Vielä kerran, keväästä ja katusoitosta

Viime viikkoina esiin noussut katusoitto ja siihen tarvittava musiikinkäyttölupa on puhuttanut paljon myös Teostossa. Selväksi on käynyt ainakin se, että tiedottamista luvista, niiden perusteista ja taustoista on edelleen syytä lisätä.

Teosto edustaa musiikintekijöitä, jotka tekevät työtään sillä ajatuksella, että musiikilla on arvo; kulttuurinen, taloudellinen tai vaikkapa sosiaalinen arvo. Musiikki elävöittää katukulttuuria ja parhaimmillaan tekee arjesta pieneksi hetkeksi juhlan.

Teosto on myös voittoa tavoittelematon järjestö ja pyrkii aina toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Teostolla on monia musiikin käyttöön tarkoitettuja lupia. Mikään itseisarvo lupien määrä ei kuitenkaan ole, pikemminkin päinvastoin. Tavoitteenamme on tarjota tarkoituksenmukaisia lupia musiikin käyttöön erilaisissa tilanteissa.

Erillistä, vain katusoittajille räätälöityä lupaa ei ole olemassa eikä sellaista ole useammastakaan syystä tarkoituksenmukaista tehdä. Katusoitto spontaanina, satunnaisena ja lyhytaikaisena tapahtumana on pienimuotoista mutta samalla monimuotoista musiikinkäyttöä.  Yksittäinen lupa tuo aina hallinnointikuluja ja pienimuotoisesta musiikinkäytöstä – kuten katusoitosta – saatavat korvaukset oikeudenomistajille olisivat niin pieniä, että luvan hallinnolliset kustannukset todennäköisesti ylittäisivät sen tuoton.

Eli ei, Teosto ei tule tarkistamaan katusoittajien lupia musiikin esittämiseen jatkossakaan. Se kun ei ole kenenkään, ei katusoittajien, kansalaisten kuin musiikintekijöidenkään edun mukaista.

Katusoiton osalta kantamme on, että pääasia, kun musiikki soi.

Lue myös: ”Teen sinulle tarjouksen, josta et voi kieltäytyä – Tekijänoikeusmafia ja muut myytit”