USA:n ja Iso-Britannian musiikkimarkkinat: musiikin tekijöiden kilpailu on erittäin kovaa
Millaiset ovat USA:n ja Iso-Britannian musiikkimarkkinat? Alueet ovat tunnetusti populaarimusiikin isoimpia markkinoita, joilla suomalaisilta musiikintekijöiltä vaaditaan kärsivällisyyttä. Molemmissa maissa artistina ja musiikintekijänä menestynyt ALMA muistuttaa, että Los Angelesiin tai Lontooseen ei kannata lähteä tyhjin käsin. Tämä juttu on viides ja viimeinen osa juttusarjasta, joka kertoo Teoston tärkeimmistä kansainvälisisistä markkina-alueista.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat merkittäviä ja kasvavia kansainvälisen tulon lähteitä suomalaisille musiikin tekijöille.
”Sekä Briteissä että USA:ssa kilpailu on äärimmäisen kovaa: musiikkia ja musiikin tekijöitä on niin paljon, että tie eteenpäin on usein tukossa. Erityisen vaikeaa näillä markkinoilla on breikata artistina, mutta ei se helppoa ole tekijöillekään. Suoratoiston myötä kaikkea mitataan ja vertaillaan, ja alan merkittävät toimijat tuijottavat numeroita. Menestyäkseen musiikin tekijän pitää olla todella hyvä ja tehdä valtavasti töitä”, Music Finlandin vientipäällikkö Niko Kangas sanoo.
ALMA teki ”mahdottomasta” mahdollista
Kaikkia kertoimia vastaan on kulkenut suomalaisten hyvin tuntema Alma Miettinen alias ALMA, joka on onnistunut menestymään sekä biisintekijänä että artistina Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
”Sekä tekijyys että artistius ovat minulle tärkeitä asioita, ja koen että ne tukevat erinomaisesti toisiaan. Rakastan musiikintekemistä, se on minulle eräänlaista terapiaa. Kun studion ovi loksahtaa kiinni, siitä alkaa hyvä elämä. Artistina toimiminen on jatkuvaa säätämistä, mutta toisaalta tykkään siihen liittyvästä vilinästä. Se auttaa luomaan yhteyksiä. Muut artistit tulevat juttelemaan, koska minäkin esiinnyn. Nämä roolit ruokkivat hyvin toisiaan”, ALMA kertoo.
Hän on tehnyt musiikkia myös muille menestyneille artisteille, kuten Lykke Lille, Tove Lolle ja Miley Cyrusille. Hän osallistui myös Charlien enkelit -elokuvan (2019) tunnusbiisin Don’t Call Me Angel kirjoittamiseen yhdessä Miley Cyrusin, Ariana Granden ja Lana DelReyn kanssa, jotka myös esittivät biisin. Kappaleen tuottajana toimi ruotsalainen legendaarinen hitintekijä Max Martin.
”Jos en kirjoita kappaletta itselleni, kirjoitan sen nimenomaan jollekin tietylle artistille, kun inspiroidun hänestä. Olen osallistunut yhdelle Music Finlandin järjestämälle biisileirille, joka avasi minulle paljon ovia”, ALMA kertoo.
Kansainvälinen menestys on kestävyyslaji
ALMA on asunut aina Suomessa, mutta hän on viettänyt aikaa myös Tukholmassa, Lontoossa ja Los Angelesissa. Vaikka hän ei tehnyt läpimurtoaan Idolsin kautta, hän tutustui sen kautta ihmisiin ja alkoi tehdä musiikkia.
”Pääsin yhteyksieni avulla Berliinissä ja Tukholmassa sessioihin, joissa oli hyviä musiikintekijöitä mukana. Koen, että aluksi oli tärkeää viettää pitkiä jaksoja näissä isoissa keskuksissa, mutta nyt minulla on pohjatyö tehtynä, yhteydet luotu ja voin asua Suomessa. Tässä kuussa esimerkiksi yksi tuottaja on tulossa viikoksi Lontoosta Helsinkiin tekemään biisejä minun kanssani.”
ALMA kertoo, että kansainvälisen uran hitaus on haastavaa.
”Suomessa minulta odotetaan tulosta nopeasti, mutta tämä on kestävyyslaji. Olen tosi ylpeä koko tähänastisesta urastani. Erityisen hienoina saavutuksina pidän yhteistyötä Max Martinin ja Miley Cyrusin kanssa ja omaa keikkaani Glastonburyn festivaaleilla”, ALMA sanoo.
Los Angelesissa on vaikea aloittaa uraa
ALMAn näkemyksen mukaan musiikintekijän on turha lähteä ilman kontakteja Los Angelesiin koettamaan onneaan. Hänen mukaansa kukaan ei anna uudelle tekijälle mahdollisuutta ennen kuin jotakin kiinnostavaa tapahtuu jossakin muualla.
Jotta jenkeissä pääsee tekemään musiikkia parhaiden tekijöiden kanssa, pitää olla näyttöä onnistumisista. Tukholmasta tai Lontoosta on hyvä lähteä liikkeelle.
