02.04.2019 Teksti: Juhana Unkuri. Kuvat: Jussi Helttunen

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkijoiden Olli Jakosen ja Vappu Rengon mukaan puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa on kulttuurin osalta selviä eroavaisuuksia. Osa puolueista pohtii taiteilijoiden toimeentuloa, toiset puolestaan lasten ja nuorten pääsyä harrastustoimintaan sekä syrjäytymisen ehkäisyä.

Vaalien lähetessä on aika tarkastella, mitä kulttuurista sanotaan ja mitä asioita pidetään tärkeänä. Jos kulttuurista ei television vaalipaneeleissa puhuta, niin aihe pääsee käsittelyyn kuitenkin luovien alojen omissa tilaisuuksissa, joihin ehdokkaita on saatu keskustelemaan.

Vaaleihin liittyvät ulostulot elävät edelleen, mutta tässä jutussa huomioidaan kulttuurin osalta ne nykyisten eduskuntapuolueiden ohjelmat, jotka viime aikoina on julkaistu. Cuporen tutkijat arvioivat kulttuurin osalta erityisesti kevään 2019 vaaliohjelmia.

Puolueet linjaavat kulttuuripolitiikkaa myös julkaisemissaan erityisohjelmissa ja -linjauksissa sekä laajoissa yleisohjelmissa. Kiinnostavaa kuitenkin on, millaisia kannanottoja on poimittu juuri eduskuntavaaliohjelmiin, jotka tiivistävät puolueiden tärkeimpiä tavoitteita tulevalle vaalikaudelle. Olli Jakonen toteaakin, että vaaliohjelma on eri asia kuin erillinen kulttuurilinjaus.

Linkkejä julkaisuihin löytyy artikkelin lopusta. Mutta miltä tilanne tällä hetkellä näyttää? Onko kulttuuria huomioitu?

Kannanottoja toimeentulokysymyksistä

SDP:n ja vasemmistoliiton vaaliohjelmissa käsitellään ammattimaisen taiteen tukemista.

”Näiden puolueiden vaalitavoitteena on esimerkiksi se, että yksi prosentti valtion budjetista käytettäisiin kulttuurin rahoitukseen”, Jakonen kertoo.

Prosenttitavoitteeseen on sitoutunut myös ainakin vihreät erillisessä kulttuuriohjelmassaan vuodelta 2018 sekä kokoomus maaliskuussa 2019 julkaistussa kulttuurivisio-ohjelmassaan. Myös keskusta ehdottaa prosenttitaiteen periaatteen laajentamista.

”SDP ja vasemmistoliitto nostavat esiin myös taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen eli VOS-uudistuksen. Vasemmistopuolueiden vaaliohjelmissa taiteilijat näyttävät olevan intressiryhmä, jolle halutaan puhua, ja jotka puhuvat ohjelmien kautta”, Olli Jakonen pohtii.

Kokoomus ja keskusta puhuvat puolestaan VOS-uudistuksesta erillisissä kulttuurilinjauksissaan.  

”Kulttuurikysymysten vaaliohjelmissa saama painoarvo ja luonne heijastaa niiden asemaa puolueiden preferensseissä yleisemminkin. Tähän liittyvät monet historialliset syyt. Esimerkiksi 1970-luvulla taiteesta tuli vasemmistolle kulttuuritaistelun väline”, Jakonen arvioi.

Jakosen toteaa, että SDP:n vaaliohjelmassa kulttuuripolitiikasta puhutaan monipuolisesti. Siinä otetaan kantaa niin kulttuurin harrastamiseen, kulttuuritiloihin, taiteilijoiden asemaan kuin kulttuurin työllisyys- ja vientipotentiaaliin.

Puolueen vaaliohjelman kulttuuriosiossa mainitaan erikseen taiteilijoiden toimeentulo. Puolue näkee taiteilijaköyhyyden sosiaalipoliittisena ongelmana, joka tulee ratkaista osana sosiaaliturvan uudistamista.

”SDP näkee taiteen ja kulttuurin itseisarvona, mutta sen ohjelmassa on myös joitain tälle ajalle tyypillisiä instrumentaalisia lausumia, jotka liittyvät esimerkiksi kulttuurin hyvinvointi-, talous- ja työllisyysvaikutuksiin.”

