Teoston historia
Säveltäjien ja kustantajien vuonna 1928 perustaman Teoston historia ja värikkäät vuosikymmenet ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Tälle aikajanalle on nostettu asioita Teoston 90-vuotisen taipaleen ajalta: tapahtumia, joista on seurannut toisia tapahtumia ja ihmisiä, jotka ovat niihin vaikuttaneet.
Tervetuloa aikamatkalle. Rakkaudesta musiikkiin.
Koonnut: Susanna Perämaa
1920-luku
1920-luvulla Suomeen rantautui jazz, ja kieltolaista huolimatta ravintoloissa svengasi! Maaseudulla järjestettiin runsaasti iltamia ja muita musiikkipitoisia tapahtumia. Myös populaarimusiikin edelläkävijät, kuplettilaulajat, esiintyivät ympäri maata. Vuosikymmenen loppupuolella Suomen saavutti kansainvälinen grafomoni-innostus. Gramofonien ja äänilevyjen myynti kasvoi räjähdysmäisesti – jopa niin paljon, että alettiin puhua “gramofonikuumeesta”.
1928
Tietoa tekijänoikeuksien valvonnasta on kantautunut muualta Euroopasta ja Suomeen on saatu juuri tekijänoikeuslaki. Niinpä Suomen Säveltaiteilijain Liiton jäsenten keskuudessa on kypsynyt idea perustaa myös Suomeen yhdistys, joka valvoisi musiikin esitysoikeuksia.
Hankkeen puuhamiehenä, perustamiskokouksen koolle kutsujana ja Teoston ensimmäisenä toimitusjohtajana toimii säveltäjä, Suomen Musiikkilehden päätoimittaja, filosofian maisteri Lauri Ikonen, joka myös keksii nimen Teosto.
1928
7.3. pidetään Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y.:n perustamiskokous. Teostoa perustamassa on aikansa huippusäveltäjiä, mm. Erkki Melartin, Leevi Madetoja, Yrjö Kilpinen, Heino Kaski ja Armas Maasalo. Kaikki ovat miehiä ja ”säveltaiteilijoita”, musiikinkustantajia tai muita ”intresentteja”. Teoston ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Erkki Melartin.
60
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Teostoon liittyneiden säveltäjien määrä, mukana mm. Selim Palmgren, Robert Kajanus, Uuno Klami ja Heikki Klemetti.
1928
Teoston ensimmäisen johtokunnan
puheenjohtaja Erkki Melartin
1928
Perustamisvaiheessa kustantajajäseniä ovat Oy Fazerin Musiikkikauppa, Kustannusosakeyhtiö Otava ja Muntra Musikanter -yhdistys. Ensimmäisen toimintavuoden aikana kustantajajäseniksi liittyvät myös Westerlund, Laulu-Miehet, Viipurin Lauluveikot ja Musiikkikeskus Oy.
1928
Ensimmäiset toimitilat ovat Fazerin Musiikkikaupan Pianosalissa, sen jälkeen toimisto siirtyi osoitteeseen Kluuvikatu 6 B, pihan puoli.
1928
Ensimmäinen vastavuoroisuussopimus solmitaan Saksan säveltäjäliiton GDT:n kanssa (Genossenschaft der Deutschen Tonsetzer). Sopimuksen perusteella GDT keräsi ja tilitti Teostolle korvauksia suomalaisten tekijöiden Saksassa esitetystä musiikista. GDT:ltä saatiin myös arvokkaita tietoja asiakkuus-, tariffi- yms. sopimuksista.
Korvauksen piiriin kuuluvat alusta asti konsertit, radio, ravintolat, elokuvateatterit ja huvitilaisuudet. Ravintoloiden ja huvitilaisuuksien elävän musiikin esitystietoja seurataan sanomalehdistä. Konsertinjärjestäjien, Yleisradion ja Biografiliiton kanssa neuvotellaan.
Radioneuvottelujen tuloksena Yleisradio suostuu korvaamaan lähettämistään musiikkiesityksistä vuoden 1928 viideltä viimeiseltä kuukaudelta yhteensä 58 245 markkaa (nykyarvo 17 660euroa).
Teosto lähettää edustajiaan ravintoloihin ottamaan selvää, esitetäänkö niissä musiikkia ja maksaa ”virvoikkeista aiheutuneet kulut”. Myös naiset tekevät näitä tarkistuskäyntejä, mikä on poikkeuksellista.
1929
Aloitettiin neuvottelut Osuusliike Elannon kanssa sen ravintoloissa ja kahviloissa esitetyn radiomusiikin korvaamisesta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen, vaan oikeudenkäyntiin, joka saatiin päätöksen vasta 1934.
1929
Toimitusjohtaja Ikonen on Teoston ainoa työntekijä syksyyn 1929, jolloin neiti Lyyli Jalovaara (sittemmin rouva Nieminen) tulee Teostoon kassanhoitajaksi.
1929
Lyyli Jalovaara työpöytänsä ääressä
1929
”En minä tiennyt Teostosta mitään, kun 1929 tulin Helsinkiin. Se oli hauska juttu se minun maksujuttuni. Oltiin istuttu Rafun (säveltäjä Rafael Ramstedt) kanssa Brondalla eikä meillä ollut penniäkään. No, Rafu sanoi, kuule minä tiedän mistä me saadaan rahaa, tules mun kanssani. Teostoon mentiin. Ikonen lähti pankkiin hakemaan meille rahaa ja me sillä aikaa katseltiin kuitteja. Nähtiin siinä sekin, että Sibeliuskin saa näköjään jotakin 600 markkaa. Rafu sanoi: Janne, no, onhan sekin säveltäjä. Noin leikillään sanoi. Minun tuloni olivat noin viisinkertaiset Sibeliukseen verrattuna, mutta hänen rahansahan menivät kai Saksaan silloin.”
Usko Kemppi
Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tilitetään eri maiden tekijöille 95 000 markkaa (nykyarvo 28 810 euroa) ja propagandarahastoon (markkinointi ja viestintä) siirretään 5000 mk (nykyarvo 1516 euroa).
1929
Vastavuoroisuussopimusneuvottelu amerikkalaisen tekijänoikeusjärjestö ASCAP:in kanssa käynnissä.
1930-luku
Teoston ensimmäinen täysi vuosikymmen on kasvun aikaa. Sopimuksia solmitaan monien eri tahojen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Martti Turunen nimitetään Teoston johtajaksi. Suomalaisen haitarijazzin suurnimi Dallapé on suosionsa huipulla ja kiertää Suomea kesästä toiseen. “Iskelmä” on uutta ja soi kaikkialla. Kieltolaki päättyy ja ravintolamusiikin korvauksista saadaan sopimus. Radion suosio kasvaa voimakkaasti: talvisodan syttymisvuonna 1939 maassa on n. 330 000 radiolupaa.
1930
Teostoon palkataan neiti Lyyli Jalovaaran lisäksi myös neiti Kira Rudnew, jonka tehtävänä on hoitaa kirjeenvaihtoa saksan-, ranskan-, englannin-, venäjän- ja ruotsinkielellä.
Yleisradion kamreeri Roine Rikhard Ryynänen luo yhdessä säveltäjä Georg Malmsténin kanssa Suomen kieleen uudissanan “iskusävelmä”, joka pian taipuu muotoon “iskelmä”.
Iskelmämusiikin suuri nousukausi: esim. Odeon-levymerkille levytetään satoja kappaleita. Levyihin kiinnitetään pieni Teosto-merkki, joka osoittaa niiden laillisuuden.
1931
”Eräänä päivänä soitti joku maisteri Ikonen ja sanoi, että teille on täällä rahaa. Minä menin käymään ja Ikonen kysyi, miksette aikaisemmin ole tullut käymään. Minä sanoin, etten tämmöisestä ole tiennyt enkä sitäkään, että saisin jotakin maksua siitä, että olen säveltänyt. Teillä on täällä peräti 16 000 markkaa, sanoi Ikonen. Se oli hirveän paljon rahaa.”
Georg Malmstén
1931
Martti “Pyssy” Turunen töihin Teostoon maaliskuussa 1931. Turunen toimi Teoston johtajana 1931–1969. Viipurista kotoisin oleva Turunen päätyi suorittamaan kolme tutkintoa: ekonomi, filosofian maisteri ja Helsingin kirkkomusiikkiopiston tutkinto. Turunen oli myös säveltäjä, jonka suosituimpiin sävellyksiinsä kuuluu mm. Mauno Isolan runoon sävelletty joululaulu Me käymme joulun viettohon.
Maisteri Turunen ja varatuomari Toivo Voss-Schrader neuvottelemassa Teoston toimistossa Aleksanterinkadulla.
7
TEOSTON HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 1930-LUVULLA.
1931
Teosto pääsee elokuvavalmistamoiden kanssa sopimukseen elokuvaan tallennettavan musiikin korvauksista.
1932
Kuudennet Pohjoismaiset musiikkijuhlat järjestetään Helsingissä. Niiden yhteydessä vihitään Helsingin Konservatorion talo, Teoston tuleva toimipaikka.
1932
Teosto luovuttaa mekanisoimisoikeuksiensa valvonnan Nordisk Copyright Bureau NCB:n hoidettavaksi. NCB nostaa elokuvavalmistamoiden hintoja, mikä johtaa vasta 1939 päättyneeseen oikeusriitaan. Teosto voitti jutun kaikissa asteissa.
1932
Vastavuoroisuussopimus eestiläisen Autorikatise Ühingin kanssa.
Teosto tukee uutta Musiikkitieto-lehteä antamalla sen perustamiseen propaganda-rahastostaan 20 000 mk.
1932
Kieltolaki päättyy. Suomen ravintoloitsijayhdistyksen kanssa sovitaan elävän musiikin korvausperusteista. Elävän musiikin korvaustaso asettuu 3–4 %:iin soittajille maksetuista palkoista.
1933
Ulkomailla eniten esitettyjä suomalaisia teoksia:
Erkki Melartinin Ritorno
Oskar Merikannon Valse Lente
Yrjö Kilpisen Tunturilauluja.
1935
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hylkää Teoston esityksen siitä, että radiokuuntelulupaan sisällytettäisiin huomautus tekijänoikeuslain noudattamisesta.
1936
Teoston tilitysosasto konservatorion tiloissa
1937
Teoston johtokuntaan kuuluivat (vas. ylh.) Ernst Linko, Martti ’Pyssy’ Turunen, Sulho Ranta, Toivo Voss-Schrader, Bengt Carlson, Leevi Madetoja ja Vihtori Suomalainen.
1937
Musiikin käyttöön huvitilaisuuksissa kohdistunut valvonta kirvoittaa palautetta mm. eräältä nuorisoseuralta:
”Nuorisoseura on perustettu vasta vuosi sitten, eikä sen musikaalinen taso vielä ole ehtinyt sävelteos-asteelle. Ensinnäkään ei kukaan seuran jäsenistä osaa soittaa minkäänlaista soittokonetta. Iltamassa on laulettu yhteislauluna Hämäläisten laulu, eräs maanjussi on soittanut tiksahalla Kas Suomen lahdella hyrskyt. Tanssimusiikista huolehti eräs kylän haitarinsoittaja, jolle nuotit ovat kuin pääskysiä sähkölangoilla eikä tiedä, mikä minkin kappaleen on säveltänyt. Yleisölläkin on usein tietämistä, mitä milloinkin tulee, valssia vai jenkkaa. Näin ollen emme ole erikoisen halukkaita lähettelemään niukoista alkuvaroistamme saturaisia teille, mutta heti, jahka kykenemme esittämään ”sävelteoksia” olemme visusti valmiit ottamaan osaa Malmstenin ja Sibeliuksen leipähuoliin.”
1938
Teostoon liittyy säveltäjä Helvi Leiviskä. Aiemmin naiset olivat olleet jäseninä vain perikuntien edustajina.
Leiviskä sai osakseen sukupuolensa vuoksi ennakkoluuloja, mutta hän kohtasi ne pelottomasti. Hänen arvostustaan lisäsi se, ettei hän kirjoittanut vain miniatyyrejä, vaan myös suurimuotoisia kappaleita. Leiviskä opiskeli Helsingin lisäksi Wienissä. Päivätyönsä Leiviskä teki Sibelius-Akatemian kirjaston- ja nuotistonhoitajana 1933–1968. Hän toimi myös Ilta-Sanomien musiikkiarvostelijana.
