Tutkimus: Generatiivinen tekoäly uhkaa luovan työn asemaa

Päättäjiltä vaaditaan toimia tekijänoikeuksien ja läpinäkyvyyden puolesta

• Generatiivisen tekoälyn tuottaman musiikki- ja av-sisällön markkina kasvaa 3 miljardista eurosta 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä
• 24 % musiikkialan ja 21 % av-alan tulonmuodostuksesta on vaarassa, jos tekoälysisältön valtaa markkinat, eikä korvauskysymyksiä saada ratkaistua
• Generatiivisten tekoälypalveluiden tulot tekoälymusiikista ja tekoälyllä tuotetuista av-sisällöistä nousevat 9 miljardiin euroon vuonna 2028 (nyt 0,3 miljardia).

Maailmanlaajuinen tutkimus tekoälyn taloudellisista vaikutuksista luovalla alalla paljastaa, että generatiivinen tekoäly tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä teknologiayrityksille. Samalla generatiivinen tekoäly kuitenkin uhkaa merkittävästi luovan työn tekijöiden toimeentuloa. Tämä käy ilmi kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISAC:n tilaamasta taloudellisesta tutkimuksesta, jonka toteutti tutkimustoimisto PMP Strategy.

Tulonsiirto luovan alan tekijöiltä teknologiayhtiöille

Tutkimuksen mukaan tekoälyllä tuotetun musiikin ja audiovisuaalisen sisällön markkinat kasvavat nykyisestä 3 miljardista 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Samalla ihmisten luoma sisältö menettää markkinaosuuttaan.

Generatiivisissa tekoälypalveluissa hyödynnetään laajasti olemassa olevaa musiikkia ja audiovisuaalisia teoksia ja tekoälypalveluiden tuottama sisältö kilpailee suoraan ihmisten luomien teosten kanssa. Tutkimuksessa on laskettu, että tekoälysisällön korvatessa perinteiset teokset eri käyttöalueilla musiikin tekijät menettävät 24 % ja av-alan tekijät 21 % tuloistaan vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaa yhteensä 22 miljardin euron menetyksiä seuraavan viiden vuoden aikana, joista 10 miljardia musiikista ja 12 miljardia audiovisuaalisista sisällöistä.

Tekoälypohjaisten -palveluiden vuosittaisten tuottojen arvioidaan vuonna 2028 olevan 9 miljardin euron tasolla, josta 4 miljardia euroa tulee musiikista ja 5 miljardia euroa audiovisuaalisista sisällöistä. Nämä tekoälypalveluiden tuotot perustuvat tekijöiden teosten luvattomaan käyttöön – eli kyse on taloudellisen arvon siirtymisestä luovan alan tekijöiltä globaaleille teknologiayhtiöille.

Tekoälymusiikki yleistyy erityisesti somessa ja taustamusiikissa

Musiikin alueella menetykset olisivat erityisen suuria digitaalisilta alustoilta saatavissa korvauksissa. Vuoteen 2028 mennessä noin 20 % musiikin suoratoistopalveluiden ja peräti 60 % musiikkikirjastojen tulonmuodostuksesta arvioidaan perustuvan tekoälyllä tuotettuun musiikkiin.

Tekoälyn tuottaman musiikin ennustetaan valtaavan erityisesti suoratoistopalveluissa olevat tausta- ja tunnelmamusiikin soittolistat. Tutkimus arvioi, että tekoälymusiikki korvaa vähitellen erityisesti julkisten tilojen ja av-tuotantojen taustamusiikkia ja syrjäyttää siten ihmisen tekemän musiikin musiikkikirjastoissa. Av-alalla suurimman vaikutuksen ennustetaan kohdistuvan kääntäjiin ja tekstittäjiin, joiden tuloista tekoäly voi viedä yli puolet.

Muutos näkyy myös tavoissa kuluttaa ja käyttää luovia sisältöjä. Yleisön edustajista tulee aktiivisia sisällön kuratoijia, kun he tekevät itse generatiivisella tekoälyllä musiikkia ja videoita ja jakavat niitä. Tekoälymusiikin sekä tekoälyllä tuotettujen videoiden käytön ennustetaan yleistyvän erityisesti käyttäjien omissa sosiaalisen median sisällöissä.