Lue Teostorysta: Näkyvätkö musiikintekijöitä koskevat teemat puolueiden linjauksissa?

Jakosen mukaan erityisesti vasemmistoliitto keskittyy vaaliohjelmassaan yksityiskohtaisiin taiteilijan toimeentulon kysymyksiin. Vasemmistoliiton ohjelman kulttuuritavoitteissa on vain vähän välillistä, instrumentaalista näkökulmaa.

Vasemmistoliitto haluaisi velvoittaa julkisen sektorin teettämään taiteen ja kulttuurin alan työt palkkatyönä, aidoilla työosuuskunnilla tai tilaamaan ne y-tunnukselliselta yritykseltä. Vasemmistoliiton vaaliohjelmasta löytyy taiteilija-apurahan korotus. Puolue haluaisi myös tarkastella MELA-maksun toimivuutta apurahojen osalta.”

Kokoomuksen kulttuurivisio-ohjelmassa nostetaan myös esille kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulo-ongelmia ja todetaan, että alan ammattilaisten asema tulee huomioida osana sosiaaliturvan uudistusta.

Kulttuuri osana yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikkaa

Myös RKP käsittelee vaaliohjelmassaan kulttuuripolitiikkaa. Puolue korostaa ohjelmassaan kulttuuria osana hyvinvointiyhteiskuntaa.

”Lisäksi RKP haluaa esimerkiksi taata kulttuuri-instituutioiden toimintaedellytykset. Yleisen kulttuurisen moninaisuuden ohella puolue korostaa ohjelmassaan kaksikielisyyden tärkeyttä ja erikseen haluttaisiin saada Svenska Teaternille kansallisen näyttämön asema”, Vappu Renko kertoo.

Renko kertoo, että keskustan, kokoomuksen ja KD:n vaaliohjelmissa ei ole erillistä kulttuuriosiota, vaan kulttuuripolitiikkaa linjataan osana erillisiä ohjelmia.

”SDP:n, vasemmistoliiton ja RKP:n tavoin myös nämä puolueet nostavat esiin palvelujen saatavuuden. Keskusta, kokoomus ja KD näkevät kulttuurin tärkeänä harrastustoimintana, erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.”

Kokoomus nostaa kulttuurivisiossaan esille myös musiikkiopistojen aseman turvaamisen ja esittää ammattilaisten vetämiä säännöllisiä muskareita päiväkoteihin.

Kokoomus korostaa SDP:n ja vasemmistoliiton tapaan myös taiteen perusopetusta.

Kristillisdemokraatit puolestaan nostavat erikseen esiin taidelaitosten resursoinnin.

”Keskustan, kokoomuksen ja KD:n vaaliohjelmissa kulttuurikysymykset ovat osa yleisempää yhteiskuntapolitiikkaa. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy jossain määrin sosiaalipoliittiseen argumentaatioon, syrjäytymisen ehkäisyyn ja huolenpitoon”, Renko pohtii.

Rengon mukaan RKP on kulttuuripoliittisissa linjauksissaan lähempänä Keskustaa, kokoomusta ja KD:ta kuin vasemmistopuolueita.

”Toisaalta RKP korostaa etenkin vasemmistopuolueiden tavoin kulttuurista monimuotoisuutta.”

Kulttuuripoliittiset erityisohjelmat yksityiskohtaisempia

Vihreiden vaaliohjelmassa ei ole varsinaista kulttuuripoliittista osiota lainkaan. Puolue keskittyy ohjelmassa koulutus- ja tiedepolitiikan sektoreihin.

Olli Jakonen muistuttaa, että niin vihreät, SDP kuin vasemmistoliittokin tekivät kuitenkin vuonna 2018 kulttuuripoliittiset erityisohjelmansa, jotka käsittelevät aiheen teemoja laajasti ja yksityiskohtaisesti. Myös keskusta julkaisi kulttuurilinjauksen tulevalle vaalikaudelle. Siinä mielenkiintoista on esimerkiksi kulttuurin ja luovan talouden edistäminen poikkihallinnollisena kysymyksenä. Keskusta korosti monihallinnollisuutta jo vuoden 2015 linjauksessaan.

Kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan vihreät käsittelevät esimerkiksi taiteilijan toimeentuloa ja työllisyyttä sekä luovien alojen markkinoita, joihin kytketään muun muassa tekijänoikeutta, vientiä ja välittäjäporrasta.