1938
Helsingin Konservatorio nimetään Sibelius-Akatemiaksi.
1938
Yleisradion kanssa neuvotellaan uudenlainen sopimus, joka perustuu määräprosenttiin kuuntelulupatuloista. Korvausprosentiksi määrittyy 2,25 %. Lisäksi sovitaan, että prosenttia laskettaessa huomioidaan musiikkituntien lukumäärä.
Teosto avusti 30-luvulla yhdeksän orkesteriteoksen puhtaaksikirjoittamisessa luovan säveltaiteen edistämisen merkeissä.
1940-luku
1940-lukua leimaa sota. Marssilaulut kaikuvat kaikkialla ja Suomen eturivin artistit kohottavat joukkojen moraalia esiintymällä rintamalla viihdytysjoukkojen tilaisuuksissa. Siviilissä musiikista nauttimista rajoittaa lailla määrätty tanssikielto, joka jatkuu ravintoloissa aina vuoteen 1948. Kun tanssiminen on kielletty, nousee musiikin sanoitus tärkeämmäksi: tanssikieltovuosina suomenkielinen iskelmä – sellaisena kuin me sen tunnemme – löytää muotonsa. Uudet laulut leviävät tehokkaasti radion välityksellä. Vuosikymmenen lopussa jo yli 660 000 suomalaista taloutta on lunastanut radioluvan.
1940
F.E. Sillanpää kirjoittaa tekstin Marssilauluun, joka julkaistaan Suomen Kuvalehdessä. Pääesikunta järjestää tekstille sävellyskilpailun, jonka voittaa mainospäällikkö Aimo Mustonen. Syntyy 1940-luvun tärkein iskumarssi, Sillanpään marssilaulu. Puolustusvoimien johto arvioi jälkeenpäin marssilaulun vastanneen henkisesti vähintään yhtä divisioonaa Suomen puolustuksessa.
Jatkosodan alkaessa Teoston kuuden hengen henkilökunnasta neljä on sotapalveluksessa.
1941
Pohjoismaiset tekijänoikeusjärjestöt STIM (Ruotsi), Koda (Tanska), TONO (Norja), Svenska Tonsättare ja Svenska Musikförläggareföreningen lahjoittavat Teostolle sota-avustuksina jaettavaksi suomalaisille säveltäjille yhteensä niin suuren summan, että siitä riittää 1 000–4 000 mk kaikille Teoston jäsenille.
1942
Martti Turunen säveltää Syvärin laulun Yrjö Jylhän tekstiin.
Sota-aikana Työn ja taistelun lainaan ja Isänmaan lainaan sijoitetaan yhteensä 700 000 mk Teoston keräämistä varoista.
1942
STIM ottaa suomalaisten säveltäjien lapsia sotalapsiksi.
1942
Keväällä järjestetään marssi- ja sotilaslaulujen kilpailu, johon tulee 1600 ehdotusta 900:lta osanottajalta. Voittajaksi valitaan H. Ivalon (Olavi Huuska) marssilaulu Pikku Mirjami, jonka Joonas Kokkonen soinnuttaa konjakkipullo-palkkiolla. Neljänneksi kisassa tulee Toivo Kärki.
1940-luvulla tanssijärjestäjät maksoivat esityskorvauksena 1-2 % lipputuloistaan. Huviveron sai vähentää lipputuloista ennen korvauksen laskemista.
1942
Elokuvissa käytetyn musiikin esityskorvauksen määräksi vahvistetaan 1 % elokuvanäytäntöjen bruttotuloista. Elokuva-ala kerää itse esityskorvaukset teattereilta.
1942
Teoston 15-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään työn merkeissä. Henkilökunnan lukumäärä on juhlavuonna 10.
1944
Teoston evakuoimista maaseudulle Nurmoon harkitaan Helsingin suurpommitusten vuoksi. Suunnitelmista luovutaan, mutta samana vuonna ostetaan Villa Vikan -huvila säveltäjien ja henkilökunnan käyttöön.
1945
Sibelius siirtyy saksalaisesta STAGMA:sta Teoston asiakkaaksi.
Teoston tilitysosasto 40-luvulla.
1945
Sibelius-rahasto perustetaan. Mm. Helvi Leiviskä on yksi ensimmäisten apurahojen saajista ja saa 50 000 mk.
”Mitä sitä 6 000 markan stipendillä tekee, sehän menee jo ensimmäisellä viftillä.”
Säveltäjä Jean Sibelius
Musiikkitieto-lehti lakkaa ilmestymästä. Teosto osoittaa 30 000 mk uuden Musiikki-nimisen lehden perustamiseen.
1946
Mielipidetutkimus kansan musiikkimausta. Eri musiikkilajien kannatus suomalaisten keskuudessa:
KONSERTTIMUSIIKKI 20 %
AJANVIETEMUSIIKKI 18 %
ISKELMÄMUSIIKKI 17 %
KANSANMUSIIKKI 11 %
1947
Useita viihdesäveltäjiä hyväksytään ensimmäistä kertaa Teoston jäseniksi, mukaan lukien Georg Malmstén. Nuorukainen, monipuolinen ja lahjakas hahmo – säveltäjä, kapellimestari, viihde- ja taidemusiikin laulaja, näyttelijä.
1948
Teoston puheenjohtajaksi Selim Palmgren, pianisti ja säveltäjä. Aikalaiset kutsuivat häntä ”Pohjolan Chopiniksi”.
1948
Tehdään sopimus Oy International Business Machines AB:n kanssa tilitystyön suorittamisesta Hollerith-reikäkorttimenetelmää käyttäen.
1948
Teosto ostaa kaksi kerrosta rakenteilla olevasta Laulu-Miesten talosta hintaan 11 454 000 markkaa (nykyarvo 499 500 euroa).
1948
Teostossa siirrytään uuteen työaikaan: kesällä lauantait ovat vapaat. Yleisesti viisipäiväiseen työviikkoon siirrytään Suomessa vasta 60-luvulla.
1948
Suosituimmat sävellykset:
Ravintoloissa
Jean Sibelius: Ristilukki
Oskar Merikanto: Merellä
Iltamissa
Toivo Kärki: Tummasilmä senorita
Georg Malmstén: Pennitön uneksija
Konserteissa
Selim Palmgren: Hiidenorjien laulu
Emil Genetz: Terve Suomeni maa
Leevi Madetoja: Suvi-illan vieno tuuli
Radiossa
Selim Palmgren: Tuhkimovalssi
Jean Sibelius: Sydämeni laulu
1949
Kullervo Linnan Kultainen nuoruus voittaa Ylen järjestämän iskelmälaulukilpailun. Sittemmin kappaleen on levylle laulanut moni, muun muassa Arja Saijonmaa.
Veikkauksen voittovaroista jaetaan Suomen Säveltäjät ry:lle 1 300 000 mk suomalaisten sävelteosten levyttämistä varten. Alkaa 7 vuotta kestänyt levytysurakka, jonka aikana äänilevyille saadaan huomattava määrä suomalaista musiikkia.
1950-luku
1950-luvulla Suomeen tulevat olympialaiset, televisio ja rock’n’roll! Einojuhani Rautavaara säveltää ensimmäisen sinfoniansa. Kotimaisen kevyen musiikin saralla 50-luku on viihteellisen iltamamusiikin, “rillumarein”, vuosikymmen. Rillumarein näkyvimmät hahmot Toivo Kärki ja Reino Helismaa tuottavat kiivaaseen tahtiin teoksia, joita kriitikot vihaavat ja kansa rakastaa. Mekaaninen musiikki tekee tuloaan ja aiheuttaa päänvaivaa Teostossa.
Sibeliuksen massiivisia esityskorvauksia aletaan vihdoin saada USA:sta. Ratkaisua edeltää asian käsittely Yhdysvaltain senaatissa ja presidentti Trumanin erikoispäätös. Neuvotteluihin toi omat haasteensa Suomen aseveljeys toisessa maailmansodassa Saksan kanssa.
1952
Teoston johtokuntaan hyväksytään ensimmäistä kertaa viihdemusiikin edustaja, Georg Malmstén.
1952
Esitetyimmät teokset:
Konserteissa
Ahti Sonninen: Soliseva vesi
Radiossa
Reino Helismaa: Rakovalkealla
Äänilevyiltä
Tapio Rautavaara: Isoisän olkihattu
1952
Helsingin Olympialaiset. Radiossa “olympiaralleja” kuten Kalevi Hartin Olympiajenkka.
1952
Neuvotellaan SEOL:in ja Lasten Päivän Säätiön kanssa esityskorvauksia.
1952
Teoston kassa.
1953
Teosto täyttää 25 vuotta. Martti Turunen kirjoittaa historiikin ja Georg Malmstén laulutervehdyksen, jonka hän myös laulaa juhlaillallisilla Adlonissa. Koska illallisella olivat myös muiden Pohjoismaiden tekijänoikeusjärjestöt, Malmstén esitti laulun paitsi suomeksi, myös ruotsin, norjan ja tanskan kielellä.
Laulun toinen säkeistö kuului näin:
”Vuotta viisikolmatta
oot tehnyt arvotyötä.
Luovan hengen suojana
sull’ olkoon onni myötä.
Teosto, Teosto, Teosto,
ylväs, tiesi on
Teosto, Teosto, Teosto,
päämääriisi se johtakohon!
Lopuksi ”tutti maestoso”
me laulamme: Hei Grandioso!
Teosto, Teosto, Teosto,
onneksi olkohon!”
29
TEOSTON HENKILÖKUNTA VUONNA 1953: MARTTI TURUNEN JA 28 NAISTA.
1953
Fennica-levysarja julkaistaan: 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä, mukana mm. Sibeliuksen Andante Festivo, Paciuksen Maamme-laulu sekä Kajanuksen sovittama Porilaisten marssi.
1954
Einojuhani Rautavaara voittaa amerikkalaisen Thor Johnson Contest -sävellyskilpailun vaskiteoksellaan A Requiem in our Time.
1952
”Kehitys ravintolamusiikin alalla on yhä enemmän kääntynyt siihen suuntaan, että mekaaninen soittokone työntää syrjään elävää voimaa.”
Teoston toimitusjohtaja Martti “Pyssy” Turunen
Käydään keskustelua viihdemusiikin tilitysperusteista. Aloitteen teki Suomen viihde- ja iskelmämusiikin Säveltäjien ja Tekstinkirjoittajien yhdistys.
Hyväksytään seuraava tilitysperuste: ajanvietemusiikin pistearvot korotettiin STIM:in taulukon tasolle ja vakavan musiikin säveltäjiä hyvitetään niin, että konserttiesityksistä jaetaan 3 kertaa konserttitilin tuotto.
1954
Teostoon hankintaan salamajäljennyskone UNIKOP.
800
RAVINTOLOITA TEOSTON ASIAKKAINA VUONNA 1954. NÄISTÄ 650 SOITTI VAIN MEKAANISTA MUSIIKKIA.
1954
Teosto liittyy Suomen Musiikkineuvostoon eli UNESCO:n Suomen musiikkikomiteaan.
1954
Vastavuoroisuussopimus Meksikon kanssa.
1955
24.5.1955 Kello 16:30 lähetetään Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys.
1955
Jean Sibelius täyttää 90 vuotta.
1955
Ylen korvausprosentiksi 3 % radiolupamaksuista. Radio saa kuitenkin vähentää posti- ja lennätinhallitukselle suorittamansa lupamaksujen perimiskustannukset. Teosto ilmoittaa, että jos musiikkituntien määrä ylittää 3000, sopimus irtisanotaan.
1 000 000
MILJOONAN RADIOLUVAN MÄÄRÄ SAAVUTETAAN SUOMESSA VUONNA 1955.
1956
Teostossa 34 työntekijää.
1956
Perustetaan Teoston henkilökunnan Eläkesäätiö.
1956
Urho Kaleva Kekkonen presidentiksi. Valtakunnassa alkaa yli neljännesvuosisadan kestävä Kekkosen aikakausi.
