyttäjiä (radio- ja tv-yhtiöt, keikka- tai festivaalijärjestäjät jne.) omien sopimustensa, sääntöjensä ja hinnastojensa perusteella. Samalla kun he tilittävät korvaukset omille asiakkailleen, he maksavat Teoston tekijöille kuuluvat korvaukset Teostoon. Teosto tilittää korvaukset edelleen omille asiakkailleen seuraavan tilityksen yhteydessä. Teosto tilittää ulkomailta maksettuja korvauksia omille asiakkailleen neljä kertaa vuodessa.

LUE LISÄÄ:

Kansainvälistyminen