Lue Teostorysta: Näkyvätkö musiikintekijöitä koskevat teemat puolueiden linjauksissa?

Keskustan 10-kohtaisessa kulttuurilinjaussa keskeisiä lähtökohtia on taiteen saavutettavuuden parantaminen. Linjaukset liittyvät myös lapsiin, lukutaitoon ja harrastustoimintaan. Avaintoimijoiksi nimetään kunnat, joiden rooli nousee esille myöskin kokoomuksen ohjelmassa.

Alustatalous linkittyy kulttuurialan yrittäjyyteen

Kokoomus, vihreät ja SDP huomioivat kulttuuripolitiikassaan kulttuuriyrittäjät ja alustatalouden sekä luovien alojen kasvun.

SDP:n ohjelmassa todetaan, että alustapalvelussa tekijän tulot [sisällön] käyttöä kohden jäävät vähäisiksi ja että ”Alustatyöntekijöiden oikeudet toteutuvat usein huonommin kuin perinteisessä liiketoiminnassa. Alusta ei halua ryhtyä taksikuskin tai ruokalähetin työnantajaksi, jolloin työntekijä jää ilman eläke- ja työsuhdeturvaa, työsuojelua tai työterveydenhoitoa.”

Myös kokoomuksen ohjelmassa esille nousee elinkeinopoliittinen näkökulma, luovien alojen kasvupotentiaali, kansainvälistymisen tukeminen ja alan työllisten määrän lisääminen. 

Rengon mukaan minkään puolueen vaaliohjelmissa ei käsitellä rajatusti tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

”Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto käsittelevät kuitenkin tekijänoikeuksia vuoden 2018 kulttuuripoliittisissa erityisohjelmissaan”, Renko sanoo.

Kulttuuripoliittisilla linjauksilla on merkitystä

Olli Jakonen toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti viime syksynä puolueille omat hallitusohjelmatavoitteensa.

Ministeriön linjauksiin kuuluivat esimerkiksi prosentti taiteelle -tavoite ja VOS-uudistuksen edistäminen, joista tuli sittemmin osa mm. SDP:n ja vasemmistoliiton vaaliohjelmia sekä vihreiden, kokoomuksen ja keskustan kulttuurilinjauksia. Tavoite taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksista koulussa ja varhaiskasvatuksessa on puolestaan huomioitu kokoomuksen, keskustan, SDP:n ja KD:n vaaliohjelmissa.

”Tässä on kysymys normaalista hallinnon ja puolueiden välisestä kanssakäymisestä. Politiikka ei muutenkaan synny missään tyhjiössä, pelkästään politiikan piirissä. Samalla on hyvä muistaa, että hallintotyö toimii välillä autonomisesti”, Jakonen pohtii.

”Virkamiehillä on valtaa ja hiljaista tietoa. Tiettyjä asioita voidaan edistää, vaikka niitä ei välttämättä ole kirjattu hallitusohjelmaan. Monet ministeriön hallitusohjelmatavoitelistauksen toimet ovat olleet valmistelussa jo pitkään.”

Vappu Renko muistuttaa, että vaalitulos vaikuttaa oleellisella tavalla siihen, miten kulttuuriasioita linjataan tulevalla hallituskaudella.

”Vaalien jälkeen nähdään, mitkä puolueet muodostavat hallituksen ja millainen hallitusohjelma halutaan kirjoittaa. Esimerkiksi äskettäin päättyneellä Juha Sipilän hallituskaudella ohjelma oli hyvin strateginen ja tiivis.”

Rengon mukaan huomionarvoista on se, että keskustan vuoden 2015 keväällä julkaiseman kulttuurilinjauksen sisällöistä muodostettiin hallituksen kulttuuripoliittinen kärkihanke. Myös kokoomus julkaisi vuonna 2015 omat kulttuurilinjauksensa, jotka sisälsivät hallitusohjelman kanssa yhteneväisiä toimenpiteitä.

”Tämä on yksi osoitus siitä, että puolueiden vaaliohjelmien kulttuuripoliittisilla linjauksilla on merkitystä.”