1956
Esitetyimmät teokset:
Konserteissa
Jean Sibelius: Finlandia ja Sydämeni laulu
Ravintoloissa
Erik Lindström: Muistatko Monrepos’n
Iltamissa
Erik Lindström: Muistatko Monrepos’n
Äänilevyiltä
Erik Lindström: Muistatko Monrepos’n
1957
Teostolla käynnissä useita oikeusjuttuja, mm. edellisenä vuonna alkanut juttu ravintoloitsija J. Hellasta (Kaivohuoneen, Hungarian, Luculluksen ja Wienin omistaja) vastaan jatkui. Lisäksi kiista elokuvaan siirretyn musiikin esittämisestä sekä oikeusjuttu Kumiteollisuus Oy:n kanssa, joka kieltäytyi maksamasta ns. teollisuusmusiikista.
1957
Sibelius kuolee 92 vuoden ikäisenä.
CISAC suosittelee jäsenjärjestöilleen humanitäärisen avun antamista Itävaltaan, jonne pakeni runsaasti unkarilaisia. Teosto lähettää itävaltalaiselle tekijänoikeusjärjestölle AKM:lle 100 000 mk.
1958
Yleisradio aloittaa 1.1.1958 säännölliset televisiolähetykset. Ylen kanssa saadaan sovittua musiikinesityskorvauksista heti samana vuonna. Muiden toimijoiden (Mainos-TV ja Tesvisio) kanssa neuvottelut siirtyivät.
1958
Elektronisen ja konkreettisen musiikin määrittely aiheuttaa päänvaivaa, mikä hankaloitti myös tilityksiä.
1958
Korkein Oikeus vahvistaa Sibeliuksen perikunnan selvityspyynnön johdosta periaatteen, että tekijänoikeuksien arvoa ei voi ennakolta arvioida rahassa eli niitä ei tarvitse ottaa huomioon perunkirjoituksessa.
Tilityksen valmistelua reikäkorttikoneella
1958
Äänilevyillä soi eniten Erkki Melakosken Balladi Olavinlinnasta.
1958
Stereofoniset äänilevyt tulevat markkinoille.
1959
Tesvision kanssa päästään sopimukseen, että esityskorvaus on 4 % mainostuloista, Mainos-TV ei kuitenkaan tähän suostu. Teosto haastaa Mainos-TV:n oikeuteen. Kesäkuussa päästää sopuun: Mainos-TV:n vuotuiseksi korvaukseksi sovitaan 700 000 mk.
Liisa Mertanen ja 1950-luvun kortistoja
1959
Teosto tilittää ensimmäistä kertaa televisiossa esitettyä musiikkia!
Esitetyimmät teokset televisiossa 1958:
Malcolm Arnold: Kwai-joen marssi
Tauno Pylkkänen: Preludico sinfonico
Erik Lindström: Pikku midinetti
Teoston pikkujoulujuhlintaa 1950-luvulla.
1960-luku
1960-luvulla televisio avaa yhä useammalle suomalaiselle taloudelle uuden ikkunan ulkomaailmaan. Televisiossa soitetun musiikin ja taustamusiikin tariffeista neuvotellaan. Tekijänoikeuslaki uudistuu ja myös Suomen markka kokee uudistuksen. Ensimmäiset merirosvoradiot aloittavat toimintansa. Toivo Kärki dominoi soittolistoja, Letkajenkka tanssittaa kansaa ja viihdemusiikin asema puhuttaa. Vuosikymmenen lopussa Teosto saa uuden johtajan.
1961
Hyväksytään uusi tekijänoikeuslaki, jossa radiot saavat oikeuden nauhoittaa sävelteoksia maksutta. Koulut ja kirjastot saavat sekä nauhoittaa esityksiä että kopioida nuotteja ilmaiseksi.
1961
Televisiolupien määrä kasvaa n. 8 000 luvalla per kuukausi, lokakuussa tv-lupia on jo 72 000 kpl.
1961
Televisiolupien määrä kasvaa n. 8 000 luvalla per kuukausi, lokakuussa tv-lupia on jo 72 000 kpl.
1961
Teosto siirtyy kokonaan viisipäiväiseen työviikkoon.
1961
Vastavuoroisuussopimus Puolan ZAIKS:in kanssa.
1961
Merirosvoradiot aloittavat toimintansa Suomen aluevesirajan tuntumassa.
1962
Kirjailijaliitto pyytää Teostoa valvomaan myös kirjailijoiden oikeuksia. Teosto kieltäytyy kohteliaasti.
1962
Vuoden lopussa televisiolupia jo yli 300 000 kpl, joten Suomen television (Yle) kanssa sovitaan 10 000 000 markan (nykyarvo 221 700 €) korvaussummasta. Mainos-Televisio maksoi 7 000 000 mk (155 200 €), Tesvisio 5 000 000 mk (110 800 €) ja Tamvisio 4 % mainostuloistaan.
1962
Teostolla hankaluuksia kansainvälisen Muzak-nimistä taustamusiikkijärjestelmää markkinoivan yrityksen kanssa, mutta yritys taipuu viimein maksamaan korvauksia.
1962
Euroviisuissa menestynyt Kari Tuomisaaren Tipitii saa kärkipaikan radioissa, televisiossa ja ravintoloissa.
1963
Suomen rahauudistus: rahasta poistetaan kaksi nollaa. Teostossa käytetään laskennassa vanhoja markkoja vielä pitkään.
1963
Teosto ja poliisi tekevät yhteistyötä Teoston valvoessa radiomusiikin käyttämistä ansiotarkoituksessa (taustamusiikkina). Musiikinkäyttösopimuksen tehneet asiakastilat merkittiin karttaan.
1963
Elävän musiikin tapahtumia seurataan edelleen sanomalehdistä.
1963
Suosituimmat kappaleet:
Toivo Kärki: Kaikessa soi blues ja Tango merellä soi
Televisiossa:
Kauko Käyhkö: Kalastaja-Eemelin valssi
1964
Scandia-Musiikki Oy kirjelmöi Teostolle ja valittaa, että Teoston tariffi Mainos-Television kohdalla ei vastaa musiikin kaupallista käyttöä. Scandia ehdottaa myös, että mainoselokuvien valmistajan olisi aina hankittava säveltäjän tai kustantajan suostumus silloin, kun musiikki tallennetaan mainoselokuvaan.
1964
Yleisradio ostaa Tesvision Helsingissä, Tampereella ja Turussa toimivat lähetysasemat.
1964
Useimmat suosituimmista kappaleista Toivo Kärjen kynästä, mutta myös Lasse Mårtenssonin Laiskotellen pärjäsi hyvin.
600 000
TV-LUPIEN MÄÄRÄ YLITTÄÄ 600 000 LUVAN RAJAPYYKIN VUONNA 1964.
1964
Hellaksen ravintolat maksavat saatavat vuodesta 1956 asti.
1965
Rauno Lehtisen Letkis suosituin kappale sekä Suomessa että ulkomailla.
1965
Henkilökunnan viihtyvyyteen ja pysyvyyteen panostetaan: palkkoja nostetaan 10 %:lla ja henkilökunta saa ilmaiset lounaat.
1966
Sekä taustamusiikin että television tariffeista neuvotellaan.
Teosto tukee suomalaisen äänilevytutkimuksen isänä pidetyn Urpo Haapasen kokoamaa ensimmäistä suomalaisten äänilevyjen luetteloa, jonka vastaperustettu Suomen äänitearkisto julkaisi 1967. Luettelo kattoi vuosina 1946–66 ilmestyneet levyt.
61 000
1966 PUHELINLAITOKSET ALKAVAT TARJOTA UUTTA ”LEVYUUTUUDET”-PALVELUA, JOSSA MAKSULLISESTA NUMEROSTA PYSTYY KUUNTELEMAAN MUSIIKKIA. ENSIMMÄISEN VIIDEN VUOROKAUDEN AIKANA NUMEROON SOITETAAN 61 000 KERTAA.
1966
Teoston perustaja Lauri Ikonen kuolee. Ikonen oli tuottelias säveltäjä: hänen kynästään syntyi mm. 5 sinfoniaa ja lukuisia lauluja kuten Juhannus, Veneretki, Pirtissäni pimenee sekä Joutsenlaulua.
1966
Henrik Otto Donner perustaa Love Recordsin. Viisi vuotta myöhemmin hänet hyväksytään Teoston jäseneksi. Hallituksessa Donner oli vuodet 1987–2006, joista puheenjohtaja vuodet 1994–2006.
1966
Suosituimmat sävellykset:
Konserteissa
Jean Sibelius: Sydämeni laulu
Ravintoloissa
Toivo Kärki: Häävalssi ja Liljankukka
Televisiossa
Ossi Runne: Playboy
Lasse Mårtensson: Pieni sana
Usko Kemppi: Lennä mun lempeni laulu
1967
Perustetaan ensimmäinen tarkastajan toimi, johon palkataan sotilasmestari Hannu Laiho. Toimittaja Jussi Himanka palkataan asiamieheksi Yhdysvaltoihin.
1967
Teosto hankkii lisää toimitilaa osoitteesta Runeberginkatu 15.
1968
Teostoon päätetään palkata apulaisjohtaja. Tehtävään valitaan sittemmin varatoimitusjohtaja-nimikkeellä opetusministeriön taideasiain esittelijä ja Taiteen keskustoimikunnan sihteeri, lainopin kandidaatti Pekka Kallio.
Tammelundin Liikenne Oy velvoitetaan oikeuden päätöksellä maksamaan linja-autoissa soitetusta musiikista. Oikeuden päätös on toistaiseksi viimeinen periaatepäätös, joka annetaan säveltäjän oikeudesta esityskorvaukseen. Pian tehtiin sopimus Linja-autoliiton jäsenyritysten ja muiden julkista liikennettä harjoittavien yhtiöiden kanssa. Sopimus tehtiin myös Oy Finnair Ab:n ja Suomen laivanvarustajain yhdistyksen kanssa.
1968
Teoston pikkujoulut Laulu-Miehessä
Teoston säveltäjä- ja teoshakemisto 1960-luvulla
1968
Teoston sääntöjä muutetaan niin, että myös sanoittajat voivat liittyä Teoston jäseniksi.
1968
Martti ”Pyssy” Turunen jää eläkkeelle 38 palvelusvuoden jälkeen. Varatoimitusjohtaja Pekka Kallio siirtyy toimitusjohtajaksi.
1968
Tampereen yliopiston sosiologian laitoksen suomalaisille tekemässä kyselyssä vanhaa tanssimusiikkia kannattaa 34 % ja modernia konsertti-musiikkia 1 %.
”(Esa) Pakarinen – (Joonas) Kokkonen 34–1. Snellman se kai sanoi, että enemmistö voittaa mutta vähemmistö on oikeassa. Miten lienee?”
HELSINGIN SANOMAT 1968
Sibelius-Akatemian oppilasasuntola rakennetaan. Teosto tukee hanketta 40 000 markalla ja saa kaksi nimikkohuonetta.
1969
Ensimmäinen vakava Teoston sisäinen kriisi, joka alkaa Elokuva- ja viihdesäveltäjät Elvis ry:n pj:n Arthur Fuhrmannin allekirjoittamasta kirjelmästä koskien viihdemusiikin säveltäjien näkemystä siitä, että Teoston tilitys- ja jakosääntö ei tee heille oikeutta. ”Teosto on karjakko, joka lypsää kevyen musiikin rahoja sinfonikon sankoon”, kärjistää toimittaja Ullamaija Kivikuru Viikkosanomissa.
Johtokunta päättää, että tilitys- ja jakosääntöä ei muuteta, mutta viihdesäveltäjille jaetaan apurahoina 30 000 mk ja Elvis ry:lle annetaan oikeus käyttää samaa Teoston kokoushuonetta, jota Suomen Säveltäjätkin käyttää.
1970-luku
Suomessa vallitsee Kekkosen ja YYA-sopimuksen aika. Muuttoliike maalta kaupunkeihin on voimakasta, ja kouluissa siirrytään peruskoulujärjestelmään. Diskot syrjäyttävät lavatanssit; uusi aalto, punk ja ympäristöaktivismi nostavat päätään. Suomalainen rocklyriikka kehittyy, ja syntyy käsite Suomirock.