”Tämä on raakaa bisnestä. Olen itse luonut henkilökohtaisia kontakteja musiikintekijöihin, ja olen ollut onnekas, kun olen saanut hienoja yhteistyötilaisuuksia. Kun kerran teet A-listalaisten kanssa töitä, ihmiset kiinnostuvat.”
Lontoo on lähempänä ja pienempi, joten siellä voi syntyä enemmän ruohonjuuritason kontakteja.
”Tukholmasta tai Lontoosta on hyvä lähteä liikkeelle. Lontoossakin on hankala päästä alkuun, mutta kulut pysyvät pienempinä, koska se on lähellä Suomea. Pitää tutustua ihmisiin, panna itsensä likoon ja nousta pyramidia ylöspäin. Lontoossa on inhimillisempi meininki kuin Yhdysvalloissa. Kannattaa etsiytyä sellaisten musiikintekijöiden seuraan, joilla on sama energia ja tahto kuin itsellä”, ALMA sanoo.
Musiikintekijän on oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tehtävä paljon työtä
Vientipäällikkö Niko Kangas kertoo, että Music Finland tekee vientimatkoja Britanniaan pari kertaa vuodessa.
”Tapaamme paikallisia ja kasvatamme verkostojamme musiikintekijöitä varten. Kansainvälisille markkinoille suuntaavalla musiikintekijällä on oltava uskottavat verkostot. Esimerkiksi co-write-sessio oikeiden tyyppien kanssa voi johtaa siihen, että biisi pääsee esiin oikeassa paikassa”, Kangas kertoo.
Vuonna 2024 Music Finland järjestää Iso-Britanniaan vientihankkeen, jonka avulla edistetään suomalaisten musiikintekijöiden pääsyä Britannian markkinoille.
”Olemme vahvistaneet rooliamme siellä, koska Brexitistä huolimatta Euroopan musiikkibisnes näyttää tällä hetkellä keskittyvän juuri Lontooseen.”
Yhdysvalloissa musiikkibisnes keskittyy sen sijaan Los Angelesiin.
”LA on todella kallis monen kulttuurimuodon keskus. Musiikintekijät tarvitsevat siellä kontakteja päästäkseen eteenpäin, eikä sinne kannata mennä tyhjin taskuin. Kärsivällisyys on erittäin tärkeä ominaisuus musiikintekijälle. Liian aikaisin ei kannata mennä Los Angelesiin keikalle tai etsimään julkaisukanavia. Infran tekijän ympärillä, ennen muuta levy-yhtiön ja kustantajan, pitää myös olla valmis viemään tekijää eteenpäin. Hyvä kustantaja esittelee musiikintekijän oikeille ihmisille, ja oikea ajoitus on ratkaisevan tärkeää”, Kangas sanoo.
Euroopassa musiikkibisnes keskittyy Lontooseen ja Yhdysvalloissa Los Angelesiin.
Jos tekijä pyrkii tietylle markkinalle, on tärkeää asua kyseisessä maassa pitkiä aikoja.
”Jos et asu siellä, missaat sattuman tuomat tilaisuudet ja verkostoidut heikommin. Kannattaa seurata ja kasvattaa niitä kontakteja, joiden kanssa synkkaa. Artistiverkostolla on paljon merkitystä, sillä he suosittelevat tekijöitä portinvartioille. Suositus toimii paljon paremmin kuin yksi sähköposti satojen joukossa”, Kangas toteaa.
Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa musiikkia kuunnellaan erityisesti netin kautta
Teoston kansainvälisten asioiden päällikkö Helmi Yli-Äyhö kertoo, että online-puoli korostuu sekä Iso-Britannian että Yhdysvaltojen tilityksissä.
”Jopa kolmannes Iso-Britannian tilityksistä tulee internetin kautta kuunnellusta musiikista. Yhdysvalloissakin online on suurin tulon lähde ja toiseksi suurin on tapahtumakorvaukset. Esimerkiksi konsertteja ja festivaaleja järjestetään siellä siis paljon”, Yli-Äyhö sanoo.
Niko Kangas kuitenkin huomauttaa, että Yhdysvalloissa kiertämisestä on tullut inflaation vuoksi jopa puolet kalliimpaa kuin ennen koronaa.
”Nyt kiertueet keskittyvät isojen nimien ympärille, ja lippujen hinnat ovat nousseet selvästi”, Kangas sanoo.
Vastavuoroisuussopimukset tarkoittavat sitä, että ulkomailla käytetystä suomalaisesta musiikista kerätään ja tilitetään korvaukset tekijöille Suomessa, ja vastavuoroisesti Suomessa käytetystä ulkomaisesta musiikista Teosto kerää ja tilittää korvaukset sisarjärjestöjen kautta ulkomaisille tekijöille. Teosto teki Iso-Britannian PRS:n kanssa vastavuoroisuussopimuksen ensimmäisen kerran jo vuonna 1957.