Osa historiallista jatkumoa

Jakonen toteaa, että mikään puolue ei ole esittänyt tuoreissa vaaliohjelmissaan mitään mullistavia muutoksia nykyiseen kulttuuripoliittiseen järjestelmään. Kysymys on pikemminkin historiallisesta jatkumosta.

Kulttuurilinjauksissa tosin syvennetään teemoja ja tavoitteita. Keskusta kertoo kulttuurilinjauksessaan kärkitavoitteeksi kulttuuria ja luovia aloja tukevan, valtion pääomittaman rahaston, mikä on selkeästi uusi keksintö, eikä vain vanhan järjestelmän kehittämistä.

”Puolueet ovat vaaliohjelmissaan aika pitkälle sitoutuneet siihen kulttuuripoliittiseen järjestelmään, joka syntyi 1960-70-luvuilla, ja viimeisteltiin 1990-luvun VOS-lainsäädännöllä. Sille on ollut ominaista esimerkiksi taiteen autonomian sekä taiteen ja kulttuurin alueellisen saatavuuden edistäminen. SDP:n ja vasemmiston ajamaa VOS-järjestelmän joustavoittamista voidaan tosin pitää rakenteisiin kohdistuvana uudistuksena”, Jakonen pohtii.

”Vaaliohjelmissa halutaan tuoda esiin oman puolueen linjaa ja erottautua muista puolueista: ei kuitenkaan liikaa, jotta vaalien jälkeen voidaan muodostaa yhteinen hallitus. Olisi ihme, jos kulttuuripolitiikka muodostaisi kynnyskysymyksen hallitusneuvotteluissa, sen verran marginaalinen politiikan alue se on suomalaisille puolueille. Eikä se äänestäjillekään ole tutkimusten mukaan läheskään tärkein asia vaaleissa.”

Jakosen mukaan kulttuuri ei ole kuitenkaan missään tapauksessa merkityksetön asia tämänkään kevään vaaleissa. Puolueet ovat olleet aktiivisia kulttuurilinjausten ja -ohjelmien julkaisijoina viimeisen vuoden aikana.

”Vaalikeskusteluissa tullaan puhumaan paljon enemmän vaikkapa sote- ja sosiaaliturvauudistuksesta ja maahanmuutosta. Uskon kuitenkin, että taide ja kulttuuri tulevat saamaan hallitusohjelmassa varmasti jonkinlaisen roolin. Näin on ollut 1970-luvulta lähtien, kun suomalaista kulttuuripoliittista hallinto- ja palvelujärjestelmää toden teolla alettiin muodostaa”, Jakonen sanoo.

LISÄTIETOA

Alta löydät eduskuntapuolueiden tuoreimmat kulttuuripoliittiset erityisohjelmat. Listassa ei ole perussuomalaisia ja sinisiä, sillä toistaiseksi nämä eivät ole julkaisseet kevään vaaliohjelmissaan kulttuuripoliittisia linjauksia.

Keskustan kulttuurilinjaus 
Kokoomuksen kulttuurivisio 
Sdp:n kulttuuripoliittinen ohjelma 
Vihreiden kulttuuripoliittinen ohjelma 
Vasemmistoliiton vaaliohjelma sisältäen myös kulttuurialan 
RKP:n vaaliohjelma (kts. kohta Hyvinvoiva Suomi) 
Kristillisdemokraattien vaaliohjelma

Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmat kevään 2019 eduskuntavaaleissa
Kansallinen Kokoomus: Luotamme Suomeen 
Kristillisdemokraatit: Suomi, johon voit luottaa 
Perussuomalaiset: Äänestä Suomi takaisin 
Ruotsalainen kansanpuolue: Mera tillsammans 
Sininen tulevaisuus: Siniset turvaa 
Suomen keskusta: Suomen arvoisia tekoja 
Suomen Sosialidemokraattinen puolue: Tulevaisuuslinja 
Vasemmistoliitto: Oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille 
Vihreät: Näytä luontosi

Teoston tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Teoston hallitusohjelmatavoitteet ajavat kannustavaa pohjaa musiikkityölle, reiluja pelisääntöjä sisältömarkkinoille sekä investointeja luovaan talouteen. Tutustu teemoihin ja testaa myös luovien alojen vaalikonetta, jonka linkin löydät sivuiltamme. Vaalikoneen on julkaissut Lyhty ry  www.luovientekijöidenmaa.fi