C-kasetit yleistyvät ja järjestetään ensimmäinen suomalainen rock-festivaali, Ruisrock. Teoston vuosikymmen käynnistyy uuden toimitusjohtajan johdolla: otetaan käyttöön yhdistyksen ensimmäinen graafinen merkki, julkaistaan tariffit sekä toimintaa esittelevä kirjanen ja muutetaan uusiin toimitiloihin Lauttasaareen. Vuosikymmenen lopussa Teostossa suunnitellaan tulevia 50-vuotisjuhlia ja siirrytään ATK-aikaan.
1970
Pekka Kallio aloittaa 1.1. Teoston uutena toimitusjohtajana. Samana päivänä aloittaa myös Teoston ensimmäinen tiedotuspäällikkö Timo Teerisuo, joka tulee Teostoon kouluhallituksen musiikkioppilaitosten ylitarkastajan virasta.
1970
Teoston uudet säännöt voimaan 18.3. Tilitys- ja jakosääntöä uudistetaan ja jakosääntötoimikunta asetetaan.
1970
Ylen vuodesta 1963 voimassa ollut sopimus irtisanotaan alhaisen korvaustason vuoksi. Tehdään periaatepäätös siitä, että korvausperusteet tarkistetaan jatkossa vuosittain.
1970
Luovan Säveltaiteen edistämissäätiö perustetaan yhdessä Elvisin, Suomen Säveltäjien ja Opetusministeriön kanssa. Sen alle syntyy Musiikin tiedotuskeskus. Muut säätiön funktiot ovat apurahojen jakaminen ja julkistamistoiminta.
Teosto vuonna 1970
1 500 tekijä- ja kustantaja-asiakasta
78 jäsentä
32 vastavuoroisuussopimusta eri valtioiden kanssa
42 henkilökuntaan kuuluvaa
1971
Teoston tariffit julkaistaan ja levitetään käyttäjäkunnan tietoon painetussa muodossa. Teoston toimintaa kuvaavaa kirjasta ”Esitämme musiikkia” painetaan 40 000 kpl ja sitä jaetaan musiikin käyttäjille ja viranomaisille.
1971
Yhdistyksen uusi graafinen merkki, Heikki Ahtialan suunnittelema ympyränuotti, otetaan käyttöön.
1972
Ostetaan tontti Lauttasaaresta. Uuden toimitalon piirtää arkkitehti Veikko Malmio.
1972
Tilitysjärjestelmän periaatteiden uudistus saadaan päätökseen: jos teoksella ei ole kustantajaa, säveltäjä saa 7/12 ja tekstintekijä 5/12. Kuvassa tilitysosaston tietovarastot.
1972
Teosto liittyy NCB:n päätösvaltaiseksi jäseneksi ja saa edustajansa NCB:n hallitukseen ja hallintoneuvostoon.
1972
Teosto tukee Aarre Merikannon Juha-opperan levytystä huomattavalla summalla. Levyn ensimmäinen kappale luovutetaan presidentti Kekkoselle.
1973
Teosto muuttaa Lauttasaareen 17.9.
1973
Georg Malmstén -rahasto perustetaan.
1973
Välimiesoikeudesta päätös, jolla Yle velvoitetaan maksamaan joitakin takautuvia korvauksia ja nostamaan korvaustasoaan.
1974
Teoston ensimmäinen piiritarkastaja Eino Paananen aloittaa työt.
1975
Teosto allekirjoittaa sopimuksen Neuvostoliiton VAAP:in kanssa. Tapahtuman kunniaksi opetusministeri Ulf Sundqvist järjestää vastaanoton ja Teosto juhlaillallisen.
1970-luvulla Teosto tehostaa toimintaansa poliisin kanssa koskien musiikin julkisen esittämisen valvontaa mm. liikennevälineissä.
1975
Teoston vpj, kauppaneuvos Roger Lindberg kutsutaan Teoston ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
1975
Teosto kokoaa joulukuussa Top 10 -listan:
Esitetyimmät suomalaiset sävellykset kautta aikain
Irwin Goodman: St. Pauli Ja Reeperbahn
Martti Jäppilä: Iltatuulen viesti
Toivo Kärki: Liljankukka
Toivo Kärki: Jos vielä oot vapaa
Toivo Kärki: Sanat eivät riitä kertomaan
Usko Kemppi: Tulipunaruusut
Kullervo Linna: Kultainen nuoruus
Georg Malmstén: Heili Karjalasta
Unto Mononen: Satumaa
Valto Tynnilä & Martti Jäppilä: Yö Altailla
1975
Päätetään liittyä yhteispohjoismaiseen teosten ryhmittely- ja rekisteröintiperusteita koskevaan selvitykseen, eli aletaan suunnitella yhteispohjoismaista teostietokantaa. Kuvassa tilityspäällikkö Irja Peltolin mikrofilmien lukulaitteella.
1976
Yhteispohjoismainen teosrekisteri saadaan pääosin valmiiksi.
1976
Uusi tekijänoikeuskomitea asetetaan.
1976
Ostetaan arvokas jugend-huvila Villa Johanna Eirasta. Huvila hankitaan “johtokunnan tarkemmin suunnittelemaan kulttuurikäyttöön”.
1.1.1977 voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi tekijöille (henkilöille) maksettavista tilityksistä aletaan pidättää ennakonpidätystä. Aikaisemmin tekijöiden piti huolehtia itse ennakkoveron maksamisesta.
1977
Aloitetaan Teoston 50-vuotisjuhlien suunnittelu. Päätetään teettää juhlamitali, johon painetaan akateemikko Tauno Nurmelan teksti Ingenium fons rerum eli suomeksi Luova mieli on kaikkien asioiden lähde.
Mitalin suunnittelee kuvanveistäjä Terho Sakki ja mitaleita lyötetään 300 kpl pronssiin. Mitalia päätetään jakaa luovassa työssä tai sen hyväksi työskennelleille ansioituneille henkilöille. Ensimmäinen mitali luovutetaan presidentti Kekkoselle.
1.10.1977 siirryttiin johtokunnan päätöksellä noudattamaan uutta käytäntöä, jonka mukaan uusista teoksista vaadittiin kirjallinen teosilmoitus, ennen kuin niistä kerätyt korvaukset tilitettiin. Ennen em. päivämäärää tilitykseen asti päätyneistä teoksista ei kuitenkaan tarvinnut teosilmoituksia.
1977
Teoston kirjanpito
1968
Teosto täyttää 50 vuotta. Teoston johtokunta ehdottaa, että vuotta 1978 vietettäisiin koko Suomessa Luovan työn vuotena. Juhlavuoden kunniaksi Teosto järjestää kirjoitus- ja sävellyskilpailuja, televisioituja ja radioituja konsertteja ja julkaisee juhlalevyjä sekä Pekka Kallion ja Timo Teerikosken koostaman Teoston 50-vuotiskronikan.
1978
Juhlakonsertti Finlandia-talolla Teoston 50-vuotispäivän kunniaksi 20. tammikuuta.
1979
Teosto tekee kuntien kanssa ensimmäisen kaksivuotisen yleissopimuksen kunnan eri palveluiden ja toimintojen musiikinkäytöstä.
1979
Tietojenkäsittelyssä siirrytään pääteaikaan ja henkilökunta saa ATK-opetusta.
”Teostoon saapui tuliterä tietokoneyksikkö. Eräänä kauniina päivänä tuotiin toimistoomme isokokoisia, lautakehikolla vahvistettuja ja ulkomaisilla leimoilla varustettuja pakkauslaatikoita, joiden sisältä paljastui metallinharmaita särmiöitä ja lieriöitä: tuliterä tietokoneyksikkö, jonka ripeät ammattimiehet muutamassa tunnissa kasasivat kokoon kytkemällä esineet mustilla kaapeleilla toisiinsa ja jonnekin muualle. Iltapäivällä liikkui huhu, jonka mukaan uusi tietokone oli installoitu eli asetettu virkaansa.”
TEOSTON TOIMITUSJOHTAJA PEKKA KALLIO
1980-luku
80-luvulla siirrytään laser-aikaan, kun ensimmäiset CD-levyt tulevat markkinoille! Paikallisradioita putkahtelee eri puolille Suomea ja suomalaiset saavat kolmannen valtakunnallisen tv-kanavan. Teosto perustaa Kasettimaksutoimiston. Vaikka Dingo villitsee nuorisoa, on vuonna 1949 sävelletty Kullervo Linnan Kultainen nuoruus vuodesta toiseen valtakunnan soitetuin kappale. Koneet nousevat tärkeään rooliin sekä Teoston toiminnassa että musiikissa.
1980
Laittomat piraattiäänitteet yleistyvät. Tekijänoikeusjärjestöt järjestävät yhteispohjoismaisen antipiraattiseminaarin, jossa pohditaan kasvavaa laittomien äänitteiden ongelmaa.
1980
Pornaisissa toiminut merirosvoradio Radio Sound of Finland ja Tampereella toiminut Swine radio tuomitaan oikeudessa maksamaan kovauksia Teostolle ja Gramexille.
1980
Uudistettu tekijänoikeuslaki astuu voimaan 29.12.1980. Syksyllä 1980 lakia valmisteltaessa jouduttiin pohtimaan, miten laki ottaa kantaa uusien teoskappaleiden valmistukseen ja levittämiseen soveltuviin teknisiin menetelmiin, kuten ”valokopiointi, nauhoitusmenetelmät, video, kaapelitelevisio, satelliitit, teletex, laserin ja mikroelektroniikan uudet mahdollisuudet, holografia sekä atk”.
Teoston tekijäasiakkailta aletaan kerätä myös Kopioston valvontavaltakirjoja Kopioston keräämien korvausten tilittämistä varten.
1981
Loppuvuodesta hyväksytään ja julkaistaan mallisopimus musiikin kustantamiselle.
1982
Pertti “Neumann” Nieminen, Jonttu Virta ja Juha Seittonen perustavat yhtyeen, joka tulee vuosikymmenen puolivälissä rikkomaan kaikki siihenastiset levy- ja konserttimyynnin ennätykset Suomessa. Dingo aikaansaa valtakunnallisen hysterian, jonka veroista ei maassamme ole aikaisemmin koettu.
1982
Teosto ja Gramex aloittavat yhteistyön. Vuoden 1982 alusta Teosto myöntää keskitetysti luvan äänitteillä olevan musiikin kopioimiseen esitystoimintaa varten ohjelma-, tausta- tai tanssimusiikkina, diasarjojen yhteydessä tai muussa esityskäytössä.
1982
Huvitilaisuuksien musiikinesityslupien valvonnassa tiivistetään yhteistyötä poliisiviranomaisten kanssa.
”Suomen Näyttelijäliitto r.y., Suomen Muusikkojen Liitto r.y. / Gramex r.y. ja Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. ovat päättäneet perustaa yhteistyöelimen, Videoteoston. Teoston yhteydessä toimivan yksikön toimesta toteutetaan käytännössä sävelteosten tekijöiden ja elokuvassa esiintyvien näyttelijöiden ja muusikoiden videoon liittyvien oikeuksien valvonta.”
TEOSTORY KEVÄÄLLÄ 1982
1983
Kansainvälisessä musiikkialan tapahtumassa Midemissä esitellään uutuus: CD-levy!
1984
Vuosina 1984-1988 Yle esittää televisiossa Hittimittari-ohjelmaa, jolla on tärkeä rooli erilaisten musiikkityylien esittelyssä koko Suomen kansalle.
1984
Teostory-lehteen aletaan painaa tekstin lisäksi myös mustavalkoisia valo- ja piirroskuvia.
1984
Kasettimaksulaki tulee voimaan 15.6. Opetusministeriön toimeksiannosta Teosto alkaa kerätä kasettikorvauksia ja perustaa samana vuonna Kasettimaksutoimiston, jonka tehtävänä on periä ääni- ja kuvakasettien maahantuojilta ja kotimaisilta valmistajilta tyhjäkasettimaksu.
1985
Myös elokuvan yhteyteen sävelletystä musiikista ja mainosmusiikista on alettava tehdä teosilmoitus. Muista teoksista teosilmoitukset on täytynyt tehdä jo lokakuusta 1977 alkaen.
1985
Teosto ja Paikallisradioliitto allekirjoittavat 12.2. paikallisradioiden musiikinesitys- ja tallentamissopimuksen sekä sopimuksen musiikin tallentamisesta paikallisradiomainoksiin. Sopimus on voimassa vuoden 1987 loppuun.