Tekoälypalveluiden kestävä kasvu ja kilpailukykyiset innovaatiot edellyttävät sisältöjen tekijänoikeuksien kunnioittamista

Tutkimuksen on toteuttanut analyysiyritys PMP Strategy, ja sen on tilannut CISAC (International Confederation of Societies of Authors and Composers). CISAC on maailmanlaajuinen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö, joka edustaa yli kuutta miljoonaa luovan työn tekijää.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että generatiivinen tekoäly vaarantaa luovan työn tulevaisuutta kahdelta suunnalta. Ensinnäkin teoksia käytetään luvatta tekoälyn kouluttamiseen ja toiseksi tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomaa taidetta. Siksi on keskeistä huolehtia tekijänoikeuden toteutumisesta sekä asianmukaisista korvauksista myös tekoälyalustoilla.

CISACin pääjohtaja Gadi Oron varoittaa tekoälyn aiheuttamasta markkinoiden epätasapainosta. ”Tekoälypalvelut tuovat merkittäviä tuloja globaaleille teknologiayrityksille, mutta teosten alkuperäiset tekijät jäävät täysin vaille korvauksia. Päättäjien on kiireesti luotava sääntelykehikko, jolla varmistetaan riittävä läpinäkyvyys tekoälypalveluiden käyttämiin aineistoihin sekä kohtuullinen korvaus luoville tekijöille.”

Myös CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus korostaa, että tutkimuksen tulokset on huomioitava parhaillaan käynnissä olevassa lainsäädäntökeskustelussa. ”Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia niin säveltäjille, ohjaajille kuin käsikirjoittajillekin. Huonosti säänneltynä sillä voi kuitenkin olla tuhoisat vaikutukset kansalliselle kulttuurille ja taiteilijoiden toimeentulolle. Se, valjastetaanko tekoäly luovan alan kilpailukyvyn vauhdittajaksi vai sen tuhoajaksi, on pitkälti kiinni päättäjien tekemistä valinnoista.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen nostaa EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanon yhdeksi keskeisimmistä lainsäädäntöprosesseista myös suomalaisten tekijöiden ja laajemmin koko sisältötoimialan tulevaisuuden kannalta. ”Musiikkiala on vuosien saatossa sopeutunut monenlaisiin digitalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin. Teknologian kehittyessä meidän on kuitenkin kyettävä huolehtimaan myös luovan työn tekijöiden elinkeinosta ja koko toimialan kilpailukyvystä.  On kriittisen tärkeää, että saamme aikaan toimivat markkinat, jotka kunnioittavat sisältöjen tekijänoikeuksia ja varmistavat tekijöille kohtuulliset korvaukset teosten käytöstä tekoälyyn liittyvissä yhteyksissä. Tällä tavoin luomme kestävää kilpailukykyä ja kasvua, sekä tasapainoisen kasvualustan inhimillisen luovuuden ja kulttuurin monimuotoisuuden turvaaville globaaleille innovaatioille.”

Ensimmäinen globaali tutkimus

Nyt toteutettu tutkimus on ensimmäinen, joka arvioi generatiivisen tekoälyn taloudellista vaikutusta musiikin ja audiovisuaalisten sisältöjen tekijöihin maailmanlaajuisesti. Tutkimustulokset tarjoavat perusteita myös pohdinnalle luovan työn tekijöiden korvausmekanismeista tekoäly-yhteyksissä.

Tutkimus yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta sekä hyödyntää käyttötapauksia suurimpien tekoälyn vaikutusten tunnistamiseen. Tutkijat toteuttivat yli 40 asiantuntijahaastattelua sekä laajoja työpajoja tekoälyn vaikutusten arvioimiseksi. Generatiivisen tekoälyn käyttötapaukset priorisoitiin niiden odotetun käyttöasteen sekä taloudellisen vaikutusten perusteella. Määrälliset oletukset rakennettiin perustuen laadullisiin havaintoihin sekä markkina-analyysiin.