”Teostolla ja PRS:llä on tiiviit ja erinomaisesti toimivat suhteet. Saamme Iso-Britanniasta hyvin tilityksiä, sillä Britanniassa kuunnellaan paljon esimerkiksi suomalaisten tekemää englanninkielistä popia. Teoston aktiivinen toiminta kansainvälisten tulojen kasvattamiseksi vaikuttaa siihen, että suomalaisille tekijöille kotiutuu aiempaa enemmän tuloja sekä Iso-Britanniasta että Yhdysvalloista”, Yli-Äyhö kertoo.
Teostolla on vastavuoroisuussopimus kolmen yhdysvaltalaisen sisarjärjestön kanssa: ASCAP, BMI ja SESAC. Lisäksi AMRAn kanssa Teostolla on edustussopimus.
Yhdysvallat toimii eri tavoin tekijänoikeuskentällä kuin eurooppalaiset maat. Sen tekijänoikeusjärjestelmä on pirstaleisempi, eikä siellä ole vain yhtä järjestöä kuten Euroopan maissa.
”Myös USA:n tekijänoikeuslainsäädäntö on erilainen kuin Euroopassa. Tilitykset kuitenkin saadaan hyvin Yhdysvalloista Suomeen ja toisinpäin, vaikka se onkin monimutkaisempaa”, Yli-Äyhö sanoo.
Suomalaista taidemusiikkia tunnetaan hyvin Iso-Britanniassa
Taidemusiikin puolella englanninkielisillä mailla ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin populaarimusiikissa.
”Kansainvälistymään pyrkivien taidemusiikin tekijöiden kiinnostus Britanniaa ja Yhdysvaltoja kohtaan on samanlaista kuin esimerkiksi monia Euroopan maita kohtaan”, Music Finlandin vientipäällikkö Tuuli Elo kertoo.
Yhdysvalloissa korkeat viisumikulut ja matkakustannukset vaikeuttavat siellä toimimista. Suuria klassisen musiikin keskuksia ovat New York ja Los Angeles. Orkesterit eivät Yhdysvalloissa yleensä saa valtion tukea, ja rahoitusjärjestelmät ovat erilaisia kuin Euroopassa. Iso-Britanniassa sen sijaan valtiollisen BBC:n merkitys on suuri klassisen musiikin saralla.
”Iso-Britanniassa suomalaista taidemusiikkia tunnetaan hyvin. BBC:n orkestereita johtavat suomalaiskapellimestarit Sakari Oramo, Dalia Stasevska, John Storgårds ja Anna-Maria Helsing, ja monet suomalaiset muusikot ja laulajat tekevät uraa Britanniassa. Heidän välityksellään myös suomalaissäveltäjien, kuten Lotta Wennäkosken ja Outi Tarkiaisen teoksia nousee esiin. Yhdysvalloissa tunnetaan Esa-Pekka Salonen hyvin sekä kapellimestarina että säveltäjänä. Sibeliuksen lisäksi myös Einojuhani Rautavaara, Kaija Saariaho ja Kalevi Aho ovat arvostettuja.”
Juuri nyt Music Finlandilla on projekteja Iso-Britanniassa, mutta ei niinkään Yhdysvalloissa.
”Seuraavat kolme vuotta Suomi on teemamaana Iso-Britannian merkittävimmällä nykymusiikin festivaalilla nimeltä Huddersfield Contemporary Music Festival. Tällainen panostus suomalaiseen musiikkiin on hieno mahdollisuus nykymusiikin tekijöille. Todennäköisesti tiedossa on sekä tilaustöitä että säveltäjäresidenssejä”, Elo kertoo.
Lisäksi Music Finlandilla on käynnissä Northern Connection -hanke, joka yhdistää pohjoismaisia ja skotlantilaisia taidemusiikin tekijöitä, festivaaleja ja esittäjiä.
”Yhteistyö näkyy esimerkiksi ensi vuonna Nordic Music Days -tapahtumassa Glasgowssa. Skotlannissa ollaan kiinnostuneita pohjoismaisesta musiikista, ja monet skotlantilaiset identifioituvat pohjoiseen ulottuvuuteen. Festivaalit ovat erinomaisia verkostoitumistapahtumia säveltäjille”, Elo kertoo.
Teoston asiakkaat saavat korvauksia myös silloin, kun heidän musiikkiaan esitetään ulkomailla. Teostolla on ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vastavuoroisuussopimuksia, jotka kattavat noin 100 maata. Tulojen kotiuttamista kansainvälisiltä markkinoilta tehostetaan jatkuvasti.
JOS MUSIIKKIASI ESITETÄÄN ULKOMAILLA, VARMISTA TEOSTO-KORVAUKSET SEURAAVASTI:
- Tee verkkopalvelussa esitysilmoitukset kaikista live-esiintymisistäsi ulkomailla.
- Tee meille valvontapyyntö, jos tiedät musiikkiasi esitetyn radiossa, tv:ssä tai ulkomaisessa online-palvelussa.
- Tarkista saamasi tilitykset aina tilityksen jälkeen ja tee reklamaatio, jos korvaus musiikkisi ulkomaisesta esityksestä puuttuu tilityksestäsi.