1985
Teosto ja Suomen Kaapelitelevisioliitto tekevät sopimuksen satelliittilähettämisestä.
1985
Valtioneuvosto asettaa lokakuussa Tekijänoikeusneuvoston. Neuvoston tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä ja antaa lausuntoja tekijänoikeuslainsäädännön soveltamisesta.
1985
Koti- ja ulkomaisten radio- ja televisio-ohjelmien edelleen lähettämistä koskeva lakiesitys eduskuntaan.
1985
Liikenneministeriölle jätetään kaksi hakemusta kolmanneksi valtakunnalliseksi tv-kanavaksi: toisen hakemuksen jättää Ylen, MTV:n ja Nokian muodostama Oy Kolmoskanava Ab ja toisen 37 sanomalehteä, jotka ovat muodostaneet Oy Kanava Kolme – Kanal Tre Ab:n.
55
TEOSTON HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ 1986.
1987
Tekijänoikeuden tietokeskus aloittaa toimintansa. Seuraavana vuonna tietokeskus muuttaa väliaikaisista toimitiloista Teoston toimitaloon, jossa tekijänoikeudellisen kirjallisuuden kokoaminen ja järjestäminen pääsee alkuun.
88 000
SÄVELLYKSET, JOISTA VUODEN 1986 AIKANA MAKSETAAN OIKEUDENOMISTAJILLE ESITYSKORVAUKSIA (VUONNA 2012 VASTAAVA LUKU ON JO LÄHES 250 000).
”Nykyaikaisessa tekijänoikeushallinnossa ei voisi kuvitella toimintaa ilman automaattista tietojenkäsittelyä. Järjestelmä tuottaa vuodessa noin 55 000 laskua, joiden maksusuorituksia atk-reskontra valvoo. Huvi- ja tanssitilaisuuksia käsitellään vuodessa noin 60 000. Teoskohtaisia esitystapahtumia rekisteröidään vuodessa noin 850 000. Toimistossa on käytössä viitisenkymmentä näyttöpäätettä.”
TEOSTORY 4/1988
1988
Tietojenkäsittelyä. Kuvassa Risto Kangas ja Tuula Miettinen.
1988
Akateemikko Joonas Kokkosesta Teoston kunniapuheenjohtaja.
1989
Kullervo Linna -palkinnot, joiden arvo on 25 000 mk, jaetaan ensi kertaa. Toisen saa kitaristi, sovittaja Esa Pulliainen, toisen Matti ja Teppo Ruohonen. Varat palkinnon jakamiseen saadaan Kullervo Linnan tekemien kappaleiden tekijänoikeuskorvauksista, jotka hän testamenttasi nimeään kantavalle säätiölle. Kullervo Linnan tekijänoikeudet ovat voimassa vuoden 2057 loppuun saakka (70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, joka oli 1987).
Kitaristi ja sovittaja Esa Pulliainen sekä Matti ja Teppo Ruohonen.
Kullervo Linnan Kultainen nuoruus on Suomen esitetyin kappale vuosina 1989, 1990 ja 1991.
1990-luku
Karaoke tulee vuosikymmenen alussa rytinällä Suomeen ja lunastaa heti paikkansa suomalaisessa kansankulttuurissa. Suomi selviää historiansa raskaimmasta lamasta. Tekijänoikeuden suoja-aika pitenee 70 vuoteen. Teosto avaa ensimmäiset internet-sivunsa ja ottaa sähköpostin käyttöön. Matkapuhelimet tekevät läpimurron ja puhelinten soittoäänien lisensointi tulee ajankohtaiseksi. Teostory muuttuu neliväriseksi.
6 700
TEKIJÄ- JA KUSTANTAJA-ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ VUONNA 1990. EDELLISVUONNA TEOSTON ASIAKKAIKSI LIITTYNEISTÄ 86 % MIEHIÄ, 14 % NAISIA.
1990
Teoston kasettimaksutoimisto siirtyy tietokoneaikaan: ”toimiston laskutus- ja ym. rutiineiden hoitoa helpottamaan ollaan hankkimassa PC-pohjaisia tietokone-ohjelmia”.
1991
Teoston postitushuone
1991
Tampereen Ohjelmanaiset järjestää ensimmäiset Karaoken SM-kilpailut. Voiton vie Nathalie Smous.
”Karaokemusiikissa yhdistyvät musiikkivideo, säestys-/taustanauha ja toivelauluvihko.”
1992
Teoston asiakassopimus uusitaan.
1992
Suomi hakee EY-jäsenyyttä maaliskuussa 1992. Varsinaiset jäsenyysneuvottelut alkavat helmikuussa 1993.
1992
Juice ilmoittautuu Teoston vuosikokoukseen.
1993
Jaakko Fredmanista Teoston toimitusjohtaja Pekka Kallion jäädessä eläkkeelle vuoden 1992 lopussa.
1993
Teoston ensimmäiset Luovan musiikin päivät 18.–20.11.
Päivien aikana järjestetään neljä eri konserttia: MTV:n suorana lähetyksenä televisioima Viihdekonsertti Savoy-teatterissa, jazz-konsertin Jumo jazz-klubilla, klassinen konsertti Temppeliaukion kirkossa ja rock-ilta Tavastia-klubilla. Konserteissa esiintyvät mm. Arja Koriseva, Vieno Kekkonen, Four Cats, Ressu Redford, UMO kapellimestarinaan Markku Johansson, Suomalainen kamariorkesteri solistina Kirsi Tiihonen ja kapellimestarina Jukka-Pekka Saraste, Mikko Kuustonen Unplugged sekä Kolmas Nainen.
Savoyn viihdekonsertissa jaetaan myös ensimmäinen Luomus-palkinto, jonka saa Jaakko Salo. Palkintoa – kuvanveistäjä Kari Huhtamon tekemää teräsveistosta – jaetaan kolmena peräkkäisenä vuotena henkilöille, ryhmille tai yhteisöille, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet kotimaista luovaa säveltaidetta suuren yleisön keskuudessa.
1993
Kuvanveistäjä Kari Huhtamon Luomus-veistos.
1993
Warner Music International ostaa Fazer Musiikki Oy:n. Suomalaisen musiikin perinnön ja tulevaisuuden kohtalo huolestuttaa musiikintekijöitä.
1994
70-luvun alussa käyttöön otetusta genrejärjestelmästä luovutaan ja kesän 1994 tilitys tehdään ensimmäistä kertaa ilman genreluokitusta. Tilityksen arvellaan olevan vakavan musiikin tekijöille pettymys.
1994
Ensimmäinen kansiltaan nelivärinen Teostory ilmestyy. Seuraavana vuonna julkaistaan ensimmäinen kokonaan nelivärinen Teostory.
1994
Teosto luopuu suurten oikeuksien (näyttämöteosten, esim. oopperoiden, operettien, balettien ja musikaalien musiikin esitysoikeudet) valvonnasta.
1993
Warner Music International ostaa Fazer Musiikki Oy:n. Suomalaisen musiikin perinnön ja tulevaisuuden kohtalo huolestuttaa musiikintekijöitä.
1994
Suomi järjestää kansanäänestyksen Euroopan unioniin liittymisestä. Jäsenyyttä kannattaa 56,9 % äänestäneistä.
1995
Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan 1.1. Jäsenyyden myötä kansallinen tekijänoikeuslainsäädäntö tarkistetaan vastaamaan EU:n tekijänoikeusdirektiivejä ja oikeuskäytäntöä.
1995
Musiikkikustantaja Warner/Chappell järjestää ensimmäisen kansainvälisen biisileirin, jolle osallistuu myös Teoston tekijäasiakkaita.
1996
Tekijänoikeuden suoja-aika pitenee Suomessa 50 vuodesta 70 vuoteen.
1996
Kansainväliset teostunnisteet eli ISWC-koodit (International Standard Music Work Code) otetaan käyttöön Teostossa. Teoston ylläpitämistä teoksista ensimmäisen numeron saa Turkka Malin kappale Musiikista liikkumaan. Ruotsissa numeron 1 saa Abban Dancing Queen.
Kaupalliset radiot alkavat maksaa tekijänoikeuskorvauksia liikevaihtoon perustuvan hinnoittelun mukaan. Aiemmin kaupallisten radioiden maksama korvaus perustui radion peittoalueen väestömäärään.
1996
Teosto ryhtyy uudelleen valvomaan musiikin suuria oikeuksia vain kotimaisten teosten Suomessa tapahtuvien esitysten osalta. Valvonnan edellytyksenä on erillinen, teoskohtainen valtuutus.
1997
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus tulee osaksi Teostoa.
1997
Teosto ja Telecom Finland Oy solmivat yhteistyösopimuksen sävelteosten verkkovälitykseen liittyvistä kysymyksistä. Tele myös poistaa verkosta sinne luvatta laitettuja musiikkiteoksia.
1997
Teoston ensimmäiset verkkosivut avataan. Sähköpostista tulee uusi asiakaspalvelukanava – tosin heti alussa kaikilla teostolaisilla ei ole sähköpostiosoitetta.
1997
Asiakaspalveluneuvojat Elina Tuomola, Terhi Kananen ja Päivi Raelahti.
1998
Teosilmoitukset ja teosilmoituskortit uudistetaan ja itsejäljentävät lomakkeet otetaan käyttöön.
1999
Teosto alkaa suunnitella verkkopalveluja musiikintekijäasiakkaille.
2000-luku
2000-luvulla markat vaihdetaan euroiksi ja musiikki digitalisoituu päätähuimaavaa vauhtia. IT-kupla puhkeaa. Teosto juhlistaa 75-vuotista taivaltaan julkaisemalla Anna mulle tähtitaivas -kirjan sekä järjestämällä juhlakonsertin. Musiikin verkkojakelu puhuttaa ja digitaalisten oikeuksien hallintaan etsitään mallia. Teosto saa historiansa ensimmäisen kirjallisen aatteellisen strategian, jakaa ensimmäistä kertaa Teosto-palkinnon ja aloittaa Kulttuurikummihankkeen. Televisio muuttuu täysin digitaaliseksi.
2000
Teknologiaosakkeiden yliarvostus, nk. “IT-kupla” saavuttaa lakipisteensä. Kupla alkaa puhjeta.
2001
Teoston johtoon nousee ensimmäistä kertaa nainen, kun Katri Sipilä nimitetään toimitusjohtajaksi.
2001
Musiikkia laittomasti jakanut vertaisverkkopalvelu Napster sulkee palvelunsa heinäkuussa.
2001
Nokia tuo markkinoille ensimmäisen musiikkipuhelimen, Nokia 5510:n.
2001
Peter Feodoroff, Ville Mäkinen, Tuukka Ilomäki ja uusi tietokone
2002
Suomi siirtyy käyttämään käteisvaluuttana euroja 1.1.2002.
2002
Teosto siirtyy käyttämään oman teosrekisterin sijaan yhteispohjoismaista NordDoc-teostietokantaa.
2002
Teosilmoituksen teko myös verkossa tulee mahdolliseksi.
”Vaikka GPRS-puhelinten tiedonsiirtonopeus alkaa jo kolkutella 50:tä kilobittiä sekunnissa, veisi keskipituisen, neliminuuttisen musiikkiesityksen siirtäminen puhelimeen MP3-tiedostona kymmenisen minuuttia.”
2002
Esitetään (taas kerran) jumalanpalvelusten musiikin saamista tekijänoikeusmaksujen piiriin.
2003
Porkka & Kuutsa uudistaa Teoston visuaalisen ilmeen.
”Teoston tunnus kuvaa soivaa nuottia. Nuotin väri on musta. Kaksi intensiivistä tehosteväriä alleviivaavat vahvoin vedoin Teoston roolia määrätietoisena musiikin tekijöiden etuja ajavana organisaationa, joka on linjassaan aktiivinen ja rohkea, tarvittaessa ärhäkkäkin.
Toisaalta tunnuksessa esiintyvät pyöreät muodot luovat kuvaa myös avoimuudesta ja yhteistyöhakuisuudesta. Yleisilme antaa kuvan ajassa mukana olevasta, musiikkibisneksen uudet realiteetit tuntevasta organisaatiosta – Teosto tähtää Euroopan dynaamisimmaksi tekijänoikeusjärjestöksi.
Värien ja sommitelman voidaan ajatella myös kuvastavan Teostoa musiikkialan yhdistävänä lenkkinä – se yhdistää musiikin tekijät ja käyttäjät.”
2003
Teosto täyttää 75 vuotta. Teosto juhlistaa merkkivuottaan julkaisemalla Anna mulle tähtitaivas -kirjan sekä järjestämällä juhlakonsertin. Anna mulle tähtitaivas -kirja selvittää suomalaisen musiikkielämän ansaintalogiikkaa, musiikkialan yritysten taloudellista tilaa ja siinä liikkuvia rahavirtoja, säveltäjien toimeentuloa, musiikin digitaalista tulevaisuutta ja tekijänoikeusjärjestöjen asemaa musiikin markkinoilla.
2003
Kutsuvieraiden 75-vuotisjuhlakonsertissa Suomen Kansallisoopperassa kuullaan ja nähdään mm. Kimmo Pohjosen ja ”teknopiirien” eli Tapani Rinteen, Kimmo Pohjosen, Palefacen, DJ Slow:n, Tuomas Norvion ja Abdissa Assefan kantaesittämä yhteisteos Teosto freestyle; Kimmo Hakolan Sinfonietta‚ Wimme Saaren, Me Naiset -kokoonpanon ja Timo Väänäsen uuskansanmusiikkia sähkökanteleilla; Leif Segerstamin ja Iiro Rantalan yhteissoitantaa, jota kuvittaa näyttelijä Martti Suosalo; Ismo Alangon tulkintoja omista kappaleistaan; Kaj, Kalle ja Jussi Chydeniuksen yhteisesiintyminen sekä Olli Kortekankaan teos Tupalaulu Makreijasta lapsikuoron esittämänä. Ilta huipentuu Markku Johanssonin sovittamiin iskelmäsikermiin, joita esittävät Jari Sillanpää, Anna Eriksson ja Jukka Kuoppamäki.
2003
Viisi vuotta kestänyt erimielisyys Taksiliiton kanssa päättyy KKO:n päätökseen: taksit tulevat Teoston esitysluvan piiriin ja alkavat maksaa korvauksia.
2003
Ensimmäinen Teosto-palkinto jaetaan. Palkinnon saavat Maija Vilkkumaan Ei, Kimmo Pohjosen Kalmuk ja Kimmo Hakolan Le Sacrifice.
2003
Apple avaa iTunes Store -verkkomusiikkikaupan.
2003
Puhelinten soittoäänten lisensointi muodostuu merkittäväksi liiketoiminnaksi.
2003
Teoston johtokunta hyväksyy marraskuussa yhdistyksen historian ensimmäisen kirjallisen aatteellisen strategian. Teoston neuvottelukunnan vuosille 2005–2010 laatima tavoiteohjelma Hyvinsoiva Suomi kiteyttää Teoston aatteellisen toiminnan linjat.
2003
Teostory-lehti muuttuu enemmän yleislehdeksi: aiemmin lehti oli keskittynyt raportoimaan Teoston omista toiminnoista ja tapahtumista eikä yleisempiä musiikkiin liittyviä aiheita käsitteleviä juttuja juurikaan ollut.
2003
Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU), Teosto ja Gramex tekevät sopimuksen musiikin esittämisestä järjestäytyneen liikunnan parissa. Sopimukset kattavat noin 8 200 valtakunnallista, alueellista ja paikallista yhteisöä, joiden joukossa mm. 7 800 liikunta- ja urheiluseuraa sekä kaikki SLU:n lajiliitot ja muut jäsenjärjestöt.
2003
Lokakuussa Soulissa Etelä-Koreassa kongressi, jossa käsitellään musiikin verkkojakelua ja sen tulevaisuutta. Katri Sipilä toimii puheenjohtajana paneelissa, joka käsittelee laillisten verkkopalvelujen syntyä eri puolilla maailmaa. Paneelin jäseninä ovat Yamaha-yhtymän edustaja Japanista, Aasian ja Tyynenmeren alueen merkittävimpiin digitaalisen musiikin palveluntarjoajiin kuuluvan Soundbuzzin edustaja Singaporesta sekä eri alojen tekijänoikeusjärjestöjen edustajat Koreasta, Japanista, Hollannista ja Saksasta.
2004
Anna Eriksson ja Vexi Salmi saavat vuoden 2004 Kullervo Linnan Säätiön palkinnot.
2005
Ulla Saari (nyk. Herpman) ja Anne Varis Teoston osaston esittelijöinä AV-messuilla
2005
Anssi Kelasta tulee ensimmäinen kotimainen musiikintekijä, jonka levystä julkaistaan myös DualDisc-painos. DualDisc sisältää studioalbumin lisäksi mm. videopäiväkirjan levyn teosta sekä livebiisit Rakkaus on murhaa, Murhaballadi ja Tuusulan kirkossa kuvatun blues-version Mikan faijan BMW -kappaleesta.
2005
Suomen ensimmäinen kaupallinen musiikin latauspalvelu DigiAnttila aloittaa toimintansa.
2004
Anne Mattila ja Ilkka Vainio saavat vuoden 2005 Kullervo Linnan Säätiön palkinnot.
2005
EU:n tietoyhteiskuntadirektiivistä johtuvat tekijänoikeuslain muutokset vihdoin voimaan.
2005
Teosto tuottaa yhteistyössä Ohjelmatoimistojen ja Rocktoimistojen liittojen kanssa tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäjille oppaan onnistuneen tapahtuman järjestämiseksi.
”Opas on Vinkkilinkki-niminen sivusto, jolle pääsee Teoston kotisivujen kautta. Sivuja päivitetään Teostosta ja niitä kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.”
Sivut julkistetaan lokakuussa Musiikki & Media -tapahtumassa Tampereella.
2006
Teosto tukee säveltäjä Tuomas Kallion (nyk. mm. Flow Festivalin taiteellinen johtaja) pro gradu -tutkimusta, jossa selvitetään kuluttajan käyttäytymistä digitalisoituvilla musiikkimarkkinoilla.
2006
Teosto uudistaa elävän musiikin hinnoittelua yhdenmukaistamalla ravintoloiden ja huvipaikkojen hinnastot. Toimijat eivät hyväksy uudistusta: alkaa kuusi vuotta kestävä oikeudenkäynti.
2006
Teosto ottaa käyttöön yleiset sopimusehdot.
2006
Suuri kasettimaksutakavarikko:
“Korkein oikeus piti voimassa Helsingin hovioikeuden päätöksen Bahamasaarille rekisteröidyn Earline Ltd:n nimiin merkityn luksusasunnon vakuustakavarikosta. Asunto oli vakuutena maksamatta jätetyistä ns. kasettimaksuista. Kantajana asiassa oli Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry.
Teoston ulosotossa olevat saatavat korkoineen ovat 2,3 miljoonaa euroa. Helsingin ulosottovirasto takavarikoi vuonna 1998 Helsingin Kuusisaaressa olevan asunnon vakuudeksi ns. kasettimaksun maksamatta jättämisestä.
Vuosien 1992–1994 aikana Porissa ja Espoossa valmistettiin lähes 800 000 tyhjää kasettia, joista ei tehty lain edellyttämää valmistusilmoitusta ja joiden raaka-aine oli salakuljetettu maahan. Jutussa on aiemmin langetettu vankeustuomioita päätekijöille vuonna 2003 kasettimaksun eli yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kiertämisestä.”
2007
Suomen Radioiden Liitto ja Teosto pääsevät sopimukseen radioiden simulcasting -lähetyksistä. Kaupallisten tv-kanavien kanssa – Nelonen, MTV ja Sub-tv – sovitaan musiikin käytöstä myös mobiilitv:ssä.
Kättelijöinä Leena Ryynänen (nyk. Puntila) Radioiden Liitosta ja Jari Muikku Teostosta. Taustalla Radioiden Liiton hallituksen pj Antti Pakkala.
2007
Ensimmäinen kansainvälinen lauluntekoleiri Biisilinna järjestetään popmusiikin teosmyynnin tukemiseksi verkostojen rakentamisen avulla. Biisilinnaa rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetusministeriö, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö sekä suomalaiset osallistujat. Biisilinnan käytännön toteutuksen hoitaa Music Finlandin edeltäjä Music Export Finland (Musex).
2007
Suomi siirtyy televisiolähetyksissä digiaikaan 1.9.2007 kello 04:00: aamuneljästä eteenpäin maanpäällisen tv-verkon lähetyksiä pystyy vastaanottamaan ainoastaan digitaalisesti.
10,4%
MUSIC & COPYRIGHT -LEHDEN TAMMIKUUN 2008 NUMEROSSA VERRATAAN EUROOPPALAISTEN TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖJEN KULUPROSENTTEJA. TEOSTO KIPUAA LISTAN YKKÖSEKSI ALIMMILLA ELI 10,4 PROSENTIN KULUILLA.
2008
Teosto täyttää 80 vuotta. Juhlavuotta vietetään pääosin työn merkeissä, mutta sen kunniaksi Teoston nettisivuilla julkaistaan neliosainen musiikkiohjelmasarja, jonka jaksoissa kuullaan näkökulmia ja kommentteja musiikin tekijöiltä, esittäjiltä ja muilta alalla toimivilta. Ohjelmasarjan vastaava toimittaja on muusikko Pekka Nissilä.
2008
Teosto on Tampereella järjestettävän Musiikki & Media -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Lauantain pääseminaari rakentuu musiikin tekijöiden ja tekijyyden ympärille. Antti Isokankaan moderoimassa Musiikin tekijät bisneksen arvoketjussa -pääpaneelissa keskustelevat A.W. Yrjänä, Jukka Immonen, Lotta Wennäkoski sekä Jyrki ’69’ Linnankivi.
2008
Teostossa siirrytään malliin, jossa kymmenjäsenisen johtokunnan sijaan valitaan kevätkokouksessa kuusijäseninen hallitus.
2008
Teoston juhlaseminaarissa puhujina mm. Jyrki 69 ja Pauli Hanhiniemi.
2008
Spotify aloittaa toimintansa.
2008
EU-komissio ilmoittaa kaksi vuotta kestäneen tutkinnan jälkeen, että eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen vastavuoroisuussopimuksiin perustuva verkosto rajoittaa kilpailua erityisesti rajat ylittävien Internet-, satelliitti- ja kaapelilähetyspalvelujen lisensoinnissa. Komission kritiikin pontimena ovat suurten musiikin käyttäjäkonsernien vaateet.
2009
Teoston uusi Tilitys- ja jakosääntö tulee voimaan.
2009
Vuoden alusta Teoston musiikinkäyttöluvista keräämät korvaukset tulevat arvonlisäveron piiriin. Muutos edistää Teoston kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.
2009
Teosto aloittaa Kulttuurikummihankkeen. Musiikintekijöitä, kulttuurikummihanketta ja Teostoa esittelevät Musiikintekijä tutuksi -yleisötapahtumat järjestetään Vantaalla, Jyväskylässä, Turussa ja Joensuussa.
Teoston hallituksen puheenjohtaja Jani Uhlenius ja kansanedustaja Kimmo Kiljunen Tikkurilassa.
2009
Ehdotus lakimuutoksesta, joka antaisi radio- ja tv-yhtiöille automaattisesti oikeuden lähettää sisältöjä kaikkien jakelukanaviensa kautta, myös verkossa ja matkapuhelimiin. Luovat tekijät pitävät ehdotusta tulonsiirtona heiltä jakelijoille, sillä tekijä ei enää voisi myydä oikeuksiaan uusille yrittäjille.
Toinen lakihanke on työsuhde-tekijänoikeuden käyttöönotto, mikä siirtäisi tekijänoikeudet työsuhteessa tekijältä työnantajalle. Ajatus koetaan sopimusyhteiskunnan periaatteiden vastaiseksi.
2009
Sisältöjen jakelijayhtiöt ja laitevalmistajat ajavat tekijänoikeusasioiden siirtämistä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Tämä ei kuitenkaan luovan alan tekijöiden ja yrittäjien vastustuksen vuoksi toteudu.
2009
Teoston ensimmäinen intranet Ines avataan. Intranetin nähdään kytkeytyvän suoraan Teoston strategiaan henkilöstöä kehittävänä työkaluna ja sen avulla halutaan kehittää asiakaslähtöisiä ratkaisuja.
2010-luku
2010-luvulla kotimaisen popin ja rapin suosio kasvaa stadion-mittakaavaan ja musiikin suoratoistopalvelut mullistavat musiikinkuuntelua. Tv-katsojia liikuttavat isot musiikkiohjelmat ja laulukilpailut. Teosto ja YouTube tekevät sopimuksen, Spotify ylittää 100 miljoonan käyttäjän rajan ja jatkaa kasvuaan. Hyvitysmaksu muuttuu budjettirahoitteiseksi. Gramex ja Teosto perustavat yhteisyrityksen. Teosto julkaisee ensimmäisen mobiilipalvelunsa ja aloittaa lohkoketjuteknologiaan perustuvan tekijänoikeuksien hallinnointijärjestelmän kehittämisen. Tilityksiä tekijöille nopeutetaan, Teosto Futures Lab -toimintamalli otetaan käyttöön ja verkostoidutaan kansainvälisesti. Teosto uudistaa visuaalisen ilmeensä, täyttää 90 vuotta ja julkaisee tämän kronikan.
2010
Teosto, Gramex, Musiikkituottajat ja Suomen Muusikkojen Liitto lahjoittavat yhteensä 525 000 euroa Helsingin yliopiston Tulevaisuusrahastoon (Teoston osuus lahjoituksesta 262 500 euroa). Lahjoittajat haluavat lisää tutkimuspohjaista tietoa monimutkaistuvien tekijänoikeuskysymysten ratkaisemiseen ja toivovat, että Suomessa tekijänoikeuksiin liittyvää tutkimusta ja tutkijankoulutusta vahvistettaisiin perustamalla oikeustieteelliseen tiedekuntaan tekijänoikeusprofessuuri.
2010
Teoston hallitus päättää perustaa rahaston, jolla turvataan Teoston aatteellinen toiminta tulevaisuudessa. Pääomaa rahastoon päätetään kerätä muun muassa säästämällä nykyisistä musiikin edistämisvaroista.
2011
Musiikin edistämis- ja tiedotuskeskukset Musex ja Fimic päätetään yhdistää yhdeksi uudeksi organisaatioksi, Music Finland ry:ksi. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen musiikin tunnettuutta, suomalaisen elävän musiikin, suomalaisten tallenteiden ja nuottien saatavuutta ja käyttöä Suomessa ja ulkomailla sekä musiikkivientiä.
2011
NCB:n maakohtaiset organisaatiot lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään pääosin Kööpenhaminaan.
2011
Nokia ja Teosto laativat yhteisen ohjelmaehdotuksen, jolla halutaan mahdollistaa uusia toimintamalleja ja uutta sisältöä tuottavan innovaatioklusterin syntyminen.
2011
Edistääkseen musiikintekijöiden fyysistä hyvinvointia Teosto järjestää ensimmäisen Musamaratonin osana Jyväskylässä juostua Finlandia Marathonia.
2011
Kulttuurikummihanke laajennetaan Euroopan parlamenttiin: aloitetaan MEP-kummihanke.
Kuvassa europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja musiikintekijä Anna Eriksson.
2011
Teosto aloittaa musiikkialan yhteisen Pumppu-hankkeen, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä musiikin harrastajamääriä, kehittää musiikin ammatillista koulutusta sekä luoda uusia polkuja kansainväliseen menestykseen.
2011
Sanoma, IFPI, Teosto ja Nokia julkistavat yhteisen julkilausuman.
”Digitaalinen toimintaympäristö vaatii kokonaisvaltaisen ratkaisun: Suomen on uudistettava digitaalisten sisältöjen ja palveluiden toimintaympäristö noustakseen Euroopan johtavaksi maaksi digitaalisilla markkinoilla.”
2011
Piratismia koskeneessa ns. ”Nalle Puh- läppäri” -jutussa syntyy sopu: poliisitutkinnasta luovutaan ja korvauksista tehdään sopimus. Tapauksen kaikki osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että julkisuudessa syntynyt keskustelu lähti väärään suuntaan.
2011
Teoston ja Ylen järjestämän Uuden Musiikin Kilpailun UMK:n yhteistyö alkaa. Teosto tarjoaa UMK:n osallistujille mahdollisuuden liittyä Teoston asiakkaaksi maksutta.
2012
Tero Ojanperä ja Mikael Jungner valitaan ensimmäisiksi Teoston hallituksen neuvonantajiksi.
2012
Teosto ja Gramex perustavat Musiikin edistämissäätiön. Teosto lahjoittaa omistamansa Villa Vikan -huvilan MES:ille. Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES sulautetaan myöhemmin MES:iin.
2012
Pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen KTT-yhteistyö (Koda, Teosto, TONO) aloitetaan. Tavoitteena kehittää yhdessä järjestöjen IT-palveluita ja tukitoimintoja.
2012
Teosto selvittää kyselytutkimuksella musiikintekijöiden tulonmuodostusta ja co-writingin merkitystä ja yleisyyttä.
2012
Teosto on ensimmäisen kerran mukana Suomi Areenassa puhujana ja järjestää tapahtuman aikana kaksi yleisölle avointa keskustelutilaisuutta.
Kuvassa Teoston hallituksen pj Kim Kuusi (vasemmalla) sekä musiikintekijä Iiro Rantala.
2012
Teosto ja Matkailu-ja Ravintolapalvelut MaRa ry pääsevät sopimukseen majoitus- ja ravintola-alalla esitettävän elävän musiikin ja mekaanisen tanssimusiikin sekä karaoken tekijänoikeuskorvauksia koskevista hinnastoista. Samalla päättyvät vuodesta 2006 toimialaa vaivanneet hinnoitteluerimielisyydet.
2012
Teosto testaa kesällä live-musiikin automaattista musiikintunnistusta. Kolmella eri festivaalilla toteutetussa pilottihankkeessa ovat mukana myös espanjalainen teknologiayhtiö BMAT sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
2012
Teosto toteuttaa tutkimuksen, jossa selvitetään Suomen eri kaupunkien treenikämppätilannetta. Kyselyllä kartoitetaan, onko harjoitustiloja riittävästi ja onko niissä kehittämistarpeita.
2012
Teosto ja Music Finland suunnittelevat uudenlaisen pysyvän koulutusohjelman, Teosto Akatemian, aloittamista yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian Seinäjoen toimipisteen ja Seinäjoen kaupungin kanssa.
Koulutus olisi tarkoitettu ammattimaiseen musiikin tekemiseen ja menestyksekkääseen uraan tähtääville musiikintekijöille. Koulutus ei lopulta kuitenkaan toteudu.
2013
Teosto toteuttaa yritys- ja verokyselyn yhdessä Elvis ry:n, Suomen Musiikkikustantajat ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n kanssa. Kyselyn kohderyhmänä ovat Teostolta yli 1 000 euroa tekijänoikeuskorvauksia vuonna 2011 saaneet musiikintekijät sekä Elvisin ja Suomen Säveltäjien jäsenet. Kysely on osa laajempaa selvitystä, jossa kartoitetaan myös musiikintekijöiden tulonmuodostusta ja sosiaali- ja eläketurvaa.
2013
Hovioikeus velvoittaa Verkkokauppa.com Oy:n maksamaan Teostolle hyvitysmaksun laiminlyönnistä johtuvana korvauksena yhteisvastuullisesti 3,5 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen 1.11.2011 lukien.
2013
Teosto viettää 85-vuotisjuhlavuottaan ja osallistuu useisiin musiikkialan tapahtumiin ympäri Suomea nostaen esiin tekijöille tärkeitä kysymyksiä eri foorumeilla ja keskusteluissa.
Jannika B. ja Kaija Kärkinen puhumassa Teoston paneelissa Musiikki & Mediassa.
2013
Teoston jäsenistö päättää, että paperisista teosilmoituksista luovutaan ja teosilmoitukset siirtyvät 1.5.2013 alkaen ainoastaan verkkopalvelun kautta tehtäviksi. Päätöksen myötä paperisten teosilmoitusten vastaanottaminen lopetetaan kokonaan.
2013
Kodan, Teoston ja TONO:n KTT-yhteistyö julkistetaan kansainvälisesti Polaris Nordic -yhteenliittymänä.
Yhteenliittymän tavoitteena on vastata yhteistyöllä oikeudenomistajiensa eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja kustantajien asiakastarpeisiin entistä tehokkaammin ja pienemmillä kustannuksilla.
2013
Teosto ja YouTube tekevät ensimmäistä kertaa lisensointisopimuksen, jonka myötä musiikintekijät alkavat saada korvauksia, kun heidän musiikkiaan kuunnellaan YouTuben kautta Suomessa. Korvauksia maksetaan niille tekijöille, joiden videoihin on liitetty palvelussa mainontaa.
2013
Teosto tuo musiikkialan, sijoittajat ja start-upit yhteen järjestämällä Start The Music! -seminaarin, jossa pohditaan mm. musiikkialan kasvuyritysten tulevaisuutta sijoittajien, musiikkialan edustajien ja startupien voimin. Tapahtumassa ovat edustettuina musiikkiala, sijoittajat sekä alan startup-yritykset.
2013
Teosto myy Lauttasaaressa sijainneen tonttinsa ja muuttaa vuokratiloihin Kampin Huippuun Helsingin keskustaan. Kampin Huippuun muuttavat myös Suomen Säveltäjät ry, Elvis ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, Music Finland ry ja Tekijänoikeuden tietokeskus.
2014
Teoston talo Lauttasaaressa puretaan keväällä 2014.
2015
Hyvitysmaksu muuttuu budjettirahoitteiseksi vuoden alusta alkaen. Hyvitysmaksua aletaan maksaa valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta.
2015
Gramex ja Teosto päättävät perustaa yhteisyrityksen hoitamaan puolestaan taustamusiikin ja tapahtumien lupamyyntiä, laskutusta ja asiakaspalvelua.
8 000 000
KODA, TEOSTO JA TONO JULKAISEVAT ENSIMMÄISEN YHTEISEN POLARIS NORDIC -TUTKIMUKSEN, JOSSA TUTKITAAN DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖÄ. TUTKIMUKSEN MUKAAN POHJOISMAISSA ON JO KAHDEKSAN MILJOONAA STREAMING-PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄÄ.
2015
Paperinen Teostory-lehti lopetetaan ja lehti siirretään verkkoon.
2015
Teosto järjestää eduskuntavaaliehdokkaille luovien alojen toimintaedellytyksiä käsittelevän vaalipaneelin ja julkaisee oman vaalikoneen. Teosto ottaa myös aktiivisesti osaa Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan keskusteluun.
2015
Korkein oikeus ei muuta Helsingin hovioikeuden 2013 antamaa tuomiota, jonka mukaan Verkkokauppa.com Oyj velvoitettiin maksamaan Teoston edustamille musiikintekijöille hyvitysmaksun laiminlyönnistä johtuvana korvauksena yhteisvastuullisesti 3,5 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen 1.11.2011 lukien.
2015
Teosto avaa sovelluskehittäjien käyttöön keräämänsä livemusiikkidatan, joka on Suomen suurin ja kattavin tietokanta elävän musiikin tapahtumista. Datassa ovat kaikki Teostolle ilmoitetut Suomessa järjestetyt keikat festareista ja konserteista pienempiin tilaisuuksiin: esitysten ajankohdat ja paikkatiedot, esiintyjät, esitetyt biisit sekä biisien tekijätiedot.
2015
Teosto lanseeraa ensimmäisen mobiilipalvelunsa, Keikkamobiilin, jonka avulla esiintyjät ja bändit voivat ilmoittaa Teostolle keikoilla esittämiensä kappaleiden tiedot.
2015
Teosto on mukana Helsingin yliopiston tiedepohjaisen ideakilpailun Helsinki Challengen voittaneessa NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction – joukkueessa. NEMO kehittää uusia tapoja digitalisoida ja välittää muun muassa musiikin herättämiä tunteita verkossa.
2015
Suomalaiset musiikintekijät antavat oman panoksensa Uuden Lastensairaalan rakentamiseen. Musiikintekijöitä edustavan Teoston hallitus päättää, että Teosto lahjoittaa kesäkuussa järjestettävän Live Aid ULS2017 -megakonsertin musiikin esityskorvaukset Lastensairaalan Tukiyhdistykselle.
2016
Teosto on ensimmäistä kertaa järjestetyn Slush Music -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Teoston ständillä tapahtumassa esitetään maailman ensimmäinen virtuaalitodellisuudessa tapahtuva musiikkivideo, rap-artisti View’n (Juuso Ruohonen) Avalon.
2016
Teosto, Suomen Musiikkikustantajat ja Music Finland järjestävät keväällä aloitteleville musiikintekijöille suunnatun Top 20 – Future Hitmakers -intensiivikurssin.
Kurssilla tunnetut biisintekijät ja muut alan ammattilaiset kouluttavat alalle pyrkiviä tekijöitä. Kurssit jatkuvat edelleen.
2016
Spotify rikkoo kesäkuussa 100 miljoonan käyttäjän rajan.
2016
Teoston taustamusiikkilupien myynti, asiakaspalvelu ja laskutus siirtyy syksyllä Gramexin ja Teoston yhteisyrityksen GT Musiikkiluvat Oy:n hoidettaviksi. Uusi yritys alkaa palvella asiakkaita Musiikkiluvat.fi-nimellä omissa toimitiloissaan.
2016
Teosto lähtee mukaan Berklee School of Musicin vetämään Open Music Iniative – OMI -hankkeeseen, jossa kehitetään radikaaleja innovaatioita musiikkioikeuksien lisensointiin.
Hankkeen tavoitteena on tuoda musiikkiteollisuuden toimijat yhteen ja edistää alan yrittäjyyttä, innovaatioita ja läpinäkyvyyttä.
2016
Teosto nopeuttaa tilityksiään: tekijöille aletaan maksaa neljä kertaa vuodessa radiosoitosta sekä radion käytöstä taustamusiikkina kerätyt korvaukset. Verkkotallentaminen eriytetään omaksi tilitysalueekseen seuraavana vuonna.
2017
RadioMedia ja Teosto sopivat radioiden on demand -palveluiden musiikinkäyttöä ja korvauksia koskevista yksityiskohdista. Sopimus antaa ensi kertaa radioasemille oikeuden lisätä ohjelmasisältöjä myös radioaseman omilla verkkosivuilla oleviin on demand -palveluihin ja Radiot.fi-palveluun.
2017
Teosto osallistuu vuoden aikana useisiin kansainvälisiin musiikkialan tapahtumiin ja esittelee Teosto Futures Lab -alustaa, jonka kautta Teosto on mukana musiikkialan kansainvälisissä innovaatioverkostoissa ja tapahtumissa sekä tekee yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten kehittäjien, startupien, teknologiayritysten ja tutkijoiden kanssa.
2017
Uusi yhteishallinnointilaki tulee voimaan 1.1.2017. Uuden lain voimaantulo edellyttää Teostolta oikeudenhaltijoiden asiakassopimuksen uudistamista. Teoston hallitus hyväksyy uudistetun sopimuksen 17.5.2017 ja se tulee voimaan 1.6.2017.
2017
Teosto aloittaa blockchain-alusta Pigeonin kehittämisen. Pigeon-alusta tulee tarjoamaan musiikin tekijänoikeusjärjestöille maailmanlaajuisesti teknisen alustan ja työvälineet, jotka mahdollistavat esitys- ja maksutietojen nopeamman käsittelyn järjestöjen välillä.
2017
Google vetää musiikkisisältöjä pois Suomen YouTube-palvelusta. Poisvedon taustalla ovat pitkittyneet sopimusneuvottelut Teoston ja Googlen välillä. Yritys aloittaa sisältöjen palauttamisen YouTubeen jo poisvetopäivän iltana. Teosto ja Google pääsevät sopimukseen tammikuussa 2018.
2017
Teosto lanseeraa yhdessä Triplefist Music Oy:n kanssa kouluille suunnatun IHAN OMA JUTTU – Musiikkiteknologia luovuuden tukena -hankkeen. Hanke pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteisiin uudistaa oppimisympäristöjä sekä edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin.
2017
Lähtölaukauksena juhlavuoteen Teosto julkaisee podcast-palvelu Suplassa Säv.San.Sov.-haastattelusarjan, jossa 20 tunnettua musiikintekijää kertoo omasta biisintekoprosessistaan.
Podcastit toteutetaan yhteistyössä Nelonen Median kanssa.
2017
Vuonna 2018 alkavaan 90-vuotisjuhlavuoteen valmistaudutaan uudistamalla Teoston visuaalinen ilme ja logo.
Ilmeuudistuksen suunnittelee ja toteuttaa suunnittelutoimisto Tweed Agency.
2018
Teosto 90 -juhlavuosi
2018
tammikuu
Teosto 90 -juhlavuosi alkaa! Juhlavuoden yhteistyötapahtumat julkistetaan. Teoston uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön.
2018
helmikuu
Teosto on Iskelmä Radion 2.2.2018 järjestämän Iskelmä Gaalan yhteistyökumppani ja jakaa gaalassa Vuoden musiikintekijä -palkinnon.
Palkinnon saa säveltäjä Petri Somer erityisistä ansioistaan iskelmämusiikin tekijänä.
2018
helmikuu
Se biisi kosketti -kampanja käynnistyy. Kampanjalla Teosto kerää suurelta yleisöltä kotimaiseen musiikkiin liittyviä koskettavia muistoja ja tarinoita.
Kampanjan aikana jaetut muistot innoittavat F-kustannuksen julkaisemaan keväällä 2019 saman nimisen nuottikirjan, jossa nuottien ohessa on myös biiseihin liittyviä muistoja.
2018
maaliskuu
Teosto täyttää 90 vuotta 7. maaliskuuta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan video, jonka on ohjannut Tuomo Kulomaa. Videon musiikin tuottaa Jaakko Salovaara.
2018
huhtikuu
Teosto-palkinto täyttää 15 vuotta. Palkinnon saavat Astrid Swanin From the Bed and Beyond ja Joona Toivanen Trion XX.
Tampere Biennale -tapahtumassa Teosto on mukana Markus Fageruddin Silvia ja minä -kamarioopperan kantaesityksessä.
2018
toukokuu
Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä jättää tehtävänsä 17 vuoden jälkeen.
2018
kesäkuu
Teosto on mukana Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertissa Kaisaniemen puistossa 12.6.2018. Konsertissa esiintyvät Elastinen, Jenni Vartiainen, Ismo Alanko, JVG, Sunrise Avenue ja Apulanta.
2018
elokuu
Teosto järjestää yhdessä Helsingin Juhlaviikkojen ja Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa Kuudesluokkalaisten Rokkiretki -konsertin. Huvilateltassa pidetyssä konsertissa esiintyy Elllinoora.
2018
syyskuu
Euroopan parlamentti päätti äänestyksen jälkeen puoltaa tekijänoikeuslainsäädännän uudistusta, jonka mukaan verkossa toimivien alustapalveluiden tulee hankkia asianmukaiset tekijänoikeusluvat ja maksaa sisältöjen tekijöille asianmukaiset korvaukset, kun ne tarjoavat yleisölle kuluttajien lataamia muiden tekemiä sisältöjä.
Alustapalvelut velvoitettiin myös huolehtimaan yhteistyössä sisältöjen tekijöiden eli oikeudenhaltijoiden kanssa luvattomien sisältöjen poistamisesta.
2018
syyskuu
Televisiossa esitetystä musiikista kerätyt korvaukset aletaan tilittää neljännesvuosittain.
2018
lokakuu
Teosto-korvauksia koskeva uusi yhtiömalli julkistetaan: uudistuksen ansiosta musiikintekijät voivat jatkossa tulouttaa Teoston maksamat tekijänoikeuskorvaukset omalle yhtiölleen. Uudistus mahdollistaa sen, että musiikintekijät voivat toimia yrittäjinä vastaavalla tavalla kuin muidenkin alojen toimijat.
2018
lokakuu
Teosto on Musiikki&Media-tapahtuman yhteistyökumppani ja tuottaa tapahtumaan kolme erilaista seminaarisisältöä. Lisäksi Industry Awards -gaalassa jaetaan Teosto 90 -tunnustuspalkinto, jonka saavat sanoittaja-säveltäjä Mariska ja säveltäjä-sanoittaja Risto Asikainen.
2018
lokakuu
Teoston toimitusjohtajaksi nimitetään Risto Salminen, joka on aiemmin toiminut Teoston lakiasiain johtajana ja varatoimitusjohtajana.
2018
marraskuu
Teosto on Tampere Jazz Happening -tapahtuman yhteistyökumppani.
Teoston toimiston sijainti vuosien mittaan
| Fazerin musiikkikaupan pianosali Aleksanterinkadulla | marraskuun alkuun 1928 |
| Kluuvikatu 6, Helsinki | 1928–1933 |
| Aleksanterinkatu 11, Helsinki | 1933–1936 |
| Pohjoinen Rautatienkatu 9, Helsinki | 1936–1949 |
| Hietaniemenkatu 2, Helsinki | 1949–1973 |
| Lauttasaarentie 1, Helsinki | 1973–2014 |
| Urho Kekkosen katu 2 C, Helsinki | 2014–2021 |
| Keilasatama 2 A, Espoo | 2021– |
Henkilökunnan määrän kehitys
| 1930 | 6 |
| 1943 | 10 |
| 1956 | 34 |
| 1970 | 42 |
| 1980 | 46 |
| 1986 | 56 |
| 1990 | 76 |
| 2000 | 98 |
| 2010 | 98 |
| 2012 | 93 |
| 2018 | 72 |
Teoston hallituksen puheenjohtajat
| Erkki Melartin | 1928–1937 |
| Leevi Madetoja | 1937–1947 |
| Selim Palmgren | 1948–1951 |
| Ernst Linkon | 1952–1960 |
| Eino Linnala | 1960–1968 |
| Joonas Kokkonen | 1968–1988 |
| Aulis Sallinen | 1988–1990 |
| Ilkka Kuusisto | 1990–1994 |
| Henrik Otto Donner | 1994–2006 |
| Jani Uhlenius | 2006–2008 |
| Georg Nummelin | 2008–2011 |
| Kim Kuusi | 2011– |
Teoston toimitusjohtajat
| Lauri Ikonen | 1928–1931 |
| Martti Turunen | 1931–1969 |
| Pekka Kallio | 1970–1992 |
| Jaakko Fredman | 1993–2001 |
| Katri Sipilä | 2001–2018 |
| Risto Salminen | 2018– |
Kuvat:
Pääkuva: Teoston arkisto 1920-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Lauri Ikosen kuva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Ikonen | Muut 1920-luvun kuvat: Teoston arkisto 1930-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Helvi Leiviskän kuva: Lehtikuva | Muut 1930-luvun kuvat: Teoston arkisto 1940-luku: pääkuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo | Osakekirjan kuva: www.osakekirja.fi | Muut 1940-luvun kuvat: Teoston arkisto 1950-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Muut 1950-luvun kuvat: Teoston arkisto 1960-luku: pääkuva: Helsingin kaupunginmuseo | Pekka Kallion kuva: Ari Heinonen | Muut 1960-luvun kuvat: Teoston arkisto 1970-luku: 50-vuotisjuhlamitalin kuva: Lauri Laavakari | Muut 1970-luvun kuvat: Teoston arkisto 1980-luku: C-kasetin kuva: Adobe Stock Photo | Muut 1980-luvun kuvat: Teoston arkisto 1990-luku: Luomus-veistoksen kuva: Lauri Laavakari | Muut 1990-luvun kuvat: Teoston arkisto 2000-luku: Katri Sipilän kuva: Kai Nordberg | 2007 sopimuskuva: Jakke Nikkarinen | Teoston juhlaseminaari -kuva: Johanna Levomäki | Kulttuurikummihanke-kuva: Jukka Kaitala | Muut 2000-luvun kuvat: Teoston arkisto 2010-luku: Kulttuurikummihanke-kuva: Juha Roininen | Suomi Areena -kuva: Olli Sulin | Musiikki & Media -paneelin kuva: Tanja Mikkola | Kampin Huippu- ja Teoston talon purku -kuvat: Joel Hiljanen | Livemusiikkidata- ja Slush-kuvat: Susanna Perämaa | Future Hitmakers -kuva: Lauri Laavakari | Ihan oma juttu -kuva: Triplefist Music Oy | Muut 2010-luvun kuvat: Teoston arkisto